Viimeinen kurssikerta

Ennen viimeistä kurssikertaa PAK-tiedotusblogissa annettiin tehtäväksi valmistautua hankkimalla aineisto, josta saa tehtyä vähintään kaksiteemaisen kartan itse valitsemalleen pohjalle. Hetken miettimisen jälkeen päätin valita USA:n osavaltiokartan ja verrata siinä köyhyyden ja murhien välistä suhdetta.  Löysin aineiston Infoplease-nimiseltä sivustolta. Sivusto vaikutti luotettavalta, joten siirsin tarvitsemani tilastot Exceliin ja muokkasin ne yhteensopivaksi mm. vaihtamalla osavaltioiden lyhenteet nimiksi.

Löysin valmiin vektorikartan osavaltioista Natural earth-palvelusta. Siirrettyäni kaikki aineistot Mapinfoon, aloin luoda erilaisia karttoja, ja mietin mikä esittäisi tilastot parhaiten. Päädyin kuvaamaan köyhien määrää kolmiportaisella väriskaalalla, ja murhien määrää eri kokoisina punaisina ympyröinä.

kuvamurhae

Oletin että köyhien osuus olisi verrannollinen murhien määrään. Kartan perusteella tämä pitää osittain paikkansa, mutta myös poikkeuksia löytyy, esimerkiksi Illinoisin osavaltiossa taphtuu enemmän murhia kuin köyhemmässä Texasissa. Kuitenkin pääasiassa eniten murhia tapahtuu eteläisissä osavaltioissa, joissa köyhien määrä on suurin.

Koska löysin valmiin kartan, piti vielä tehdä toinen karttaesitys. Etsin tällä kertaa tiedot keskituloista ja korkeakoulututkinnoista Stats America-sivustolta. Oletuksena oli, että mitä korkeampi koulutus, sitä suuremmat tulot.

kuvaraha

Jotakuinkin tälläiseltä kartta myös näyttää. Päädyin tekemään samantyylisen kartan kuin ensimmäisessä kohdassa, koska en saanut esimerkiksi pylväsdiagrammeja sopimaan pienimpiin osavaltioihin.

Atte Mäki oli tehnyt samantyylisen kartan Saksan liikenneonnettomuuksista, mutta jouduin toteamaan että pallodiagrammit olivat siinä havainnollisempia. Se saattoi johtua osin osavaltioiden pienemmästä määrästä.

Lähteet

http://www.infoplease.com/ipa/A0875649.html

http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-cultural-vectors/

http://www.statsamerica.org/profiles/sip_index.html

Aten Pak-blogi: https://blogs.helsinki.fi/attemaki/

6.Kurssikerta

Kurssikerran aluksi lähdimme kiertämään Kumpulaa gps-paikantimien kanssa. Valitsimme paikannettaviksi kohteiksi lipputangot, kirjasimme ylös niiden koordinaatit, korkeuden merenpinnasta ja paikantimen antaman virhemarginaalin. 10 lipputankoa löytyikin aika nopeasti, ja siirryimme sisätiloihin kirjaamaan koordinaatit Mapinffoon. Haimme muiden ryhmien paikantamat koordinaatit kansiosta, ja loimme kartat kaikkien  kohteiden sijainnista käyttäen pohjana Helsingin peruskarttaa.

Tämän jälkeen haimme Berkeleyn yliopiston aineistosta tiedon maailman maanjäristyksistä, muokkasimme sen Excelissä yhteensopivaksi Mapinfoon, ja toimme tiedot kartalle. Näiden tietojen perusteella piti luoda kolme karttaesitystä, joita voisi käyttää esimerkiksi opetuksessa.

maailman järistykset maiden alueella tapahtuneetyli8ja2015

Ensimmäinen kartta esittää kaikki vuoden 1992 jälkeen tapahtuneet maanjäristykset. Tästä näkee, että järistykset vähemmän yllättäen ovat pääosin sijoittuneet mannerlaattojen reunalle, mutta poikkeuksiakin on.

