Tämän viikkoinen kurssikerta oli ehkä ensimmäinen kerta, jonka jälkeen en kokenut suurta halua kaivautua vuodeksi syvälle maan alle pakoon itsenäisiä harjoitustehtäviä sekä muita velvollisuuksia. Jostakin kumman syystä oli kurssikerran harjoitusten työvaiheista jäänyt jotakin mieleeni, ja kuin henkeni kaupalla vaalin näitä arvokkaita muistijälkiä seuraavaan aamuun asti, jolloin pääsin harjoitustehtävien kimppuun.
Tehtävänä oli tehdä erilaisia opetuskäyttöön soveltuvia karttoja hasardeista. Kartoilla on tarkoitus havainnollistaa haluamiaan hasardeja ja niiden sijoittumista. Tämä tehtävä on yksi niistä harvoista, jotka olen kokenut osaavani tehdä kurssin aikana kunnolla itse niin, että ymmärrän, mitä olen tekemässä. Niinpä innostuin tekemään maanjäristyksistä viisi karttaa ja maanjäristyksistä ja tulivuorista yhden oman kartan. Nyt jälkeen päin karttojani tarkastellessa tajusin, ettei niistä ole havaittavissa oikein minkäänlaista yhtenäistä ilmiötä, kuin maanjäristysten sijoittumisen maapallolla ja tulivuoriin nähden sekä sen, kuinka paljon harvinaisempia isot järistykset ovat kuin pienet.
Kolme tekemääni karttaa kuvaavat erikokoisten järistysten sijoittumista ja yleisyyttä maapallolla 2000-luvun aikana. Tein kartan yli 8 magnitudin järistyksistä, 6,0-7,9 magnitudin järistyksistä sekä 5,0-5,9 magnitudin järistyksistä. Viimeiseen karttaan olisin halunnut ottaa lukuväliksi 4,0-5,9, jotta pienempien järistysten suuri määrä korostuisi voimakkaampia järistyksiä kuvaavien karttojen rinnalla. 4,0-5,9 magnitudin kokoisia järistyksiä on kuitenkin ollut vuodesta 2000 alkaen niin paljon, että aineistoa olisi ollut aivan käsittämätön määrä. Niinpä rajasin aineiston alarajaksi 5,0 magnitudia.
Näitä kolmea karttaa vertaamalla huomaa mielestäni hyvin sen, kuinka harvinaisia suuret, yli 8,0 magnitudin maanjäristykset ovat. Suurimpia järistyksiä on havaittavissa kuvassa 1 vain muutamia, ja niiden sijoittumisesta voi päätellä suurimpien järistysten tapahtuvan mannerlaattojen alityöntövyöhykkeillä. Pienempiä järistyksiä kuvaavissa kartoissa (kuvat 2 ja 3) voi jo huomata, että järistyksiä on todella paljon enemmän ja että järistyksiä tapahtuu alityöntövyöhykkeiden lisäksi myös valtamerten keskiselänteillä ja mannerlaattojen loittonemisvyöhykkeillä. Näiltä kartoilta on mahdollista havaita mannerlaattojen saumakohtia. 5,0-5,9 magnitudin järistyksiä kuvaavasta kartasta on mahdollista huomata, että pienempiä järistyksiä tapahtuu myös mannerlaattojen keskiosissa.
Kuva 1. Kaikki yli 8,0 magnitudin maanjäristykset 2000-luvulla. Kartasta on havaittavissa, että näin suuret maanjäristykset ovat erittäin harvinaisia.
Kuva 2. Kaikki 6,0-7,9 magnitudin maanjäristykset 2000-luvulla.
Kuva 3. Kaikki 5,0-5,9 magnitudin maanjäristykset 2000-luvulla.
Halusin lisäksi tehdä yhden kartan (kuva 4) kuvaamaan samaan aikaan kaikkien vuoden aikana olleiden maanjäristysten sijoittumista. Aivan pienimpien järistysten mukaan ottaminen olisi taas kasvattanut aineistosta aivan liian suuren, joten tekemäni karttaa kuvaa yli 5,0 magnitudin maanjäristyksiä vuonna 2016. Kartalla olevien pisteiden koko on riippuvainen maanjäristyksen voimakkuudesta. Erikokoisten pisteiden määrästä huomaa, että pienempiä järistyksiä on selkeästi enemmän kuin suurempia. Lisäksi erikokoisten pisteiden sijoittumisesta on havaittavissa, että voimakkaampia maanjäristyksiä tapahtuu mannerlaattojen alityöntövyöhykkeillä, mutta harvemmin mannerlaattojen loittonemisvyöhykkeillä, joilla pienemmät järistykset ovat taas selkeästi yleisempiä. Tein lisäksi yhden kartan (kuva 5) kuvaamaan yhden vuorokauden aikana tapahtuneita järistyksiä 1.8.2016. Kyseisen vuorokauden aikana suurin järistys oli 5,6 magnitudin kokoinen. Tältäkin kartalta on havaittavissa maanjäristyksen sijoittuminen niin, että eniten maa on tärissyt juurikin mannerlaattojen alityöntövyöhykkeillä.
Kuva 4. Kaikki yli 5,0 magnitudin maanjäristykset vuonna 2016. Pienimmät järistykset ovat keskittyneet valtamerten keskiselänteille, ja voimakkaammat järistykset alityöntövyöhykkeille.
Kuva 5. Kaikki maanjäristykset yhden vuorokauden aikana 1.8.2016. Suurimmat järistykset olivat kyseisenä päivänä voimakkuudeltaan vain 5,6 magnitudin suuruisia.
