I: Ensiaskeleet ja -kompastumiset

Kurssikerta I

Hei hyvä kanssakarttailija,

ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS:in käyttöön. Olin jo ennen tuntia ladannut ohjelmiston tietokoneelleni ja ehtinyt kummastella avautuvaa kuvakevyöryä. Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuttiin ohjelman perusominaisuuksiin sekä toteutettiin teemakartta Itämeren alueen typpipäästöistä (Kuva 1). En osannut olla kaukaa viisas ja laittaa kurssin Zoomia eri laitteelle pyörimään, joten koko kurssikerran poukkoilin edestakaisin kurssin Zoomin sekä QGIS:in välillä.

Kartan toteutus onnistui loppujen lopuksi hyvin, vaikkakin ulkoasusta tuli malliesimerkistä poikkeava legendan muodon vuoksi. Kun on paljon muuttujia kartassa, on yllättävän haastavaa saada värit lukijalle selkeiksi ja yhteneviksi. En myöskään ollut varma, mitä aineiston osia korostaa: olivatko esimerkiksi syvyyskäyrät tai järvet lopputuloksen kannalta olennaisia. Aluksi ohjelmistossa kummastutti, ja oikeastaan edelleen kummastuttaa, undo-napin puute. Jouduin muutamaan otteeseen poistamaan muokattavan tason ja aloittamaan alusta sen käsittelyn.

Jos vertaa QGIS:ia aikaisemmin karttakurssilla käyttämääni piirto-ohjelma CorelDrawiin, ovat QGIS:in toiminnot ehdottomasti edistyneempiä. Legendan ja mittakaavan lisäämiseen ei mene aikaa, sillä ohjelmisto tunnistaa ja pitää ne mukana läpi kartantekoprosessin. Hankalinta toistaiseksi ohjelmistossa on alkutyövaiheen tilastoruudun mukana pitäminen, ja eri tasojen tunnistaminen. Ohjelman käyttö vaatii minulta selkeästi totuttelua ja lisäharjoitusta.

 

Kuva 1: Itämeren alueen typpipäästöt

 

Kotitehtävä

Kotitehtävänä oli tuotaa oma koropleettikartta. Päätin sukeltaa sen kummemmin ajattelematta altaan syvään päähän ottamalla kolmannen tason tehtävän. Käytin karttani pohjana Statfin-palvelun tietokannan aineistoa, joka käsitteli pienituloisten henkilöiden lukumäärää asuntoväestössä kunnittain. Vaikka sinänsä tiesin mitä pitää tehdä, mitkä tasot ja tilastot yhdistää, oli lopputulokseen pääseminen täynnä alusta aloittamista ja hiljaisesti mumistuja kirosanoja. Hankalimmaksi osuudeksi osoittautui kunta-aineiston sekä tietokanta-aineiston yhdistäminen. Pitkän tovin olin jumissa kunta-aineiston kanssa, mutta monen pitkän tunnin googlailun ja testailun jälkeen sain puolivahingossa tilastot visuaalisesti esitettyä kartaksi.

Tuottamastani kartasta voi havaita, että pienituloisia henkilöitä on paljon Suomessa. Eniten pienituloisia voidaan havaita suurkaupunkien ympäristössä. Kartassa luokkajako ei ole tasainen, ja mielestäni hajontaa olisi voinut olla enemmän. Yli puolet kunnista kuuluu samaan luokkaan, vaikka käytinkin “Natural breaks”-toimintoa luokkarajojen asettamiseksi. Aineistossa myös puuttui tieto monesta kunnasta. Olen kaikesta huolimatta lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Vaikka työskentely on toistaiseksi alkeellisilla taidoilla aika kokeilupainotteista, on lopputuloksen näkeminen näytöllä palkitsevaa ja kannustavaa.

 

Kuva 2: Pienituloisten henkilöiden lukumäärä kunnittain

 

Lähteet:

StatFin: Asuntoväestön pienituloisuus ja pitkittynyt pienituloisuus muuttujina Kunta, Tiedot ja Vuosi-Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat 2019.

 

 

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *