Viikko 1 – paluu QGIS:n pariin

Kurssi MAA-202 käynnistyi paikkatiedon perusteiden kertaamisella. Erot erilaisten paikkatietoaineistotyyppien välillä olivat minulla vielä kohtalaisen hyvin mielessä, mutta kertauksesta ei voi koskaan olla haittaa. Kun paikkatiedon perusteet oli kertailtu, siirryimme QGIS -ohjelmiston pariin. Olin käyttänyt ohjelmistoa kerran aikaisemmalla kurssilla, mutta en muistanut siitä käytännössä enää mitään. Joten QGIS:n kohdalla kertaus tuli todellakin tarpeeseen.

Typpipäästöt Itämerellä

Ensimmäisenä harjoituksena oli tehdä koropleettikartta Itämerta ympäröivien valtioiden aiheuttamista Itämereen kohdistuvista typpipäästöistä (kuva 1). Kartan tekeminen sujui melko mutkattomasti, sillä koko ajan pystyi seurata taululta, miten pitää edetä. Opettajan näyttämästä mallista ja ohjeistuksesta oli valtavasti hyötyä, sillä ohjelmiston perustoiminnot olivat päässeet jo unohtumaan. Käytimme harjoituksen aineistona HELCOM:in vuonna 2013 tehdystä raportista peräisin olevaa dataa.

Olen kohtalaisen tyytyväinen tekemääni karttaan. Hioin tunnilla kartan väristystä todella pitkään, enkä ole vieläkään varma, onko se paras mahdollinen. Mielestäni typpipäästöjä tarkasteltaessa merkityksettömien valtioiden esittäminen vaaleanharmaalla on onnistunut, sillä näin ollen huomio keskittyy kartassa olennaiseen. En kuitenkaan ole täysin tyytyväinen punaiseen väriskaalaan, jonka valitsin esittämään typpipäästöjen osuutta valtioittain. Punainen on sinällään toimiva värivalinta, sillä se korostaa ilmiön vakavuutta. Kahden suurimman luokan sävyt ovat kuitenkin niin lähellä toisiaan, että niitä voi välillä olla haastava erottaa toisistaan. Jätin karttaan näkyville myös syvyyskäyrät. Kuitenkin luettuani Taika Jaakkolan blogista hänen pohdintojaan syvyyskäyrien merkityksellisyydestä, tulin siihen tulokseen, että minäkin olisin voinut jättää syvyyskäyrät kokonaan pois. Ne sekavoittavat turhaan kartan ilmettä, enkä ainakaan äkkiseltään keksi syytä, minkä vuoksi ne olisivat kartassa tarpeelliset. Järvet oli mielestäni kuitenkin hyvä jättää kartassa näkyviin, sillä niiden ja niihin yhtyvien jokien/ojien kautta kulkeutuu Itämereen hajakuormituksena maatalouden lannoitteista lähtöisin olevia typpipäästöjä (MTK, 2021).

Jaottelin typpipäästöjen osuudet “natural breaks” -jaottelulla, joka mielestäni osoittautui toimivaksi. Tein jaottelun kahteen suurimpaan luokkaan vielä pientä hienosäätöä, sillä suurimman luokan alkuperäinen väli 13,3-33,7 oli mielestäni liian laaja. Tämän muutoksen johdosta Puola erottuu tarkastelussa selkeästi ainoana valtiona, jonka tyyppipäästöt ovat yli 20 %. Annasofia Toivonen nostaa blogissaan esille, kuinka lukijan kannalta olisi mielekkäämpää, jos luokkien luvut olisivat tasalukuja. Olen tässä asiassa hänen kanssaan samoilla linjoilla. Jälkeenpäin ajatellen olisin voinut valita luokkien rajoiksi tasaluvut tai 0,5 desimaalin tarkkuudella ilmoitetut arvot. Näin luokittelu olisi tullut lukijaystävällisemmäksi. Vaikka luokittelustani tulikin melko hyvä, jäin pohtimaan pitäisikö kartasta saada vielä tarkempi kuva valtioiden osuuksista. Väli 20-33,7 on edelleen kuitenkin kohtalaisen laaja.

