Pak-blogi on valmis

Kurssi huipentui omaan vapaavalintaiseen teematehtävään, joka valmistettiin itse etsityn aineiston sekä karttapohjan avulla. Päädyin analysoimaan Loviisan kunnan asukkaiden ikärakennetta postinumeroalueittain. Valitsin aiheen, koska asun itse Loviisassa ja kunnan säästökuurit ovat viime vuoden aikana ruvenneet uhkaamaan hyvin toimivaa kyläkouluamme. Kyläkoulukeskustelussa on käytetty väärää ja vanhentunutta tilastotietoa, joten ajattelin avittaa koulun puolesta toimivia aktiiveja havainnollisella karttamateriaalilla.

Kuva 1. Loviisan asukasrakenne postinumeroalueittain vuonna 2013

Kuva 1. Loviisan asukasrakenne postinumeroalueittain vuonna 2013

Ensin valmistin Loviisan alueen asukasrakennekartan (katso kuva 1.). Kartasta ilmenee asukkaiden sekä päiväkoti ja kouluikäisten jakautuminen kunnan alueella. Aion vielä parantaa kartan antamaa informaatiota valmistamalla teemakartan Loviisan alueella toimivista kouluista ja päiväkodeista oppilasmäärineen sekä oppilaidenottoalueineen. Aion myös päivittää karttoja vuoden 2014 tiedoilla, kunhan tiedot julkaistaan

Kuva 2. Isnäsin koulun, Isnäs skolan oppilaidenottoalueen asukasrakenne vuosina 2013 ja 2014

Kuva 2. Isnäsin koulun, Isnäs skolan oppilaidenottoalueen asukasrakenne vuosina 2013 ja 2014

Toisessa kartassani tarkennan oman kyläkoulumme oppilaidenottoalueelle ja käsittelen Isnäsin ja Härkäpään asukasrakennetta vuosina 2013 ja 2014 (katso kuva 2.). Näiltä alueilta vuoden 2014 tiedot olivat jo käytössäni. Pylväsdiagrammista käy ilmi että Isnäsin väkiluku on kasvussa ja myös päiväkoti-ikäisten lasten määrä on kasvanut vuoden 2014 aikana. Tämä ilmenee kylässämme jo päiväkotipaikkojen pulana. Härkäpään alueella väkiluku ja ikärakenne ovat pysyneet vakaina kahden viimeisen vuoden aikana. Isnäsin kasvava väkiluku on merkittävä tekijä koulukeskustelun kannalta, koska uutisoinnin mukaan Loviisan väkiluku on kokonaisuudessaan hienoisessa laskussa. Odotan asukasmäärän pienenemisen ilmenevän. vuoden 2014 tilastotiedoissa.

Löysin tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta väestötietoja postinumeroalueiden mukaan jaoteltuina. Paavo-tietokanta sisälsi rajapintapalvelun, josta löytyy suoraan Mapinfolle ladattavaa aineistoa. Aineistot ovat haettavissa myös paikkatietoikkunan kautta. Rajapintapalvelusta löysin rasterikartta-aineiston postinumeroalueista. Valitettavasti rasterikartta ei toiminut aivan vektorikartan veroisesti teemakarttojen teossa. Päädyinkin käyttämään Artun arkistoistaan löytämää valmista postinumeroaluekarttaa, postinumeroalueiden piirtäminen on kuulemma todella työlästä. Tiedot asukasrakenteesta latasin Paavo-tietokannasta ja muokkasin niitä Excel: ssä Mappariin sopiviksi. Yllätyin iloisesti tiedon hyvästä saatavuudesta. Ennen vuotta 2015 väestötiedot postinumeroalueittain ovat olleet maksullisia.

Nyt on sitten Pak-blogin viimeinen päivitys viimeisiä rivejä vaille valmis. Olen iloinen kurssilla oppimistani taidoista ja uskon käyttävän niitä jatkossakin hyödykseni. Jo viimeinen kurssitehtävä on mielestäni osoitus siitä miten teemakarttojen valmistustaito ja tilastotiedon tuntemus voivat auttaa arkisessa elämässä.

Ihailen todella teemakartan tekotaitoa katsoessani Juuson koropleettikarttaa Euroopan poliiseista ja vangeista. Kartassa yhdistyvät sekä oivaltavuus aiheen valinnassa että tekninen taito rakentaa hyvä kartta. Karttakollaasi on informaation suuresta määrästä huolimatta erittäin selkeä ja helppolukuinen. Värivalinnat ja tiedon luokitukset toimivat hyvin. Kahden päällekkäisen kartan legenda on korrelaatiokäyrineen ja frekvenssi ruutuineen on informatiivinen ja selkeä.  Tämä kartta on itselleni osoitus siitä, miten kahden päällekkäisen koropleettikartan teemakartta voidaan rakentaa toimivasti.

Tästä on hyvä jatkaa kartoista innostunein mielin. Hyvää kevään jatkoa kaikille ja kiitokset mainiosta kurssista!

LÄHTEET:

Korhonen J. (2015). Juuson paikkatietopuserrus: Kurssikerta 7: Rosvoja ja poliiseja Euroopassa. (luettu 17.3.2015) https://blogs.helsinki.fi/juusokor/

Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna (2015). http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi

Tilastokeskuksen Paavo-tietokanta (2015). http://stat.fi/tup/paavo/index.html

 

Hasardit kartalla

Aloitimme kurssikerran ulkona GPS-laitteiden kanssa pisteitä merkkaillen. Oli hyödyllistä oppia eri formaatteja, joiden avulla maantieteelliset paikat voi syöttää Mapinfoon. Itse jäin pohtimaan eikö pisteitä tosiaan saa GPS:stä Mappariin piuhaa pitkin tai muistikortin avulla. Lisäsimme keräämämme pisteet kartalle, jonka jälkeen jatkoimme yhdessä pelikoneiden sijaintien geokoodaamista osoitteiden avulla.

Kuva 1. 2014 vuoden aikana tapahtuneet yli 5 Magnitudin maanjäristykset

Kuva 1. Vuoden 2014 aikana tapahtuneet yli 4,5 magnitudin maanjäristykset

Kuudes itsenäinen tehtävä oli opetukseen soveltuvien teemakarttojen tekeminen hasardiaineiston avulla. Tein ensimmäisenä teemakartan, jossa näkyvät yli 4,5 magnitudin maanjäristykset vuoden 2014 ajalta (katso kuva 1.). Vertailun vuoksi valitsin toiselle kartalle vuonna 2014 tapahtuneet kaiken tyyppiset tulivuorenpurkaukset (katso kuva2.). Mielestäni teemakarttani onnistuivat kohtuullisesti, etenkin maanjäristysten näkeminen maailmankartalla on erittäin pedagogista ilmiön ymmärtämisen kannalta. Yllätyin itsekin siitä miten vähän tulivuorten purkauksia tapahtuu vuosittain verrattuna maanjäristyksiin.

Kaikentyyppiset tulivuorenpurkaukset vuonna 2014

Kuva 2. Kaikentyyppiset tulivuorenpurkaukset vuonna 2014

Seuraavissa kartoissa on kuvattu maanjäristykset sekä tulivuorenpurkaukset vuosina 1992-2014 (katso kuva 3. ja 4.). Teemakarttasarjan tarkoituksena on herätellä oppilaita ajattelemaan maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten syntytapaa maapallolla. Kahta ensimmäistä karttaa tutkiessamme miettisimme järistysten ja purkausten yleisyyttä sekä sijoittumista. Kartan 3. avulla halusin havainnollistaa mannerlaattojen rajojen sijaintia. Sanna oli tehnyt hienon gif-animaation asteittain voimistuvista maanjäristyksistä, mielestäni animaatio havainnollisti oivallisesti juuri laattojen saumakohtien sijaintia. Kartta 4. jatkaa vertailua maanjäristysten sekä tulivuorenpurkausten välillä.

Kuva 3. 1992-2014 tapahtuneet yli 4,5 richterin maanjäristykset

Kuva 3. 1992-2014 tapahtuneet yli 4,5 magnitudin maanjäristykset

Kuva 4. kaiken tyyppiset tulivuorenpurkaukset vuosina 1992-2014

Kuva 4. Kaiken tyyppiset tulivuorenpurkaukset vuosina 1992-2014

Uskon hasardien tarkastelun koko maapallon mittakaavassa toimivan opetuksessa erinomaisena johdantona maanjäristyksien sekä tulivuorten purkauksien pohtimiselle. Koko maapallon näkökulma toimii myös ilmiöiden syntymekanismien hahmottamiseeni hyvin. Erittäin hyvänä motivoijana opetuksessa voi käyttää myös sivustoa, jossa maapallolla tapahtuvat maanjäristykset on nähtävissä kartalla reaaliaikaisesti. Esimerkiksi U.S Geological Survey tarjoaa tällaista karttapalvelua. Opetuksessa olisi kuitenkin välttämätöntä tarjota paikallisia esimerkkejä hasardeille alttiilta aluilta, jotta esimerkiksi maanjäristyksien seuraukset inhimillisestä näkökulmasta tulisivat ymmärretyiksi.