Kuudennesta kartastani (kuva 6) on nähtävissä niin sanottu Tyynenmeren tulirengas. Lisäsin karttaan tulivuoriaineiston, ja kun sitä tarkastelee 2010-luvulla tapahtuneiden yli kuuden magnitudin järistysten sijoittumisen kanssa rinnakkain, on kartalta mahdollista havaita, että niin maanjäristykset kuin tulivuoretkin sijoittuvat suurimmaksi osin Tyyntämerta ympäröiville alueille. Kartasta on siis mahdollista päätellä, että Tyynenmeren ympärillä olevat alityöntövyöhykkeet ovat endogeenisesti erityisen aktiivista aluetta. Helsingin Sanomat julkaisi 21.2.2018 uutisen ” Toistakymmentä tulivuorta purkautuu joka viikko maapallolla – eniten tutkijat pelkäävät supertulivuoria, jotka voisivat peittää kokonaisen mantereen tuhkaan”. Uutisessa sanotaan, että Tyynenmeren tulirengas ei hiljene koskaan ja uutiseen on liitetty havainnollistava kuva Tyynenmeren tulirenkaasta, joka kannattaa käydä katsomassa.
Kuva 6. Kaikki yli 6,0 magnitudin maanjäristykset 2010-luvulla sekä kaikki tulivuoret. Kartasta voi havaita Tyynenmeren keskiselänteen.
Edellisen kartan tulkitsemista häiritsee se, että se ilmeisesti esittää jokaisen olemassa olevan tulivuoren, vaikka se ei olisi edes aktiivinen. Aktiivisilla tulivuorilla tehty kartta olisi ollut ajankohtaisempi ja kuvaavampi esitys nykyisestä tulivuoritilanteesta. Jos aineistoa olisi rajannut vain aktiivisiin tulivuoriin, olisi kartta huomattavasti selkeämpi. Lisäksi minua vähän harmittaa, että en ole niin taitava käsistäni QGIS:n kanssa kuin Tuuli Lahin. Tuulin blogikirjoituksessa ” Kerta 6: Pisteaineistoa ja tulivuoria” on nähtävissä hienoja Tuulin tekemiä karttoja, joissa maanjäristyksiä kuvaavien palluroiden koko sekä väri riippuu maanjäristyksen voimakkuudesta.
Mielestäni tekemäni kartat sopisivat melko hyvin opetuskäyttöön havainnollistamaan erikokoisten maanjäristysten sijaintia ja yleisyyttä, sekä tulivuorten ja maanjäristysten yhteyttä. Tuuli mainitsi lisäksi blogissaan, että esittäisi omat karttansa PowerPoint-esityksenä, jolloin kuvien tarkastelu olisi helpompaa, mikä on mielestäni erittäin toimiva idea. Joihinkin karttoihin voisi mielestäni selkeyden ja havainnollisuuden vuoksi lisätä mannerlaattojen rajat, jolloin karttojen lukijalle olisi selkeämpää se, että maanjäristykset todellakin tapahtuvat pääosin tietyillä alueilla. Parasta olisi, jos kyseisessä kartassa näkyisi myös suunnat, mihin mannerlaatat liikkuvat niin kuin kuvassa 7. Tällöin karttojen avulla voisi opettaa myös laattojen kulkusuuntia ja niiden yhteyttä maanjäristyksien kokoon sekä tulivuorien sijoittumiseen. Vivi Tarkka kertoo blogikirjoituksessaan “Vähän maanjäristyksiä ja pari tulivuorta”, että hän oli etsinyt itselleen vektorimuotoisen aineiston mannerlaattojen rajoista ja tehnyt kyseisen aineiston avulla kartan, jossa näkyvät tulivuoret, maanjäristykset ja mannerlaattojen rajat. Vivin kartasta huomaa, että kartta on mannerlaattojen rajojen kanssa heti selkeämpi ja kertoo lukijalleen endogeenisten ilmiöiden sijoittumisesta paremmin.
Tekemäni kartta maanjäristyksistä yhden vuorokauden aikana on hieman turha, enkä oikein tiedä, miten sitä voisi käyttää, koska maanjäristykset kuitenkin poikkeavat päivittäin hyvin paljon, mutta tulipahan tällainenkin kartta tehtyä.
Kuva 7. Kartta mannerlaattojen rajoista, sekä niiden etenemissuunnista.
Juuri nyt minun ja QGIS-ohjelman tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta. Olemme saaneet pikkuhiljaa toivuttua menneistä vastoinkäymisistä, mutta saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Lähteet:
Helsingin Sanomat. Toistakymmentä tulivuorta purkautuu joka viikko maapallolla – eniten tutkijat pelkäävät supertulivuoria, jotka voisivat peittää kokonaisen mantereen tuhkaan (21.2.2018) https://www.hs.fi/tiede/art-2000005574655.html (luettu 22.2.2018)
Lahin, Tuuli. Kerta 6: Pisteaineistoa ja tulivuoria (21.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/2018/02/21/kerta-6-pisteaineistoa-ja-tulivuoria/ (luettu 22.2.2018)
Tarkka, Vivi. Vähän maanjäristyksiä ja pari tulivuorta (23.2.2018) https://blogs.helsinki.fi/vivitark/2018/02/23/vahan-maanjaristyksia-ja-pari-tulivuorta/ (luettu 26.2.2018)
tes.com, Tectonic Plates & Direction https://www.tes.com/lessons/v55hkB0tUTX2Lg/plate-tectonics-introduction (luettu 22.2.2018)