Ikääntyneen väestön jakautuminen Suomessa kunnittain

Toinen harjoitus tehtiin kotona itsenäisesti. Valitsin tehtävistä helpomman, sillä koin sen soveltuvan paremmin omaan tämänhetkiseen taitotasooni. Tein koropleettikartan yli 64-vuotiaiden osuudesta väestössä kunnittain (kuva 2).

Tehtävän alussa minulla oli käynnistysvaikeuksia. Tuskailin kauan (jälkeenpäin ajateltuna säälittävän kauan) sen kanssa, etten saanut karttaa näkyviin. Onneksi tajusin viimein tämän johtuvan siitä, etten ollut muuttanut muuttujan jakauman jaottelua. Kun muutin jaottelua, kartta tuli näkyviin ja pääsin jatkamaan. Valitsin jaotteluksi “pretty breaks” -jaottelun, sillä siinä jaottelu oli mielestäni toimiva; jaotteluluokat olivat järkevän kokoisia ja erot kuntien välillä tuli hyvin näkyviin.

Myös tämän kartan kohdalla värityksen pohdintaan kului aikaa. Halusin kiinnittää huomiota siihen, että luon kartasta mahdollisimman puolueettoman. En tämän vuoksi halunnut käyttää esim. punaista väriskaalaa, sillä se olisi antanut sellaisen kuvan, että suuri ikääntyneen väestön osuus kunnassa olisi jotenkin negatiivinen piirre. Näin ollen päädyin lopulta siniseen väriskaalaan, sillä se esittää ilmiön mielestäni neutraalisti. Jälkeenpäin karttaa tarkasteltaessa, jäin jälleen pohtimaan, olisiko neljännen, viidennen ja kuudennen luokan väreistä pitänyt tehdä toisistaan paremmin erottuvia. Nopeasti karttaa tarkasteltaessa, ne sekoittuvat herkästi toisiinsa. Muuten olen kartan ulkomuotoon ja tyytyväinen.

Ikääntynyt väestö on selkeästi keskittynyt Suomessa eniten itäisiin kuntiin. Pohdin voisiko tämä johtua siitä, että väkiluku on ollut laskussa kaikissa Suomen itäisissä kunnissa vuosina 2007-2018, eli kunnat ovat kärsineet muuttotappiosta (MDI, 2020). Yleensä kuntien välisen muuttoliikkeen keskiössä on etenkin työikäinen väestö. Joten jos työikäinen väestö on muuttanut Itä-Suomen kunnista esim. Etelä-, Länsi- tai Keski-Suomen kuntiin, selittäisi tämä sen miksi väestö on ikääntyneempää Itä-Suomessa kuin muualla.  Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa sijaitsevat useimmat Suomen yliopistoista ja korkeakouluista, jotka varmasti myös houkuttelevat nuorta väestöä alueille. Suomen mittapuulla suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella voi olla myös parempi työtarjonta, kuin muuttotappioista kärsineissä Itä-Suomen kunnissa.

Lähteet

Jaakkola, T. (2024). QGIS for dummies ja karttojen laatimisen perusteita. Viitattu 23.1.2024. https://blogs.helsinki.fi/jztaika/

Toivonen, A. (2024). Viikko 1: QGIS:n käytön opettelua ja koropleettikarttoja. Viitattu 23.1.2024. https://blogs.helsinki.fi/annasoto/

MTK. (2021). Maatalouden vesiensuojelu. Viitattu 23.1.2024. https://www.mtk.fi/-/maatalouden-vesiensuojelu

MDI, aluekehittämisen konsulttitoimisto. (2020). Alueellistamisen strategian valmistelun tietopohja – Itä-Suomen alue. Valtiovarainministeriö. Viitattu 23.1.2024. https://vm.fi/documents/10623/16264889/Alueellistamisen+strategian+tietopohja,+It%C3%A4-Suomi/f35b6ebe-ee09-17eb-fa49-c380b77b8c4c/Alueellistamisen+strategian+tietopohja,+It%C3%A4-Suomi.pdf?t=1578565906000