LÄHTEET:

Kujala, S.(2015)Kurssikerta 6: Kieltokylttejä, tulivuoria ja maanjäristyksiä. Sannan pak-blogi – Paikkatiedon hankintaa, analyysia ja kartografiaa. https://blogs.helsinki.fi/kusaku/(luettu 1.3.2015)

U.S. Geological Survey.(2015) http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map/

Visaisista tehtävistä Mapinfon olemukseen

Viidennen kurssikerran visaiset tehtävät olivat mielestäni hauskoja vaikka hieman työläitä. Oli tyydyttävää huomata kykenevänsä jo pieniin soveltaviin suorituksiin ohjelman avulla. Ainut kohta, jossa itselläni meni täysin sormi suuhun oli itsenäisten tehtävien uima-allasosio. En ymmärtänyt rakennuskannan sarakerakennetta ollenkaan, vaikka yritin sitä browserikkunasta kuinka analysoida. Tämän vuoksi en saanut vastattua kaikkiin kysymyksistä. En myöskään keksinyt, miten saisin eri uima-altaiden lukumäärät näkymään kartalla. Kiersin tehtävänantoa siten, että valmistin uima-altaista myös koropleettikartan, jonka jätin pylväsdiagrammikartan pohjalle (katso kuva 1.). Näin alueiden uima-allasmääristä saa edes suurusluokan vaikkei eksaktia lukumäärää ole näkyvissä.

Kuva 1. Uima-altaiden määrät pääkaupunkiseudulla

Kuva 1. Uima-altaiden määrät pääkaupunkiseudulla

Jaan Suvin näkemyksen, jonka mukaan itsenäiset tehtävät antoivat kokemuksen siitä että osaa ja toisaalta aavistuksen siitä, mitä kaikkea voisi vielä oppia ohjelmasta. Itse olen vielä todella epävarma tekemistäni analyyseistä. Nytkin luulen että useammassa kohdassa on jokin mennyt hieman vikaan (katso kuva 2.)

Kuva 2. Itsenäisten tehtävien vastaukset

Kuva 2. Itsenäisten tehtävien vastaukset

Pak-kurssimme lähestyy loppusuoraansa ja pääsen analysoimaan Mapinfo-ohjelman ominaisuuksia huimalla viiden kurssityön kokemuksella. Käsitykseni mukaan mäppäri on omiaan, mikäli halutaan muokata tilastotiedosta karttamuotoista tietoa tai karttatiedosta tilastomuotoista tietoa.

Tällä hetkellä osaan tuoda excel-muotoista tilastotietoa Mapinfoon ja muodostaa sen pohjalta teemakarttoja. Osaan muokata tilastoja Mapinfon sisällä ja siirtää tietoa tilastoista toiseen, tehdä koordinaattitiedon pohjalta pisteitä kartalle sekä valita kartalta tarkasteltavia alueita, joiden tietoja haluan käsitellä. Mapinfo saattaisi helpottaa tilastotiedon alueellista rajaamista.

Puskurivyöhykkeet ovat yksitapa rajata alueita, joiden tietoja halutaan käsitellä. Niiden avulla voidaan helposti tarkastella, jonkin toiminnon vaikutusalueita sekä vaikutuspiirin sisään jääviä kohteita. Yhden pisteen tai alueen ympärille saadaan helposti muodostettua juuri tarvittavan laaja tarkastelualue.

Kulloinkin käytettävä paikkatietoaineisto määrittää tarkkuudellaan ja aluejaollaan, minkälaisien alueiden tai kohteiden kautta tilastotietoa voidaan analysoida. Edellytyksenä on tietysti myös, että tilastotieto on määritelty sijainnin suhteen. Paikkatieto aineiston rakenne ja yksityiskohtien laajuus rajaa pitkälti myös teemakarttojen visuaalista ilmettä. Kartoissa on oltava informaation lisäksi tiettyjä maantieteellisiä elementtejä, jotta ne olisivat helpommin tunnistettavissa.

Lähteet:

Lämsä, S (2005). Kurssikerta 5. Bufferointia ja analyysejä. https://blogs.helsinki.fi/suvilams/, julkaistu 21.2.2015

Edelleen päällekkäisistä teemoista, uutuutena luonnonmaantiede

Kiinnostuin Nellin toisena kurssiharjoituksena tekemästä kahden teeman kartasta, jonka alue rajauksena on Uudenmaan maakunta, koska painiskelin itsekin viime viikolla Etelä-Suomen alueella. Nellin kartta on selkeä ja rantaviivan näkyminen kartassa tekee kartasta paljon tunnistettavamman verrattuna omaan karttaani, jossa kuvattiin pääkaupunkiseutu kehyskuntineen. Huomasin kuitenkin vaikeutta eri kuntien tunnistamisessa vaikka olen itse pääkaupunkiseudulta kotoisin, ehkä kunnannimien merkitseminen tämän kaltaisiin karttoihin on paikallaan.

Kuva 1. Suomen jokien tulva-alueet

Kuva 1. Suomen jokien tulva-alueet

Kolmannella kurssiviikolla työskentelimme edelleen kahdenteeman kartan parissa. Aiheenamme oli Suomen jokien valuma-alueiden tulvaindeksit ja järvisyys prosentti. Mielestäni ongelmallisinta kartan valmistamisessa oli informaation suuri määrä. On todella vaikeaa saada kartasta selkeä ja samalla ilmaista kaikkien valuma-alueiden järvisyys prosentit. Olisin halunnut jättää näkyviin myös jokien nimet, mutta tilanpuutteen vuoksi jouduin luopumaan niistä. En edelleenkään ole oikein tyytyväinen kaappaamieni karttakuvien kokoon, etenkin legendaikkuna on vaikeaa saada näkymään riittävän suurena.

Analysoidessani valuma-alueiden teemakarttaani saan vaikutelman, että alueiden tulvaindeksi on kääntäen verrannollinen alueen järvisyysprosentin kanssa eli mitä enemmän järviä valuma-alueella sen pienempi on alueen tulvariski. Suurimpien tulva-indeksien valuma-alueet sijoittuvat vähäjärviselle rannikolle.

Lähteet:

Aalto, N. (2015). Nellin pak-blogi. 29.1.2015. https://blogs.helsinki.fi/neaa/

Syken Oiva-tietokanta http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/paikkatieto.asp

Maanmittauslaitos 2011 http://www.maanmittauslaitos.fi/ilmaisetaineistot

 

Afrikka eri teemojen valossa

Kolmannella kurssiviikolla paljastuu, että edellisellä viikolla helpolta tuntunut excel-muotoisen tiedon tuominen mapinfoon onkin oikeassa elämässä huomattavasti mutkikkaampaa. Totta kai tietokannat onnistuvat järjestämään excel-muotoisen tiedon niin monella tavalla, että yhteensopivuus ongelmiin voi varautua. Yhteensopivuus haasteen saa tietysti selätettyä ahkeralla excel-työskentelyllä. Edelleenkin olen lumoutunut näennäisestä helppoudesta, jolla tietopankkien tiedot saavat visuaalisen muodon ohjatuissa harjoituksissamme.

Kuva 1. Kurssiaineiston pohjalta tehty teemakartta Afrikan timanttikaivoksista, öljylähteistä sekä konfliktialueista

Kuva 1. Kurssiaineiston pohjalta tehty teemakartta Afrikan timanttikaivoksista, öljylähteistä sekä konfliktialueista

Kurssin ohjatussa osuudessa käsittelimme Afrikan mannerta, joka onkin hyvä esimerkki monimutkaisesta ja muuttuvasta valtiorakenteesta sekä valtioiden nimistöstä. Tarkastelimme Afrikan karttaa timantti- ja öljyvarojen, konfliktien sekä internetinkäyttö prosentin näkökulmasta. Pohdintaa tukemaan Arttu oli valmistanut teemakartan Afrikkaa käsittelevän kurssiaineistonmme pohjalta (katso kuva 1.)

Lähdin miettimään miten käyttäisin annettuja tilastotietoja kiinnostavien teemakattojen valmistamiseen. Haluaisin verrata timanttikaivosten ja öljylähteiden löytymisvuosia, kaivausten ja poraamisen aloittamisvuosia sekä konfliktien tapahtumavuosiin. Oletukseni mukaan konfliktit ovat usein taistelua joko luonnonvaroista tai maasta. Vertailuni tarkoituksena on selvittää onko luonnonvarojen löytymisajankohdalla yhteyttä konfliktien tapahtumavuosiin, jolloin kyseessä saattaisi olla taistelu luonnonvaroista. Luonnonvarojen hyödyntämisen aloitusvuoden yhteys konfliktien tapahtumavuosiin saattaisi taas viitata ristiriitaisiin maankäyttö intresseihin konfliktien taustalla.

Vertailisin myös timanttikaivosten ja öljylähteiden tuottavuutta konfliktien sijoittumisen kanssa, vertailun tarkoituksena olisi tarkastella mahdollista yhteyttä taloudellisen hyödyn ja konfliktien välillä. Mikäli aineisto antaa periksi tarkastelisin myös internetin käyttöä alueittain konfliktin aikana sekä ennen ja jälkeen konfliktin. Internetin käyttöä eri vuosina voisi kuvata pylväsdiagrammeilla ja konfliktit tapahtumavuosineen voisi merkitä kartalle laajuuksineen. Kiinnostuksen kohteena tässä teemakartassa olisi väheneekö vai lisääntyykö internetinkäyttö konfliktialueilla.

Lähteet:

Pak-Tiedotusblogi, (2015). Julkaistu 30.1.2015. https://blogs.helsinki.fi/pak-2015/files/2015/01/Afrikka.png

Maailma ruudukon läpi

Aika kirjoittaa neljäs pak-blogi ja jakson kääntyminen loppupuolelle alkaa painaa bloggaria vauhdilla kasaantuvana deadline määränä. Onneksi blogin kirjoittaminen ja mapinfon kanssa huseeraaminen tuntuvat jo huomattavasti lungimmalta puuhalta kuin alkukurssista.

Neljännen kurssiviikon aiheina olivat rasteriaineistot ja ruututeemakartat. En tiedä johtuuko kasviruutujen tekemisestä vai suoraviivaisesta luonteesta, mutta aineiston jäsentäminen ruudukon vaikuttaa mielestäni erittäin varteenotettavalta esitys- ja analysointi tavalta. Erikokoisten ruudukkojen avulla päästään skaalaamaan aineistoa eri mittakaavoissa ja alueet ovat kooltaan identtisiä toisin kuin koropleettikartoissa. Juuri ruutujen identiteettisen koon vuoksi aineiston tiedot on mahdollista esittää absoluuttisina numeroina.  Ruudukkokartan laatimisen taito taitaa piillä oikean kokoisen ruudukon valinnassa siten että aineiston erot nousevat esiin ja kartta on edelleenkin luettavissa. Liian ison ruutukoon alle voi piiloutua hyvinkin heterogeeninen aineisto.

Ruudukkokartan ilmeisenä etuna on mahdollisuus hahmottaa melko suurikin aineisto alueellisesti muutamilla vilkaisuilla. Ruudukon kuten muidenkin teemakarttojen suurimpana haasteena näen luettavuuden säilyttäminen. Ruututeemakartta täyttää koodaavilla väreillä koko kartta-alueen lukuun ottamatta nollaruutuja, joten kartan luettavuuden ja tunnistettavuuden vuoksi on lisättävä riittävästi tunnistettavia yksityiskohtia ruututiedon päälle.

Kuva1. pääkaupunkiseudun alle 18vuotiaiden asukkaiden määrä 1km2 ruudukossa tarkasteltuna

Kuva1. pääkaupunkiseudun alle 18vuotiaiden asukkaiden määrä 1km2 ruudukossa tarkasteltuna

Omassa ruututeemakartassani tarkastelin alle 18vuotiaiden asukkaiden sijoittumista pääkaupunkiseudun alueella. Jaoin alueen 1000m2 vertailuruutuihin. Kokeilin jakaa aineistoa myös 300m2 ruuduille, mutta pienempi ruudukko oli mielestäni aineistooni tarkoituksettoman yksityiskohtainen. Pienempi ruudukkokoko sopisi pienemmän alueen yksityiskohtaisempaan tarkasteluun.

Mielestäni kartasta tuli melko selkeä ja helposti luettava. Lisäsin karttaan tiet ja rautatien, jotta lapsiperheiden asumista voisi tarkastella kulkuyhteyksien valossa. Samalla tie- ja rataverkosto tekevät kartasta helpommin hahmottuvan kokonaisuuden. Olisin halunnut lisätä karttaan myös maankäyttötavoista kertovan kerroksen, mutta luettavuus kärsi liikaa.

Kartan avulla halusin tutkia lapsiperheiden asumista pääkaupunki seudulla. Itse yllätyin kantakaupungin suuresta lapsi tiheydestä. Eniten lapsia sisältävät ruudut löytyvät metroradan päästä lähiöistä. Muutenkin enemmän lapsia sisältävät ruudut sijoittuvat odotetusti radan varrelle, poikkeuksena länsiväylän varressa ja lähempänä kantakaupunkia sijaitsevat lapsirikkaat asuinalueet.

Vertasin kuvaani Ollin tekemään teemakarttaan pääkaupunkiseudun ikäjakaumasta 500m2 ruudukon avulla. Hämmästyin, miten paljon suuremmalta sama kartanalue näyttää puolet pienempiin ruutuihin jaettuna. Tutkimme kartoissamme hieman samaa asiaa vaikka Ollilla vertailussa olivat alueen asukkaiden keskimääräiset iät ja minulla ainoastaan alle 18v. lapsien lukumäärä alueella. Karttojen trendejä on yllättävänikin vaikea vertailla keskenään, mutta kuten Ollikin blogissaan kirjoitti ainakin lapsiperheet näyttävät keskittyvän tietyille pienehköille alueille.

