Ruutu- ja pisteaineistot

____

Ruutu- ja pisteaineistot

Neljännellä kerralla tutustuimme piste- ja ruutuaineistoihin ja pääsimme myös käyttämään niitä. Ruutuaineistot olivat mielenkiintoinen tapa jakaa alueita samankokoisiin ruutuihin sen sijaan, että käytettäisiin valmiita alueita.

Ensimmäisenä tarkasteltavana ruutuaineistona toimi kartta pääkaupunkiseudusta , jonka päälle loimme ruudukon. Näiden ruutujen sisältämää tietoa tarkasteltiin ruuduittain, tässä tapauksessa tietoa ruotsinkielisten osuudesta. Käytimme alueen väestöstä kertovaa aineistoa, jossa oli paljon tarkkaa tietoa. Pääsimmekin opettelemaan vain tärkeimpien sarakkeiden valitsemista ja näistä yksi oli juuri ruotsinkielisten määrä.

Loin tämän tiedon pohjalta kaksi karttaa: toinen ruotsinkielisten absoluuttinen määrä (kuva 1)  ja toinen heidän suhteellinen osuutensa ruudun asukkaista (kuva 2). Tulokset olivat luokiteltu viiteen luokkaan.

Kuva 1. Ruotsinkielisten lukumäärä pääkaupunkiseudulla.

Kuva 2. Ruotsinkielisten suhteellinen osuus asukkaista pääkaupunkiseudulla.

Absoluuttisia määriä tarkastellessa suurin määrä ruotsinkielisiä oli Helsingin keskustassa, jossa asuu muutenkin paljon ihmisiä. Syy suurelle määrälle ei siis välttämättä ole alueen suosio ruotsinkielisten keskuudessa vaan tilastollinen todennäköisyys sille, että suuressa määrässä ihmisiä on myös suurempi todennäköisyys sille, että osa on ruotsinkielisiä. Suhteellinen kartta taas näytti melko erilaisen kuvan alueesta: keskusta ei ollutkaan enää suurin keskittymä, vaan yksittäisissä paikoissa erityisesti pääkaupunkiseudun reuna-alueilla saattoi yllättäen olla suuria osuuksia ruotsinkielisiä. Toisaalta osalla näistä alueista ruotsinkielisten absoluuttinen määrä kuului pienimpään luokkaan, joten näillä alueilla asuvien ruotsinkielisten määrä kaikista pääkaupunkiseudun ruotsinkielisistä voi olla kuitenkin aika pieni.

Mielestäni kartoistani näkee ainakin melko selkeästi ruutujen väliset erot, mutta näin jälkeenpäin mietittynä siitä myös löytyisi parannettavaa. Jos ei tunne pääkaupunkiseutua hyvin, voi olla vaikeaa hahmottaa, mille alueelle kyseiset ruudut ja niiden tulokset sijoittuvat. Sara Virtanen oli jakanut tekemänsä kartan suuralueisiin ja nimennyt ne, mikä helpottaa huomattavasti kartan hahmottamista. Hän oli myös muuttanut asumattomat alueet eri värisiksi ja ilmoittanut sen legendassa. Minun kartoissani asumattomat alueet ovat hämäävästi saman värisiä kuin eräs luokka, joka voi aiheuttaa hämmennystä. Hyvä ainakin oppia, mitä kannattaisi seuraavalla kerralla parantaa.

Pornaisten kartta

Pääsimme myös työskentelemään rasteriaineistojen kanssa piirtäessämme korkeuskäyriä Pornaisten alueen karttaan rasteriaineiston pohjalta. Oli mielenkiintoista päästä käyttämään myös rasteriaineistoja, mistä minulla ei ollut juuri aiempaa kokemusta. Minulle tuli myös yllätyksenä se, miten kätevästi ja helposti QGisillä sai piirrettyä korkeuskäyrät. Osasta tuli tosin aika mielenkiintoisia ja olisi hauska nähdä, miten niiden korjaaminen tapahtuu.

Pääsimme myös tunnin lopulla digitoimaan merkitsemällä karttaan teitä ja taloja, mikä oli aika rentoa ja mukavaa. Pisteaineistona olevia taloja oli tosin aika monta klikattavaa, mutta yllättävän nopeasti sekin hoitui. Tiet ja talot saatiin digitoitua ja on mielenkiintoista nähdä, miten kartta jatkuu seuraavalla kerralla.

Lähteet:
Virtanen, Sara. (2022). 4.viikko: Rruutuja, rrastereita ja digitointia. Sara Virtanen – Geoinformatiikan menetelmät (luettu 20.2.2022). Osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/virsara/