Kartan kolme valhetta ja pinta-aloja

Visuaalisuus on jännittävää – ihminen pyrkii aina luottamaan siihen, mitä silmillään näkee. Johdatus geoinformatiikkaan -kurssilta muistin, miten eri projektioita voi kategorisoida. Karttojen kohdalla onkin aina muistettava, että ne voivat kuvata kolmesta asiasta vain yhtä oikein: ilmansuuntien välistä kulmaa, pinta-alaa tai etäisyyttä (Wikipedia). Näin ollen katsoessamme kaksiulotteista karttaa, voimme aina varmuudella sanoa ainakin, että tässä on jotakin hyvin pielessä.

Kaavio 1.

Toisen viikon kurssikerralla käsittelimme eri projektioita. Teimme aluksi pinta-ala- ja etäisyysmittauksia eri projekioilla käyttäen apuna Suomi-neidon hattua ja vyötä. Lopuksi tutkimme eri projektioiden välisiä pinta-alaeroja.

Kaavio 2.

Varsinkin pinta-aloissa erot eri projektioiden välillä olivat valtavat – Mercatorin projektion ero ETRS -projektioihin oli jopa seitsenkertainen (kaavio 1). Etäisyyksissä Albersin oikeapintainen projektio pääsi lähelle Mercatorin projektiota, molemmat kaksinkertaisilla etäisyyksillä verrattuna muihin vertailussa oleviin projektioihin (kaavio 2).

Kartta 1. Mercatorin projektion pinta-alan prosentuaalinen ero verrattuna Lambertin projektioon.

Teimme yhdessä kartan Mercatorin projektion pinta-alaeroista verrattuna Lambertin projektioon (kartta 1). Uutta asiaa tuli tällä kerralla nopeampaa tahtia kuin ensimmäisellä luentokerralla, joten koin henkilökohtaisesti seuraamisen raskaammaksi. Tehtäväksi saimme tehdä samanlaisen vertailun johonkin toiseen projektioon ja taputin itseäni olalle onnistuttuani. Valitsin projektioksi Afrikan paikallisen oikeakeskipituisen tasoprojektion (Azimuthal Equidistant, Africa), jotta pinta-aloissa tulisi varmasti ainakin jonkin verran eroavaisuuksia (kartta 2).

Kartta 2. Afrikan oikeakeskipituisen tasoprojektion ja Lambertin projektion pinta-alaero prosentuaalisesti.

 

Kartoissa näkyy mielestäni riittävästi eri luokkia ja erityisen hauska visuaalisesti on tuo paikallisen oikeakeskipituisen projektion aikaansaama kallistuma kartassa 2 verrattuna Mercatorin projektion horisontaaliseen raidoitukseen kartassa 1. Molemmissa kartoissa suurimmat vääristymät näkyvät pohjoisessa ja pienimmät eteläisessä Suomessa, sillä kartan reunoja kohden mentäessä vääristymät kasvavat. Huomattava ero karttojen välillä näkyy kuitenkin legendan luvuissa – jo pienimmätkin  lukemat kartassa 1 ovat moninkertaisia kartan 2 suurimpiin arvoihin nähden, ja pohjoisessa prosentuaaliset arvot ovat huikeita. Pistää miettimään, että koko maailmankarttaa tarkastellessa mittasuhteet kyllä vääristyvät melkoisesti. Mercatorin projektion suosio maailmankartoissa onkin ollut osittain poliittista.

Kartta 3. Kuntakohtaisen Natura-suojellun alueen pinta-alan osuus Mercatorin projektion kuntakohtaisesta pinta-alasta.
Kartta 4. Kuntakohtaisen Natura-suojellun alueen pinta-alan osuus kunnan pinta-alasta Lambertin projektiossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vertailin vielä Natura-suojellun pinta-alan suuruuksia Mercatorin projektiossa (kartta 3) ja Lambertin projektiossa (kartta 4). Kartat ovat visuaalisesti melko samanoloisia, vaikka luokkia päädyinkin laittamaan enemmän Mercatorin projektiossa. Legendan lukuja vertailemalla nähdään kuitenkin taas mielenkiintoisia asioita. Todellisuudessa Natura-alueiden pinta-ala – varsinkin Suomen käsivarressa – on todella korkea, ja kartassa 3 korkeimmatkin prosenttiosuudet sisältyvät kartan 4 ensimmäiseen luokkaan.

Tämän tehtävän onnistuminen oli melkoisen työn takana, sillä jostain syystä join-komento jatkuvasti joko kaatoi ohjelmaa tai liitti tyhjiä sarakkeita. Lisäksi yritin mielenkiinnon vuoksi samaa oikeakeskipituiselle tasoprojektiolleni, mutta en reilun tunnin yrittämisen jälkeenkään saanut QGISiä tekemään liitosta. Ehkä minulla oli jokin väärä asetus,  eri projektio oletuksena tai muuta vastaavaa, jota en vain huomannut korjata. Tämä tietysti aikaansai melkoista turhautumista ohjelmistoon ja omaan kykyyni, joten komppaan täysillä Julia Salmea, joka kävi läpi samanlaisia tuntemuksia tämän viikon tehtäviä tehdessä (Salmi).

Jäin myös miettimään pohjoisnuolen suuntaa, sillä odotin karttojen 1 ja 3 olevan samanlaiset sen suhteen, molemmissa kun kerran on Mercatorin projektio käytössä. Ehkä epähuomiossa käytinkin oikeita lukuja väärässä aineistossa, ken tietää. Mutta ehkäpä jotain iloa siitäkin oli, että takkusin niin pitkään saman asian kanssa, nimittäin join -komennon käyttö tuli ainakin tutuksi. Toivon kuitenkin todella, että ensi viikon luento nostaa minut tästä suosta takaisin kartalle!

 

 

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karttaprojektio , luettu 25.1.2018

Julia Salmi – Osa 2: Projektiovalintojen pohdintaa, luettu 30.1.2019 https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/2019/01/25/osa-2-projektiovalintojen-pohdintaa/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *