Turvallisuutta, tulivuoria ja maanjäristyksiä

____

Kumpulan turvallisuus

Vietimme tunnin alkuosan hieman erilaisessa ympäristössä kuin tavallisesti: luokkahuoneen sijaan kiersimme ympäri Kumpulaa arvioiden erilaisia kohteita muun muassa niiden turvallisuuden ja viihtyisyyden mukaan. Käytimme tässä Epicollect 5-sovellusta, jonka käyttö samantyyliseen tarkoitukseen oli tuttua lukion mantsantunneilta. Tällä kertaa pääsimme tosin myös tutkimaan ja käsittelemään kerättyä tietoa pelkän aineiston tuottamisen lisäksi. Tuotoksena syntyi kuvan 1 kartta, jossa kohteiden ja niiden ympäristön turvallisuutta kuvaavat värit punaisesta tummansiniseen (vaarallisesta turvalliseen). Kartta on tehty interpoloimalla, joka oli minulle uutta.

Kohteita oli mielenkiintoista arvioida, mutta sitä tehdessä huomasi myös, miksi tuloksien taustaa kannattaa selvittää. Kohteiden viihtyisyyteen tai turvallisuuteen vaikuttivat esimerkiksi lyhytaikaisemmatkin olosuhteet, kuten sää (tie saattoi olla liukas tai kulku kohteeseen ei ollut mahdollista), vuorokaudenaika (vaikeaa arvioida turvallisuutta, koska sen tunne voi vaihdella huomattavasti päivän ja yön välillä) sekä mahdolliset työmaat, joilla voi olla merkittävä väliaikainen vaikutus kohteen käyttöön. Jos haluttaisiin hyvä ja kattava yleiskuva, kannattaisi tietoa olla siis monenlaisista olosuhteista ja pidemmältä ajalta. Toisaalta jotkin asiat, kuten suuren tien ylitys, todennäköisesti pysyy hieman epämiellyttävänä ajasta riippumatta.

Kuva 1. Turvallisuuden tunne Kumpulan alueella.

Maanjäristyksiä ja tulivuoria

Tehtyämme kävelylenkin tuloksista kartan, aloimme tekemään vapaavalintaisia karttoja maanjäristys-, tulivuori- ja meteoriittidatan avulla. Tein itse pari karttaa maanjäristyksistä, joista ensimmäisessä (kuva 2) on havaittavissa, missä päin maailmaa tapahtuu merkittäviä maanjäristyksiä (magnitudi vähintään 6 ). Aikaväli on pitkä kyseisessä kartassa, 122 vuotta. Siitä huolimatta aktiivisimmat alueet ovat havaittavissa. Kuvassa 3 on kartta, josta käy ilmi todella voimakkaat maanjäristykset ( magnitudi vähintään 9) samalta aikaväliltä. Tästä kartasta nähdään, että todella voimakkaat maanjäristykset ovat harvinaisia ja ne sattuvat alueilla, joissa maanjäristykset ovat yleisiä ensimmäisen kartan mukaan.

Kuva 2. Vähintään magnitudi 6 maanjäristykset.

Kuva 3. Vähintään magnitudi 9 maanjäristykset.

Tein maanjäristysten lisäksi muutaman kartan tulivuorista, joista kaksi on tässä alla. Ensimmäinen näistä kuvaa kaikkia maailman tulivuoria ja toinen taas tiettyä tulivuorityyppiä, kilpitulivuoria edustavia tulivuoria. Näitä voitaisiin vertailla maanjäristyksistä kertovaan karttaan ja opettaa, miksi näitä esiintyy samoilla alueilla. Taustalla on ilmiöiden keskittyminen litosfäärilaattojen saumakohtien läheisyyteen, mistä esimerkiksi Pilvi Toijonen on löytänyt blogiinsa hyvän ja havainnollistavan kuvan. Kilpitulivuorien kohdalla voitaisiin myös kertoa erilaisista tulivuorityypeistä ja millaisilla alueilla niitä esiintyy.

Kuva 4. Maailman tulivuoret.

Kuva 5. Maailman kilpitulivuoret.

Olisi ollut mielenkiintoista esittää tietoa tulivuorista ja maanjäristyksistä samalla kartalla, mutta ainakin silloin, kun kaikki kohteet ilmaistaan samankokoisilla pisteillä olisi tuloksesta tullut liian sekava. Jälkeenpäin mietittynä kartoista löytyy parannettavaa: pohjoisnuoli ja mittakaava olisivat olleet hyviä lisiä. Tekemäni kartat ovat myös melko yksinkertaisia ja mielenkiintoisemmat kartat olisivat olleet hyvä lisä.

Lähteet:

Toijonen, P. (2022). 6.kurssikerta: interpolointia ja hasardeja. Pilvin GIS-blogi. (Luettu 17.03.2022) Osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/pilvitoi/