Toinen kartta kuvaa maa-alueilla tapahtuneiden järistysten määrää valtiota kohden. Tässä kartassa toki suuret valtiot painottuvat.  Kolmannessa kartassa punaisella on merkitty kaikki yli 8 richterin maanjäristykset, ja vihreällä vuonna 2015 tapahtuneet. 2015 tapahtuneita järistyksiä on ympäri maapalloa, mutta yli 8 richterin järistykset ovat keskittyneet tyynenmeren läheisyyteen. Oskar Rönnberg oli omassa blogissaan esitellyt 6-8 richterin maanjärsitysten sijainnin, ja ne painottuivat samoille alueille, toki niitä oli paljon ennemmän.

Kerran tavoitteena oli opetella ainestojen keräämistä, kirjaamista ja tuomista Mapinfoon. Kun aineistot oli tuotu, loput tekemistäni asioista oli suurilta osin vanhan  kertaamista.

Lähteet

Oskarin PAK-blogi:

https://blogs.helsinki.fi/oskaronn/

 

5. Kurssikerta

Kurssikerta 5. mainostettiin olevan soveltavampi kuin aiemmat, ja vaativan omaa pohdintaa. Oli tarkoitus kerrata Mapinfon ominaisuuksia tekemällä pari tehtävää. Aluksi kuitenkin opettelimme bufferoimaan, eli luomaan objektin ympärille tietyn kokoisen vyöhykkeen, jonka sisältämistä objekteista voi katsella eri tilastoja.

Laskimme viime kerralla tekemästämme Pornaisten aineistosta erilaisia tietoja, esimerkiksi kuinka suuri osa alueen asuinrakennuksista on tietyn etäisyyden päässä terveysasemasta.

Harjoiteltuamme näillä, siirryiimme itsenäisten tehtävien pariin. Tarkoituksena oli mm. laskea kuinka suuri osa asukkaista asuu tietyn matkan päässä lentokentistä. Aineistona oli pääkaupunkiseuidun kartta ja asutustietoaineisto. Bufferointi oli olennainejn keino vastausten selvittämiseen. Tehtävien vastaukset ovat tässä aulukosssa.

Viimeisenä tehtävänä oli tutkia uima-altaiden sijoittumista Helsingissä. Eräs osa tehtävää oli luoda sijainneista kartta. Kuten Atte Mäki, jonka kanssa tehtävää teimme, blogissaan sanoi: Kartasta huomataan, että uima-altaita on selvästi eniten Helsingissä, etenkin kaupungin läntisissä, luoteisissa ja kaakkoisissa osissa. Kartta ei ole kovin hieno, enkä saanut lukuarvoja näkyviin, eikä myöskään kukaaan paikalla olleista osannut auttaa.

uima-allaskartta

Lähteet

Aten PAK-blogi, Kurssikerta 5.

https://blogs.helsinki.fi/attemaki/

 

 

Kurssikerta 4.

Kurssikerran ensimmäisen tehtävän aiheena oli muodostaa ruudukko pääkaupunkiseudun karttapohjalle, ja ruudukon perusteella laskea tiedot pääkaupunkiseudun rakennuksia koskevasta aineistosta. Tein kartan vieraskielisten osuudesta 250 metrin kokoisilla alueilla. En löytänyt oikeaa versiota kartastani blogia kirjoittamaan ryhtyessä, joten allaoleva kartta ei ole kovin hyvä. Käytin pohjakarttana Open street mappia. Valitsin kuusiportaisen asteikon, joka mielestäni oli varsin havainnollinen.

pk seutuPNG

Kartasta näkee, että vieraskieliset asukkaat ovat painottuneet erityisesti Itä-Helsinkiin, sekä radanvarren lähiöihin. Huomasin että Mikko Laukkasen blogissa esittelmässä kartassa asukkaiden keski-iästä oli havaittavissa jonkinasteista kporrelaatiota nuoren keski-iän ja korkean vieraskielisten määrän välillä, tosin Itä-Helsinki ei ole erityisen nuorta aluetta, vaikka vieraskieliset ovat keskittyneet sinne.

Seuraavaksi alettiin piirtämään Pornaisten kartan pohjalta uutta aineistoa alueen taloista ja teistä. Tämä toi mieleen Tak-kurssin, ja sen Corelilla piirretyt kartat. Piirretyn aineiston oli tarkoitus toimia pohjana seuraavan kurssikerran tehtäville.

Lähteet

Erastotheneen jalanjäljillä: https://blogs.helsinki.fi/miklaukk/

Kurssikerta 3

Kolmannen kurssikerran aluksi avasimme Afrikan kartan, sekä konflikteja, öljylähteitä ja timanttikaivoksia kuvaavan aineiston. Yhdistimme alussa muun muassa saaret samoiksi oblekteiksi emämaan kanssa. Eri aineistoja liittämällä ja vertailemalla pyrimme tutkimaan löytyykö luonnonvarojen ja konfliktien väliltä yhteyksiä. Luonnonvarat olivat jakautuneet epätasaisesti, konflikteja oli tasaisemmin ympäri Afrikkaa, mutta köyhemmillä alueilla vaikutti olevan enemmän konflikteja (lukuunottamatta Saharaa)

Kurssikerran jälkeen huomasin, että PAK-tiedotusblogiin oli ilmestynyt tehtävä, jossda piti pohtia, miten kurssikerralla käytössä olleilla tietokannoilla voisi tehdä.

Afrikka

Kuva 1: Afrikan kartta, johon merkitty tunnilla käytetyt tietokannat.

Kun käytössä olisivat kaivosten avaasmisvuodet ja konfliktien ajoitus, voisi vertailla onko näillä yhteyttä. Kaivosten ja öljykenttien tuottavuusluokittelu toisi myös merkittävää tietoa, kuinka tärkeitä nämä ovat alueellisesti ja maan varakkuuden kannalta.

Internet-käyttäjien määrästä voi päätellä maan teknisen kehityksen tason, sen suhteuttaminen luonnonvaroihin ja lähiaikojen konflikteihin voisi tuoda mielenkiintoisia tuloksia. Koflikteja on kartalla hyvin paljon, joten tulosten luotettavuuden kannalta olisi tärkeää tietää niiden laajuus, todennäköisesti niiden vaikutukset vaihtelevat suuresti.

 

Tulvaindeksikartta

Kurssikerran varsinainen tehtävä oli tehdä kaksimuuttujainen kartta Suomen valuma-alueiden tulvariskistä ja järvisyydestä. Tekeminen aloitettiin yhdistelemällä aineistoja Mapinfossa ja laskemalla tulvaindeksi jokien virtaaman avulla.

Näiden toimenpiteiden jälkeen oli jäljellä kartan muokkaminen visuaalisesti. Pylväsdiagrammien koon kanssa oli jälleen ongelmia pienimpien valuma-alueiden kohdalla. Poistin rajoja, ja valitsin väritykset, minkä jälkeen kartta olikin valmis.Capture

Pylväät eivät ole kovin havainnollisia, mutta muuten olen tyytyväinen karttaani.  Kartasta näkee että vähiten järvisimmät valuma-alueet ovat herkimpiä tulville. Jussi Jurvala toteaa blogissaan “Tämä johtunee siitä, että alueille joilla on paljon järviä, ei synny suuria jokia jotka tulvisivat.” Tämä pitää osittain paikkansa, mutta tärkein syy on, että järvet toimivat tasapainoittavina vesivarastoina, joiden pinta nousee ja laskee sateiden mukana, mutta harvoin niin dramaattisesti, että syntyisi tulvia. Jokien virtaama on taas paljon nopeammmin muuttuva.

Lähteet

Kuva 1: PAK-tiedotusblogi (2015)

https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/

Jurvala´s blog (2015)

https://blogs.helsinki.fi/jurvala/

Artikkeli 1

2.kurssikerran kahden päällekkäisen teemakartan tekemisen lisäksi saimme luettavaksi artikkelin.   Artikkeli oli Anna Leonowiczin kirjoittama Two-variable choropleth maps as a useful tool forvisualization of geographical relationship, ja siitä piti kirjoittaa omia reaktioteksti, eli kuvailla minkälaisia ajatuksia teksitistä syntyi.

Artikkelissa verrattiin yksi- ja kaksiteemaisia karttoja toisiinsa ja analysoitiin niiden vahvuuksia ja heikkouksia eri näkökulmista. Kartan tekemisen kannalta olennaisia valintoja myös mietittiin hieman. Lopuksi kerrottiin tutkimuksesta, jossa Leonowicz tutki  yliopisto-opiskelijoiden mielipiteitä koropleettikartoista. Tulos oli,  että yhden muuttujan koropleettikartat ovat käytännöllisiä ilmiön alueellisen jakautumisen esittämiseksi kun taas kahden muuttujan kartat ovat hyviä vertailtaessa ilmiön suhteita.

artikkelikuva

(Kuva 1)  Artikkelin kyselytutkimuksen tuloksista ilmenee, että yksimuuttujaiset kartat ovat selkeämpiä, mutta vähemmän mielenkiintoisia, mikä on mielestäni hyvin arvattavissa oleva tulos. Kahden muutujan suhdetta on havainnollisempaa käsitellä samalla kuin kahdella erillisellä kartalla.

Teksissä käsiteltiin jonkin verran aivan kaksiteemaisen kartan tekemisen perusasioita. Tunnilla näitä jo jonkin verran kerrottiin, mutta oli hyvä lukea nämä uudestaan sen jälkeen kun oli jo tehnyt yhden kartan, ja miettiä mikä meni pieleen.

Tärkeän roolin artikkelissa sai värien yhdistelemien molempien muuttujien perusteella. Tämä vaikutti haastavalta, ja olisi joskus mielenkiintoista yrittää saisiko itse tälläisestä kartasta tehtyä järkevän näköistä.

Kaiken kaikkiaan teksti oli varsin mielenkiintoinen ja selkeä kokonaisuus, ja antoi hyviä ohjeita kartan tekemiseen vastaisuudessa. Artikkelin englanninkielinen tieteellinen teksti vaikeutti hieman omaa lukemista, mutta kieli ei kuitenkaan ollut erityisen vaikeaa.

LÄHTEET

Leonowicz, A (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija. T. 42. Nr 1. 33–37.

Kurssikerta 2

Kussikerta 2

Kurssikerran aluksi kerrottiin kahden päällekkäisen teeman käytöstä kartoissa, ja siirryttiin harjoittelemaan niiden tekoa MapInfoon. Kokeilimme monien erilaisten karttatyyppien käyttöä, käytimme pohjina Pohjois-Suomen ja koko Suomen kuntakarttoja. Harjoittelimme lopuksi myös kolmiulotteisten karttojen tekoa, mikä oli tavallisten karttojen tekoa monimutkaisempaa.

Lisäksi opettelimme tuomaan aineistoa ulkopuolelta, tässä tapauksessa Sote-tietoja rekisteristä Excelin kautta. Kurssikerran tarkoitus oli opetella tekemään teemakarttoja, joissa esitetään kahta teemaa päällekkäin, sekä harjoitella uusien aineistojen tuomista Mapinfoon.

Harjoiteltuamme teemakartan tekoa siirryimme varsinaiseen tehtävään. Tarkoituksena oli luoda teemakartta kahden eri muuttujan pohjilta, joiden pitäisi tietenkin myös liittyä toisiinsa. Koska Mapinfosta en heti löytänyt sopivia aineistoja, päätin kokeilun vuoksi hyödyntää ulkopuolista. Jouduinkin pitkään miettimään mistä saisin järkevän kartan. Lopulta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin vertailemaan Pohjois-Suomen väkivaltarikosten suhteellista määrää alueen työttömyysasteeseen. Työttömyysastetta valitsin kuvaaman värin, ja alueen väkivaltarikosten määrää muutamien yritysten jälkeen parhaaksi havaitseman pylväsdiagrammin.

kartta

 

Pylväiden sovittaminen sopivan kokoisiksi ja havainnollisiksi aiheutti suurimmat ongelmat. Etenkin Meri-Lapin alueella, missä kunnat ovat pienempiä, pylväät eivät näytä hyviltä. Värit olivat huomattavasti helpommat säätää sopiviksi, ja mielestäni ne ovat varsin hyvät.

aten ´kuva

Kuva 2 (Atte Mäki 2015)

Myös Atte Mäki oli omassa blogissaan valinnut alueekseen Pohjois-Suomen sekä toiseksi muuttujista työttömyysasteen. Hän oli käyttänyt toisen muuttujan kuvaamiseen rastereita, mikä tekee kartasta varsin erinäköisen. Olisin ehkä itsekin voinut käyttää jotain muuta kuin pylväsdiagrammia.