Lähteet:

Kauppi, O. (2015). Neljäs kurssikerta. Olli Kaupin paikkatietoblogi, https://blogs.helsinki.fi/okauppi/kk4/> Luettu: 11.2.2015

Toinen kurssiviikko ja levollisempi mieli

Toinen kurssiviikko takana ja mieli on karttatehtävien ja bloggaamisen suhteen hieman levollisempi. Esimerkiksi Maaritin blogitekstiä lukiessani voin aistia, että muillakin kuin minulla on ollut pientä hämmennystä kurssitehtävien kanssa. Hämmennys ei tosin ole päässyt vaikuttamaan Maaritin karttojen laatuun, kommentoin hänen päällekkäisiä teemakarttojaan myöhemmin tässä tekstissä

Viime viikon paikkatieto- ja kartografia aiheena ovat olleet kaksi päällekkäistä teemakarttaa. Luettuani kurssimateriaalin artikkelin kahden päällekkäisen koropleettikartan käytöstä (Leonowicz 2006) ja tutustuttuani Mapinfon teemakarttamahdollisuuksiin ohjatusti, on nyt aika pohtia hetki oppimaansa.

Kahden tai useamman päällekkäisen teeman esittäminen samalla kartalla mahdollistaa ilmiöiden välisen riippuvuuden tarkastelemisen alueellisesti. Teemojen samanaikainen näkeminen voi helpottaa kokonaisuuden hahmottumista. Useiden teemojen yhdistäminen mahdollistaa kiinnostavampien ja visuaalisesti näyttävämpien karttojen teon.

Kun samalla kartalla halutaan ilmaista useita asioita samaan aikaan, on huomioitava informaation kasvava määrä. Lisääntyvä tietomäärä häivyttää usein yksityiskohtia alleen. Informaatio tarvitsee tilaa, jonka vuoksi päällekkäisten teemakarttojen visuaalinen toteutus on haastavaa. Visuaaliseen toteutukseen onkin syytä panostaa, muuten kartoista tulee vaikeaselkoisia tai mahdottomia lukea.

Tiivistän muutamia peukalosääntöjä useiden teemojen teemakarttojen valmistamiseen. Useiden teemojen käsittely samanaikaisesti on hyödyllistä, mikäli tekijät vaikuttavat toisiinsa esimerkiksi työpaikkojen tarjonta ja työttömyysaste tai muodostavat yhdessä jonkun esityksen kannalta kiinnostavan ilmiön esimerkiksi kuolleisuus, syntyvyys ja väkiluku. Mikäli teemojen tietoa on paljon, on valittava riittävän pieni maantieteellinen alue tarkasteluun yhdellä kartalla. Useiden teemojen käsittely heikentää yleensä kartan maantieteellisen informaation laatua. Kun teemoja on useita täytyy teemojen luokittelu olla riittävän yksinkertainen, ettei kartoista tule liian vaikealukuisia. Informaation lisääntyessä kartan värivalintojen tärkeys korostuu, etenkin jos useita tasoja halutaan esittää päällekkäin.

Seuraavaksi keskityn pohtimaan artikkelin aihetta eli kahden koropleettikartan yhdistämistä samalle kartalle(Leonowicz 2006). Pääpiirteissään kahden koropleettikartan yhdistämistä koskevat samat edellä mainitut periaatteet, kuin muitakin usean teeman teemakarttoja. Artikkelin mukaan kaksi päällekkäistä koropleettikarttaa voivat ilmaista erillisiä koropleettikarttoja paremmin kahden tekijän välistä riippuvuutta alueellisesti. Sen sijaan kartan lukijan maantieteellinen hahmottaminen kärsii mikäli koropleettiteemoja on yhtä useampi. Kahden päällekkäisen koropleettikarttan suunnittelu vaatii taitoa, muuten teemakartasta tulee vaikeasti luettava. Kummankin tekijän informaatio tulee luokitella korkeintaan kolmeen luokkaan ja värikoodin valinnassa on oltava huolellinen, muuten karttoja on vaikea lukea.

Artikkelin kartoissa käytetty legenda tyyppi eroaa täysin esimerkiksi Mapinfon käyttämästä legendasta. Yleisesti legendan tehtävänä on tulkata kartalla käytetyt värikoodit sekä ilmaista luokat joihin teemakartassa käytetty aineisto on jaettu. Artikkelin legenda on kuin koordinaatisto, jonka toisen x-akselin muodostaa teema 1. ja y-akselin teema 2. Teemojen keskinäinen korrelaation vahvuus voidaan tarkistaa sen mukaan kuinka moni havainto paikoista asettuu koordinaatiston origosta diakonaalisesti vedetylle viivalle. Tällaisen legendan vahvuus onkin juuri teemojen korrelaatio asteen sekä myöskin päällekkäisten värikoodien selkeä ilmaiseminen. Tämä legendamuoto vaatii kuitenkin kartanlukijalta huomattavasti suurempaa diagrammin lukutaitoa, kuin esimerkiksi Mapinfon legendamuoto, jossa jokainen luokka ja värikoodi esitellään erikseen.

