Kurssikerta 6
Kevään iloa kanssakarttailija,
kuudennella kurssikerralla aloitimme tunnin keräämällä EpiCollect5-sovelluksen kautta tietoa ympäristömme kohteiden ominaisuuksista. Asun itse Kampissa, ja kävin kymmenessä keskusta-alueen kohteessa, joista eksoottisimpana Töölönlahden jää (annoin kohteelle turvallisuusarvosanaksi 2/5, ja siitä johtuu kuvan matala arvokeskittymä alueella). Tämän jälkeen aineistoa tarkasteltiin QGisissä (Kuva 1) interpoloituna lämpökarttana, jossa alueiden eri attribuuttiarvot kuvastettiin liukuvalla väriasteikolla.
Kuva 1: Helsingin alueiden viihtyisyys ja turvallisuus kurssilaisten näkökulmasta
Kurssikerran toisena tehtävänä oli luoda kolme hasardeista kertovaa, opetustarkoitukseen soveltuvaa karttaa. Aineistojen muotojen ja valinnan kanssa oli pieniä hankaluuksia, mutta Excelin kautta pyöräytettynä nekin sai osuvasti QGis:in kanssa yhteistyöhön. Ensimmäinen kartta (Kuva 1) käsitteli maanjäristysten määrää, tiheyttä sekä voimakuutta maailmassa. Kartalla voisi havainnollistaa maanjäristysten sijioittumista ja klusteroitumista. Jälkeen päin olisin voinut lisätä karttaan mannerlaatat, niin kuin esimerkiksi Tapio kartasssaan teki.
Ulkonäkö: 2,5/5
Informatiivisuus: 4/5
Kokonaisuus: 3/5
Kuva 1: 7-8,8 magnitudin asteikon maanjäristykset. (KUVATEKSTISSÄ VIRHE, aineiston vuosiluvut ovat 2000-2010)
Toisen karttani tein kalderoiden sijainnista (Kuva 2) . Vaikka kartan toteutus on lähes koomisen yksinkertainen ja jopa tönkkö, ajaa se asiansa kuitenkin mainiosti. Tällä kartalla voisi havainnollistaa kalderoiden sjiaintia esimerkiksi mannerlaattoihin nähden tai tarkastella niiden esiintymistä rannikkoseuduilla. Aineiston kanssa oli hieman ongelmia, ja moni tulivuorityyppi löytyi rajattuna vain Yhdysvalloista. Varmasti karttaan olisi voinut lisätä myös muita laattatektonisia mausteita, mutta luonnonmaantieteen tietämykseni puitteissa päädyin simppeliin ratkaisuun.
Ulkonäkö: 5/5
Informatiivisuus: 2/5
Kokonaisuus: 3/5
Kuva 2: Kalderat maailmalla
Kolmas, ja mielestän absurdiudessaan paras, kartta liittyy ydin- ja kivilouhosräjähdyksiin maailmalla (Kuva 3). Tarkkasilmäisimmät tarkastelijat voivat huomata eräiden keskeisimpien ydinräjähdysten puuttuvan kartalta (Viiden pisteen vinkki: liittyy Japaniin). En myöskään usko, että Etelä-Amerikassa ja Aasiassa on näin tyhjää ydin- ja kivilouhosräjähdysten saralla. Epäilyni vuoksi tätä karttaa on ehkä vaikea käyttää tosissaan, mutta kuitenkin sillä saattaa olla funktio esimerkiksi lähdekritiikin opetusaineistona tai jonkinlaisena etsi-puuttuva-ilmiö-aivojumppana.
Ulkonäkö: 5/5
Informatiivisuus: 1/5
Kokonaisuus: 5/5
Kuva 3: Ydin- ja kivilouhosräjähdykset 1940-2012
Lopputulemana tulin siihen tulokseen, että yksinkertainen karttaesitys ei ole sama asia, kuin informaatiotiivis ja opetukseen soveltuva kartta. QGis-taitoni tyydyttävät oman ymmärtämiskynnykseni, mutta en usko kartoistani olevan suurempaa hyötyä koulun maantiedonopetuksessa. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että suurin ongelma syntyi aineiston etsinnässä ja muotoilussa, ja itse karttaohjelmiston käyttö on alkanut tuntua mieluisalta ja intuitiiviseltä.
Lähteet:
https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/