Kartastani havaitsee, ettei työttömyysasteella ja väkivaltarikosten määrällä ole sellaista korrelaatiota kuin voisi olettaa. Työttömyysaste yleensä kertoo syrjäytyneiden määrästä, joka vaikuttaa väkivallan määrään. Kartaltani huomaa, että tietyissä matalan työttömyyden kunnissa väkivaltaa tapahtuu eniten. Selityksenä tähän pidän sitä, että esimerkiksi Kittilässä, missä työttömyys on alueellisesti matala, on merkittävän työllistäjänä Levin hiihtokeskus. Voi olettaa, että huomattavan suuri osa rikoksista tapahtuu Levin alueella turistien juhliessa, eli näin ollen suuri työllistäjä aiheuttaa myös paljon väkivaltaa. Sama ilmiö vaikuttaa myös Kuusamossa, missä naapurikuntia matalampi työttömyys johtuu osittain. Rukan hiihtokeskuksesta, mikä on myös juhlijoiden suosiossa

Lähteet

Mäki. A (2015) 2. Kurssikerta, Aten PAK-blogi

https://blogs.helsinki.fi/attemaki/2015/01/31/2-kurssikerta/

1. Kurssikerta

Ensimmäisen kurssikerran tavoitteena oli opetella käyttämään Mapinfoa ja luomaan valmiista aineistoista erilaisia teemakarttoja. Olimme aivan syksyn aluksi hieman tutustuneet ohjelmaan, mutta oikeastaan en osannut käyttää sitä. Näin ollen harjoittelu aloitettiin aivan perusasioista.

Harjoittelimme erilaisia ohjelman toimintoja seuraten esimerkkiä. Kun olimme yhdessä oppineet tärkeimmät asiat ja luoneet muutaman erilaisen teemakartan, annettiin meille kurssikerran tehtäväksi luoda kaksi uutta teemakarttaa. Kartat pohjautuivat valmiiseen dataan Suomen kunnista.

Ensiksi loin Helsingin osa-alueiden ruotsinkielisten määrää kuvaavan kartan.

Helsinki harjoitus 1

Niin kuin jokaiseen karttaan, tähänkin piti sisältyä legenda, pohjoisnuoli ja mittakaava. Niiden luominen oli varsin helppoa. Legenda ja itse kartta yhdistettiin layout-välilehdellä. Kartasta tuli mielestäni kelvollinen, ja siitä saa varsin hyvän käsityksen ruotsinkielen yleisyydestä.

Kartasta näkee että ruotsia puhutaan eniten entisen Sipoon, kantakaupungin ja Etelä-Helsingin alueilla. Kartta voi johtaa kuitenkin harhaan, koska osan alueista väestömäärä on hyvin pieni toisiin verrattuna, eikä se käy mistään ilmi. Kenties parempi olisi ruotsinkielisten määrää kuvaava kartta.

Huomasin että myös Mikko Laukkanen oli blogissaan julkaissut kartan samasta aiheesta. (https://blogs.helsinki.fi/miklaukk/) Kartta näyttää hyvin samankaltaiselta kuin omanikin, erona ovat lähinnä värit. Käytetyt luokat ovat myös samanlaisia.

Seuraavan kartan aiheeksi valitsin taajama-asteen kunnittain. Kartasta käy ilmi kuinka taajamavoittoisia kunnat ovat. Kaupungit ja maalaisimmat kunnat tulevat ilmi, mutta muuten kartta ei ehkä anna hirveän hyvää selitystä asiasta. Kuntia on aivan liikaa, että yksittäisen kunnan tiedon saisi selville, lisäksi vierekkäisten kuntien taajama-aste voi olla täysin erilainen, eli alueellisten yleistysten tekeminen on myös vaikeaa.

Suomi taajama

Lähteet

Erastotheneen jalanjäljillä:

https://blogs.helsinki.fi/miklaukk/

 

Uusi Blogipalvelut -sivusto