Mapinfolla tehdystä kahdesta päällekkäisestä koropleettikartasta käytän esimerkkinä Maaritin blogissaan julkaisemaa kurssiharjoitusta. Teemakartassa vertaillaan yksinasuvien määrää vuosittaiseen alkoholin myyntiin asukasta kohti. Teemat ovat oivaltavasti valittu ja niiden keskinäistä korrelaatiota jaksaa tutkia hieman pidempäänkin kartalta. Maaritin koropleettikarttoja tulkitessani huomasin tulkinnan myös vaativan hieman tarkkaavaisuutta ja aikaa, koska informaatiota on pienessä tilassa melko paljon. Värivalinnat ovat onnistuneet ja kartta siinä mielessä helppo tulkita. Kartan legendalaatikko on aavistuksen moniselitteinen, koska alkoholinkulutusta kuvaavat tekstuurit eivät näy kovinkaan kattavasti lengendan pienessä ruudussa.

Harjoitustunnilla kävimme läpi Mapinfon tarjoamia teemakarttamahdollisuuksia pylväsdiagrammeista grid-liukuvärikartaan. Grid-liukuväri kartta oli minulle henkilökohtaisesti vierain ja myöskin vaikein rakentaa ja tulkita. Olin yllättynyt grid-karttojen 3D-ominaisuudesta. Yhteenvetona sanoisin Mapinfon tarjoavan varsin kattavasti erilaisia teemakartan rakentamismahdollisuuksia. Mapinfo-ohjelman rajoitukset taitavat tulla vastaan visuaalisella puolella, luennoitsija kehottikin viimeistelemään kartat muiden ohjelmien avulla, mikäli on tarve tehdä oikein viimeisen päälle visuaalisesti hienoja karttoja.

pienitul1

Päädyin rakentamaan kolmen teeman teemakartan. Kartan pohjateemana on kunnissa havaittu vähävaraisuus, joka ilmaistaan koropletti-teemalla. Koropleettikartan päälle lisäsin pylväsdiagrammin, jonka kaksi pylvästä kertovat toinen velkajärjestelyyn hakeutumisesta ja toinen lasten vähävaraisuudesta. Tarkastelu alueeksi valitsin Helsingin seudun eli pääkaupunkiseudun kehyskuntineen. Tilastotiedon löysin Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä. Käytin vuoden 2012 aineistoa, koska tältä vuodelta oli mahdollista löytää kaikkien kolmen teeman tiedot.

Olin yllättynyt siitä, miten helposti excel-muotoisen tilastotiedon sai muokatuksi Mapinfolle sopivaksi. Taito kuljettaa tietoa karttaohjelmaan on oikeastaan avain karttaohjelman jatkokäytölle.

Karttaa työstäessäni käytin pohjana ensimmäisellä kurssikerralla käytettyä Helsingin seudun alueen karttaa. Jouduin kuitenkin kartan kanssa ongelmiin, koska kartan kuntiin oli rajattu myös merialueet ja pylväsdiagrammini hyppäsivät keskelle merta. Päädyin luopumaan kartan rantaviivasta ja merestä, vaikka lähtökohtaisesti nämä elementit tekivät kartasta tunnistettavamman ja selkeän. Koska jouduin tinkimään kartan tunnistettavuudesta päädyin lisäämään kuvaan kuntien nimet, jotka mielestäni muutenkin lisäävät kartan informatiivisuutta. Jostain syystä Helsingin kehyskunnista on jätetty Vihti rajauksen ulkopuolelle. Niinpä minunkin karttani on Helsingin seutu Vihtiä lukuun ottamatta.

LÄHTEET:

Mukala, M (2015). Alun epätoivosta pieneen onnistumiseen. Pakkia kasaama. https://blogs.helsinki.fi/mmukala/(luettu 29.1.2015)

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet (2015). http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu

 

Mapinfo ja teemakarttojen harhat

Elämässä ei taida ikinä tietää mihin on tarkalleen ottaen menossa. Tällä kertaa maantieteen sivuaineopintojen pakollinen paikkatieto- ja kartografiakurssi ohjasi minut pitämään elämäni ensimmäistä blogia. Tästä siis alkaa biologin matka paikkatiedon ja kartografian ihmeelliseen maailmaan.

