Projektioiden vääristymiä ja valintoja

____

Toisella tunnilla tutustuimme erilaisten projektioiden eroihin käyttämällä jälleen QGis-ohjelmaa. Nyt viime kerralla uusien asioiden tekeminen, kuten attribuuttitaulukon muokkaaminen ja laskujen tekeminen olivat jo helpompia, kun oli päässyt aiemmin jo tutustumaan näihin ominaisuuksiin. Projektioiden lisäksi tutustuimme siihen, miten erilaisia valintoja tehdään. Myös projektion valitseminen on myös tärkeä valinta, sillä sen vaikuttaa kartan tulkintaan ja mielikuviin huomattavasti, mikä havainnollistui luennolla.

Muita projektioita vertailtiin ETRS TM35FIN-projektioon vertailemalla eri alueiden pinta-alan kokoa kyseisellä projektiolla tuotetulla kartalla. Laskin, kuinka suuri alue on verrattuna ETRS TM35FIN-projektioon siten, että luku 1 tarkoittaisi alueiden olevan samankokoisia ja esimerkiksi luku 3 kertoisi toisen projektion tekevän alueesta kolme kertaa suuremman. Pohjakartat ovat tehty ETRS TM35FIN-projektiolla, jolloin niitä on selkeämpi tulkita ja vertailla keskenään.

Kuva 1. Mercator-projektion kuvaamat pinta-alat verrattuna ETRS TM35FIN-projektioon.

Selkeimmät erot alueiden koossa verrattuna ETRS TM35FIN-projektioon oli Mercatorin projektiolla. Koska projektio kuvaa päiväntasaajaa tarkimmin, siitä kaukana olevat alueet vääristyvät etäisyyden kasvaessa. Tämä onkin selkeästi nähtävissä myös kuvassa 1, jossa suuruuserot kasvavat etelästä pohjoiseen melkein kaksinkertaisesti. Etelässä alueiden suuruus on nelinkertainen verrattuna ETRS TM35FIN-projektioon ja pohjoisessa jopa kahdeksankertainen.

Kuva 2. Mollweiden projektion kuvaamat pinta-alat verrattuna ETRS TM35FIN-projektioon.

Kuvassa 2 esiintyvä Mollweiden projektion kuvaamat pinta-alat ovat jo selkeästi lähempänä ETRS TM35FIN-projektion pinta-aloja, ja ne ovatkin itseasiassa kaikki hieman pienempiä. Mielenkiintoista tässä kartassa on se, että vaihtelut alueiden välillä sijoittuvat osittain satunnaisesti, eivätkä vaihtelut mene samalla tavalla asteittain kuin Mercatorin kohdalla. Eri alueiden väliset erot ovat kuitenkin todella pieniä, niissä on vain tuhannesosien ero. Tämän vuoksi olen myös pyrkinyt kuvaamaan niitä väreillä, joiden välillä ei ole suuria eroja. Myös Sara Virtanen pohti luokkia kuvaavien värien merkitystä blogissaan (Virtanen, 2022) ja hän mainitsi kartan tekijän mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten voimakkaalta ilmiöt näyttävät tekemällä erilaisia valintoja. Tämä vaikutusmahdollisuus on havainnollistunut hyvin, kun olemme tehneet kurssilla erilaisia valintoja esimerkiksi värien, luokittelutapojen ja luokkien määrän kohdalla.

Kuva 3. Robinsonin projektion esittämät pinta-alat verrattuna ETRS TM35FIN-projektioon.

Kuvassa 3 on Robinsonin projektio verrattuna ETRS TM35FIN-projektioon. Robinsonin projektio esittää pinta-alat hieman suurempina kuin ETRS TM35FIN, mutta ero on silti paljon pienempi esimerkiksi Mercatoriin verrattuna. Mercatorin kaltaisesti tässäkin projektiossa vääristymät kasvavat pohjoiseen mentäessä, mutta erot luokkien välillä ovat silti hyvin pieniä.

Tällä tunnilla pääsi mukavasti kertaamaan QGisin käyttöä ja koropleettikarttojen tekoa, varsinkin kun kokeilin erilaisia projektiota ja niistä karttojen tekemistä useamman kerran blogissa esiintyvien karttojen lisäksi. Perusjutut alkavatkin tuntumaan onneksi jo sujuvilta 🙂

Lähteet:

Virtanen, Sara. 2. kurssikerta – toinen koettelemus. Sara Virtanen – Geoinformatiikan menetelmät (luettu 6.2.2022). Osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/virsara/