Viides kerta

_____

Viidennellä kerralla pääsimme tutustumaan puskurivyöhykkeisiin, mikä alkoi aikaisemmalla tunnilla tehdystä Pornaisten kartasta, josta tutkittiin tietyllä etäisyydellä eri kohteista, kuten terveyskeskuksesta, asuvien määrää. Tämä harjoitus sujui mukavasti ohjeiden avulla. Lopputunnista aloimme tekemään itsenäisiä tehtäviä, jotka tuntuivat jo paljon hankalammilta, kun oli tottunut tekemään tarkkojen ohjeiden mukaan. En myöskään tajunnut etsiä tarkempia ohjeita tiedostoista, joten kokeilin erilaisia tapoja ja sain ainakin jonkinlaisia tuloksia.

Lentokentät ja asemat

Ensimmäinen itsenäinen tehtävä liittyi Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueisiin sekä juna- ja metroasemien saavutettavuuteen. Pääsin tekemään itse puskureita, mutta olennaista oli myös osata käyttää valintatyökaluja, jotta juuri näillä alueilla esiintyviä kohteita voitiin tarkastella. Myös statistiikkapaneeli oli ahkerassa käytössä. Aluksi oli vaikeaa hahmottaa, missä QGisissä saisi laskettua osuuksia koko asukkaista, mutta päädyin laskemaan ne Excelissä. En myöskään osannut tehdä linkkiä taulukkoon, joten liitän tekemäni taulukot kuvina.

Taulukko 1. Tilastoja Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokentistä ja juna- sekä metroasemista.

Koulut ja koulupiirit sekä hieman putkiremonteista

Toinen itsenäinen työ, jossa laskettiin kouluihin ja koulupiireihin sekä taajamiin liittyviä asioita, meni ihan hyvin. Kouluikäisten määrittäminen oli vain hieman hankalaa, koska esimerkiksi kuusivuotiaat voivat olla esikoulussa tai ensimmäisellä luokalla riippuen siitä, missä vaiheessa vuotta he ovat syntyneet. Määrittelin tässä tehtävässä kouluikäiset 7-16-vuotiaiksi.

Vapaavalintaisena tehtävänä aloitin tekemään putkiremontteihin liittyvää tehtävää, joka kuitenkin tyssäsi viimeiseen kohtaan, jossa olisi pitänyt laskea remontti-indeksi. Päätin sitten pitkään mietittyäni vaihtaa koulupiirejä koskevaan tehtävään ja määrittelin kouluiän sinä ikänä, minkä ikäisenä suurin osa aloittaa kunkin luokan (17-15). Tämä sujuikin sitten jo paljon helpommin, mutta toisaalta olisi ollut kiva oppia myös, miten putkiremonttitehtävän olisi saanut tehtyä loppuun.

Taulukko 2. Tietoja taajamien asukkaista, putkiremonteista ja koulupiireistä.

QGisin ja puskurianalyysin käyttö

Tärkeitä työkaluja, joiden käyttö alkaa tuntua jo melko tutulta ovat jotkin valitsemistyökalut ja joidenkin laskujen laskeminen field calculatorilla. Puskureiden tekeminen sujuu tällä hetkellä ihan hyvin myös. Joitakin toimintoja, joita olemme opetelleet vain kerran, kuten suurten tietokantojen asioiden tiivistämistä sekä rinnevarjostusten tai korkeuskäyrien tekemistä en muista enää kunnolla ja ne kaipaisivat vielä kertaamista. Yleisesti ottaen ne asiat, joita on tehnyt usein, tuntuvat sujuvan parhaiten.

Puskurianalyysiä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin, joissa etäisyydellä jostakin kohteesta on väliä. Esimerkkejä tällaisista tilanteista on esimerkiksi turva-alueet mahdollisesti vaarallisten tai saastuttavien kohteiden ympärillä ja saavutettavuuden tarkasteleminen, esimerkiksi kuinka moni asuu lähellä koulua. Toisaalta saavutettavuuteen vaikuttaa myös reitit ja liikkumismahdollisuudet kohteeseen, sillä puskurianalyysissä etäisyyksiä tarkastellaan osittain linnuntietä. Puskurianalyysillä voitaisiin myös tarkastella tietyn alueen asukkaiden eli mahdollisen asiakaskunnan ominaisuuksia, jos suunniteltaisiin uuden yrityksen, esimerkiksi ravintolan perustamista tiettyyn paikkaan.

QGisillä ratkaistavissa oleviin ongelmiin vaikuttaa se, millaisia analyysejä tällä ohjelmalla voidaan tehdä ja mitä aineistoja sen kautta voidaan hyödyntää. QGis vaikuttaa hyvältä ohjelmalta, mutta todennäköisesti siinäkin on joitakin virheitä tai puutteita. Eri ohjelmissa voi myös olla erilaisia mahdollisuuksia analyyseille ja jos analyysi on jotenkin harvinaisempi ja sillä on tarkat vaatimukset, voi olla, että oikeanlaisen ohjelman etsiminen saattaa olla hankalampaa. Aineistoja tuntuu olevan hyvin ja monipuolisesti saatavilla, mutta välttämättä ihan kaikkeen ei ehkä löydy valmista ja kattavaa aineistoa. Aineistoissa saattaa myös esiintyä virheitä tai yleistyksiä, jotka eivät välttämättä sovi haluttuun käyttöön. On kuitenkin käyttäjän vastuulla löytää sopivia aineistoja, vaikka se ei välttämättä aina ole helppoa. Ohjelman käyttäjän asettamat reunaehdot ovat hänen osaamisensa rajat ja mahdolliset virheet. Myös ohjelman monimutkaisuus voi vaikuttaa käyttäjän rajoihin, jolloin voidaan miettiä, olisiko myös ohjelmassa parantamisen varaa. Taru Tornikoski mainitsee blogissaan QGisin neuvovan käyttäjiä huonosti ja komentojen toimivan toisin, kuin käyttäjä voisi luonnostaan olettaa. Tämä on myös minunkin mielestäni olennainen ongelma QGisin käytössä, sillä kuten hän mainitseekin, QGisin käyttö ilman ohjeita on tästä syystä todella vaikeaa.

Tämä kurssikerta oli ajoittaisista vaikeuksista huolimatta kiva ja tärkeimpänä opetuksena jäi mieleen kertauksen tärkeys. Vaikka monet toiminnot sujuvat hyvin tunnilla, voi olla ettei niitä enää muista myöhemmin.

Lähteet:

Tornikoski, T. (2022). Bufferointi on mukavaa. Geoinformatiikkaa tutkimassa 🙂 (luettu 28.02.2022). Osoittesta: https://blogs.helsinki.fi/tornitar/