II: Projektiovääristymiä ja näkökulmia

Kurssikerta 2

Hei jälleen hyvä kanssakarttailija,

toisella kurssikerralla tarkasteltiin projektioeroja ja -vääristymiä sekä opittiin tarkastelemaan karttatasolla janojen pituuksia ja pinta-aloja. Edellisestä kurssikerrasta viisaampana olin ottanut rinnalleni lukioläppärin, josta katsoin kurssin Zoomia samalla, kun naputtelin yliopiston koneella kartta-aineistoja.

Toinen kurssikerta sujui selkeästi paremmin, sillä ohjelmiston peruspiirteet tuntuivat olevan kutakuinkin hallussa. Aineistojen ja tasojen toimintaa oli helppo hahmottaa, ja oikeat toiminnot löytyivät miltei intuitiivisesti. Tunnilla otimme vertailun kohteiksi ETRS89-TM35-projektion sekä pahamaineisen Mercatorin projektion. Lopputuotoksena oli kunnittain jaettu vertauskartta (kuva 1) , jossa pystyi havaitsemaan pinta-alan suhteet projektioiden välillä.

 

Kuva 1: Mercatorin karttaprojektion vääristymää

Kuten kuvasta voi huomata, Mercatorin karttaprojektion vääristymä kasvaa tasaisesti pohjoiseen mentäessä. Mercatorin projektion todenmukaisuus siis vähenee päiväntasaajalta pois päin liikuttaessa. Tiesin projektion problemaattisuudesta etukäteen esimerkiksi The true size of-nettisivulta , mutta muutos kolminkertaisesta vääristymästä seitsenkertaiseen yhden valtion sisällä kieltämättä yllätti.

Kotitehtävä

Kurssikerran kotitehtävissä paneuduttiin omatoimisesti luennolla käsiteltyihin teemoihin. Projektioiden alojen vääristymiä tarkasteltiin taulukkomuodossa (kuva 2), ja karttaprojektioiden vääristymiä kuvaavia karttoja tuotettiin myös itsenäisesti.

 

Kuva 2: Taulukko eri projektioiden vääristymistä.

Taulukossa on ETRS-TM-35-projektion alkupituuksina käytetty satunnaisesti piirrettyä  viivaa sekä monikulmiota. Projektion muuttuessa nämä muodot vääristyvät. Merkittävin muutos alkuperäiseen projektioon näkyi Van Der Grintenin projektiossa. Van Der Grintenin projektio on siinä mielessä erikoinen, että se kuvaa maapallon täysin ympyrän muotoisena karttana, jossa napa-alueet ovat erittäin vääristyneitä.

Tuotin kotona myös kaksi muuta projektiovertailukarttaa. Ensimmäisessä kartassa (kuva 3) vertasin Robinsonin karttaprojektiota ETRS-TM35-projektioon.

Kuva 3: Robinsonin karttaprojektion vääristymää

Robinsonin projektio on kompromissiprojektio, jossa vääristymä kasvaa napoihin päin. Tämä selittää samankaltaisuuden kuvan 1 Mercatorin projektiovertailun kanssa. Robinsonin projektion vääristymä ei kuitenkaan ole yhtä suuri. Valitsin tähän karttaan tarkoituksella monta luokkaa. Halusin tarkastella, miten tasaisesti jako menee kunnittain. Lopputuloksena tämä kartta on selkeä, mutta luokkajakojen erot ovat erittäin pieniä.

Toinen tekemä karttani (kuva 4) ei ollut läheskään yhtä hyvä, kuin edelliset kaksi. Aina ei kuitenkaan voi onnistua vääristymää havainnollistavan projektion valinnassa (tai yleisesti elämässä) – olkoon tämä hyvä esimerkki siitä.

Kuva 4: Quartic authalic projektion vääristymää

Kyseinen projektio on oikeapintainen, eikä vääristymä näy samalla tavalla tasaisesti, kuin aikaisemmissa projektioissa. Eri luokat ovat kartalla kuitenkin kosketuksissa toisiinsa, lukuun ottamatta Ranuan kuntaa, joka hyppää esiin hieman korkeammalla arvolla. Jos tarkastelee kyseisen kartan luokkarajoja, voi huomata, että eroja niillä on vaivaiset 0,001-0,002 yksikköä.

Bongasin Tapion blogista samankaltaisen kartan. Tapio oli tuottanut myös oikeapintaisesta kartasta vääristymävertailun, ja lopputuloksemme näyttivät kutakuinkin samalta. Oikeapintaisten karttojen vääristymät eivät ole yhtä merkittäviä, kuin oikeakulmaisten projektioiden (esimerkiksi Mercator). Vaikka tämä projektio oli kartallisesti onnistunut, siinä ei mielestäni toteutunut tehtävänannon perimmäinen tarkoitus.

 

Ajatuksia

Pikkuhiljaa tuntuu, että olen pääsemässä QGIS:iin kiinni. Enää komentonappien suuruus ei kauhistuta, pikemminkin siihen osaa suhtautua lapsenomaisella uteliaisuudella. Olen onnekseni välttynyt suuremmilta teknologisilta vaikeuksilta, ja omassa työssä onnistuminen vahvistaa itsevarmuutta tulevia karttakoitoksia varten.

Omaan suoritukseen on myös turha suhtautua liian vakavasti. Tällä hetkellä yritän priorisoida oppimisprosessia täydellisen lopputuloksen sijaan, vaikka intuitioni käskee pyrkimään kohti kokonaisvaltaisen kiitettävää lopputulosta. Vaatii hetken totutella mielentilaan, jossa sivuuttaa suorittamisen ja keskittyy erehtymisen kautta oppimiseen. Siispä lapsen askelin kohti kevättä ja ensi viikon karttahaasteita.

 

Lähteet:

The True Size. https://thetruesize.com/

Van der Grinten I—ArcGIS Pro Arcgis.com. https://pro.arcgis.com/en/pro-app/latest/help/mapping/properties/van-der-grinten-i.htm. (luettu 01/31/2021).

Quartic Authalic— ArcGIS for Desktop. Arcgis.com. https://desktop.arcgis.com/en/arcmap/10.3/guide-books/map-projections/quartic-authalic.htm. (luettu 01/31/2021).

Tapion kurssiblogi – Geoinformatiikan menetelmät 1.  (01/28/2021). Helsinki.fi. https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/. (luettu 01/31/2021).

‌

‌

‌

‌