Ensimmäisen harjoituskerran sisältönä oli paikkatiedon rakenne ja johdatus Mapinfo-ohjelman käyttöön. Kummatkin asiakokonaisuuksista ovat minulle ennestään päälisin puolin tuttuja. Etenkin Mapinfon avatessani huomasin tarvitsevani rutkasti lisää harjoitustunteja kyseisen ohjelman parissa. Teemakartoista tutustuimme ensimmäiseksi koropleettikarttoihin, joissa tilastotieto ilmaistaan kartan alueilla eri värisävyjen avulla.

Mapinfon kaltaiset karttaohjelmat tarjoavat huikean kokemuksen siitä, miten nopeasti tilastotieto visualisoituu teemakartoille tai diagrammeiksi. Visuaalinen kuva on kätevä ja nopea tapa hahmottaa laajojakin aineistoja. Jopa aloittelija saa pienen ohjeistuksen avulla aikaan yksinkertaisia visualisointeja. Näennäisesti nopeiden tapahtumien takana on tietysti vaivalla kerättyä tilastotietoa, joka on taulukoitu ohjelmaan sopivalla tavalla. Käytimme harjoituksessa tilastokeskuksen tilastotietoa Suomen väestörakenteesta vuosilta 1990- 2011.

Heti ensimmäisestä harjoituskerrasta lähtien mielessäni korostuivat tilastotieteen osaamisen sekä karttojen kriittisen lukemisen jalot taidot ja niiden tärkeys. Mapinfon teemakartoilla leikkiminen herätteli huomaamaan, miten helppoa skaalojen ja jakaumien avulla on häivyttää tai korostaa tilastoaineiston tietoa joko tarkoituksella tai taitamattomuuttaan. Koropleettikarttaa tehdessä oli vaikuttavaa huomata, miten paljon kartat muuttuvat luokittelun perusteita vaihdettaessa. Myöskin Julia Koski ja Suvi Lämsä olivat blogeissaan pohtineet luokitteluperusteen valinnan monimutkaisuutta ja vaikeutta.

Tein teemakarttani aiheesta muun kielisten osuus kunnittain vuonna 2011. Valitessani jakaumaa vaihtoehtoa käytin histogrammityökalua. Histogrammityökalu osoittautui käteväksi ja nopeaksi tavaksi hahmottaa aineiston jakaumaa. Erityisesti minua viehätti toiminto, jossa näkyi jakaumien muutos luokkakokoa muutettaessa.

Kuva1. Histogrammi Suomen muun kielisten osuudesta kunnittain vuonna 2011

Kuva1. Histogrammi Suomen muun kielisten osuudesta kunnittain vuonna 2011

Oman teemakarttani aineisto muunkielisten asukkaiden osuudesta kunnittain vuonna 2011 noudattaa oikealle vinoa jakaumaa ja on erittäin epätasaisesti jakautunut. Päädyin jakamaan tiedon luokkiin luonnollisen välin avulla, koska siten sain näkyville yhden poikkeuksellisen kunnan, jossa muun kieliset asukkaat muodostavat jopa 49,5 prosenttia väestöstä. Koropleettikartastani käy ilmi, että suurimmassa osassa Suomen kunnista muunkielinen väestö muodostaa alle 2,5 prosentin osuuden. Myöskin histogrammikuvassa havaittavat suuret pylväät kuntien kohdalla, joiden muunkielisten osuus on noin 3-5 prosenttia käy hyvin ilmi. Ongelmallisimmaksi luokaksi muodostui luokka 5,5- 49,4 prosenttia. Laaja luokka kätkee sisälleen histogrammikuvasta näkyvän tosiasian, ettei kuntia joissa muun kielisten osuus olisi 12- 49,4 prosenttia ole Suomessa ollenkaan. Koropleettikarttan informatiivisuutta olisi voinut lisätä jakamalla ongelmallisen luokan kahtia luokkaan 5,5- 12 prosenttia ja 12- 49,4, toisesta luokasta olisi tosin tällöin tullut nollaluokka.

Kuva2. Teemakartta muunkielisten osuudesta kunnittain vuonna 2011

Kuva2. Teemakartta muunkielisten osuudesta kunnittain vuonna 2011

LÄHTEET:

Koskinen, J (2015). Kurssikerta 1. Julian blogi. https://blogs.helsinki.fi/juliakos/ (julkaistu 20.01.2015).

Lämsä, S (2015). Kurssi 1. Suomen työssäkäyvien osuus. Suvin pakki-blogi https://blogs.helsinki.fi/suvilams/ (julkaistu 20.1.2015)

Tilastokeskuksen tiedot Suomen väestörakenteesta vuosina 1990-2011. www.tilastokeskus.fi