Viikko 3 – tietokantojen siistimistä ja yhdistelyä

Kurssin kolmannella viikolla pääsimme harjoittelemaan tietokannan sisäisten tietojen yhdistämistä ja ikään kuin tietokannan “siistimistä”, sekä tietokantojen yhdistämistä toisiinsa. Yllätyin iloisesti, että aikaisemmilla kurssikerroilla harjoitellut toiminnot, kuten kartan värien muokkaus ja koropleettikartan teko  alkoivat jo luonnistua. Pystyin siis keskittyä paremmin uuden opetteluun.

Valuma-alueiden tulvaherkkyys ja järvisyys

Kurssikerran itsenäisessä harjoituksessa, josta valitsin helpomman version, pääsimme tekemään koropleettikartan Suomen jokien valuma-alueiden tulvaherkkyyksistä. Koropleettikartan päälle lisättiin vielä ympyrädiagrammi jokaisen valuma-alueen järvisyydestä. Näin ollen muodostui kumpaakin ilmiötä kuvaava teemakartta.

Kartan (kuva 1) tekeminen oli kohtalaisen helppoa, sillä olimme juuri kurssikerran alkupuolella harjoitelleet tehtävässä tarvittavia toimintoja toisella aineistolla. Pääsin siis heti tekemisen makuun. Ensin piti yhdistää toisesta tietokannasta keskiylivirtaaman tiedot, valuma-alueiden tietokantaan. Tämän jälkeen keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman avulla laskettiin (ylivirtaama jaettuna alivirtaamalla) valuma-alueiden tulvaindeksit uudeksi sarakkeeksi valuma-alueiden attribuuttitaulukkoon. Sitten tuotiin Excel-tiedostosta csv-muotoon tallennettu tiedosto kyseiseen QGIS-projektiin. Tästä tiedostosta saatiin tiedot alueiden järvisyydestä.

Ajattelin, että nythän minulla on kaikki tiedot mitä tarvitsen ja siirryin kartan visualisointiin. Koropleettikartan teko onnistui vaivatta, ja päädyin käyttämään Natural Breaks -jaottelua valuma-alueiden tulvaherkkyyden esittämisessä. Törmäsin kuitenkin ongelmaan yrittäessäni tehdä kartalle ympyrädiagrammeja, diagrammit olivat kaikilla alueilla samannäköisiä. Hetken asiaa pähkäiltyäni vieruskaverini Siiri Lehtisen kanssa, päädyimme siihen, että meidän täytyi laskea vielä maa-alueen osuus omaan sarakkeeseensa. Tämän tehtyämme alkoi homma vihdoin pelittää ja eri alueiden järvisyydet tulivat selkeästi näkyviin.

Tuskailin tuhottoman kauan kartan värien kanssa, eikä tulos vieläkään miellytä silmää. Mielestäni Taika Jaakkolan visualisointi on todella onnistunut, sillä värit miellyttävät silmää ja kartasta nousee selkeästi esille se tieto mitä, sillä halutaan esittää. Jäin pohtimaan myös olisiko minunkin ollut järkevämpi esittää tulvaindeksi keskiylivirtaaman ja keskivirtaaman suhteena. Jälkeenpäin karttaani tutkiessa huomasin, että kohdassa “alueiden tulvaherkkyys” pitäisi kylläkin lukea tulvaindeksi. Minun olisi myös Taikan tavoin pitänyt laittaa teemakarttaan selite siitä, miten tämä tulvaindeksi on laskettu ja mitä se kuvaa. Kartassa on siis paljon paranneltavaa. Lisäksi en ole tyytyväinen diagrammien esitykseen. Ne sotkevat mielestäni karttaa ja peittävät olennaista tietoa tulvaindeksistä. Tämän lisäksi ne ovat niin pieniä, ettei suurinta osaa pysty lukea ja ne menevät osin päällekkäin. Huomasin, että Laura Vitikka oli omassa kartassaan tehnyt diagrammeista hieman läpikuultavia, joka helpotti alla olevan koropleettikartan lukua jokseenkin. Tätä olisi kenties voinut hyödyntää lopputuloksen selkiyttämiseksi tai sitten asioista pitäisi vain tehdä kaksi rinnakkaista karttaa.

Kartasta (kuva 1) voidaan huomata, että kovin tulvaherkkyys on Suomen lounais- ja länsirannikolla. Sellaisilla alueilla, joilla järvisyysprosentti taas on suurempi, on tulvaherkkyys kovin alhainen. Tämä hämmensi minua enkä keksinyt asialle itse selitystä, päätin siis selvittää asiaa. Päädyin löytämään tiedon, että jos alueella on vähemmän järviä varastoimassa vettä ja tasaamassa jokien virtaamia, tulvii alueella herkemmin (vesi.fi, 2021). Toisaalta, kun asiaa ajattelee pidemmälle on aivan luontevaa, että jos vedellä ei ole niin suurta aluetta levitä jokien ja järvien sallimissa rajoissa, tulvii se helpommin yli äyräiden. Vesi.fi -sivustolla (2021) mainitaan myös, että meriveden korkeusvaihtelut voivat aiheuttaa tulvimista rannikoilla. Mietinkin siis voisiko tämä selittää osin kartalla (kuva 1) esiintyvää rannikkoalueiden tulvaherkkyyttä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että koska tässä tulvaindeksi on laskettu jokien virtaamista, ei merenpinnan korkeusvaihteluilla ole osaa tai arpaa kyseisessä esityksessä.

Lähteet:

Jaakkola, T. (2024). Tietokantojen tunnelmissa – Konflikteja Afrikassa ja tulvia Suomessa. https://blogs.helsinki.fi/jztaika/2024/02/01/tietokantojen-tunnelmissa-konflikteja-afrikassa-ja-tulvia-suomessa/ Viitattu 6.2.2024

Vitikka, L. (2024). Kolmas kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/viclaura/ Viitattu 6.2.2024

Suomen ympäristökeskus. (2021). Tulvariskialueet. Vesi.fi https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskialueet/ Viitattu 6.2.2024