Suomessa ja ulkomailla

Ihana luminen talvi ja flunssakausi. Sen keskellä tuntuikin mukavalta avata Afrikan kartta QGIS:ssä ja sukeltaa, hmm, upottaviin vesiin. Harjoittelimme kolmannella luentokerralla tietokantaliitoksia – ja niitähän tuli harjoiteltua. Saimme liitettyä pistemäistä tietoa konflikteista ja timanttikaivoksista sekä aluemaista tietoa öljyesiintymistä Afrikan kartalle. Liitimme karttaan myös tietoa internetin käytöstä Afrikan maissa.

Afrikka on luonnonvaroiltaan rikas maanosa, joka kärsii sodista ja konflikteista. Monet Afrikan maat ovat pitkään kuuluneet ja yhä kuuluvat maailman suurimpiin timanttien tuottajiin (Ehud Arye Laniado, 2015). Tämä rikkaus ei kuitenkaan näy kansan parissa. Monet konfliktit ovat liittyneet nimenomaan luonnonvarojen käyttöön. Korruptio ja kolonialismin vaikutukset heijastelevat vieläkin hallinnollisena ja poliittisena epävakautena, mikä aikaansaa varojen epätasaisen jakautumisen. Tätä epätasa-arvoa ja kuilua on helppo ylläpitää esimerkiksi uhkailemalla esi-isien hengillä ja kirouksilla tai noituudella, sillä monella afrikkalaisella on yhä maaginen maailmankuva ja koulutustaso on valitettavan alhainen kansan keskuudessa. Yli 32 miljoonaa 6-11 vuotiaasta koulun ulkopuolelle jäävästä lapsesta asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (Unicef).

Internetin käyttäjien korkeasta määrästä jollakin alueella voidaan ensinnäkin päätellä, että siellä on enemmän sellaisia kotitalouksia, joihin tulee sähköä. Alueella todennäköisesti asuu myös ihmisiä, joilla on varaa sellaisiin laitteisiin, joilla Internetin käyttö onnistuu. Tämä kertoo jotakin aavistuksen tasaisemmasta varallisuuden jakautumisesta, kuin alueilla, joilla Internetin käyttöaste on pieni.

Kartta 1. Jäätävän epäselvä karttaesitys valuma-alueista ja järvisyydestä.

Toinen tehtävä palautti opiskelijat takaisin kylmään pohjolaan. Saimme tehdä kartan, josta näkyy tulvaindeksi valuma-alueittain sekä alueiden järvisyysprosentti. Kuten kartastani näkyy (kartta 1), asiaa on melko vaikea hahmottaa. Korkein järvisyyden prosenttiluku oli noin 20%, mutta sitä ei lue missään. Pylväät menevät valuma-alueiden värityksen kanssa päällekäin, eikä niistä oikein ota selkoa. Sopivien värien löytyminen oli tosi vaikeaa, eivätkä pylväsdiagrammit mielestäni soveltuneet tähän käyttötarkoitukseen sitten yhtään.

Joka tapauksessa aineiston ollessa tuttua ja koska kerran kartan itse valmistikin, niin osaan sen epäselvyydestä huolimatta jotakin siitä sanoa. Kartasta voidaan havaita järvisyydellä ja tulvaindeksillä selvä yhteys. Tulvia näyttää olevan paljon siellä, missä järviä on vähän, ja toisinpäin. Järvet toimivatkin sade- ja sulamisvesien varastoina siinä, missä joet ovat erikoistuneet veden kuljettamiseen. Näinollen joet joutuvat koetukselle niillä alueilla, joilla ei varastoja ole, ja näin syntyy tulvia, kuten Saaga Laapottikin huomautti blogissaan (Laapotti).

Kokeilin laittaa maa-alueiden osuuden ja järvisyyden piirakkadiagrammina, mutta silloin rannikkoalueilla, joiden järvisyys on pienintä, ei järvien prosenttiosuuksia erottanut lainkaan. Toki tämäkin olisi ollut melko kuvaavaa, mutta koin pylväät kuitenkin aavistuksen selkeämmäksi kartalla. Sellaiset hienot eri kokoiset ympyrät olisivat olleet kaikista mukavimmat, mutta en ehtinyt kikkailla enempää illan ratoksi, kun parikuinen velvollisuus kutsui ruokaansa kotiin. Ehkäpä vielä jossain vaiheessa käyn kokeilemassa, josko saisin sellaiset taiottua yhtä siististi kartalle, kuin näemmä Laura Ahola on onnistunut saamaan (Ahola). Kartan luettavuus paranisi huomattavasti!

Ehkä voidaan sanoa, että tämä kolmas kurssikerta nosti minut takaisin kartalle. Sinne jonnekin äärimmäiselle reunalle, mutta kuitenkin. Jospa vielä pääsisi eroon tuosta nenäliinapinkasta ja kaiken maailman flunssa- ja virustartunnoista, niin olisi oppiminenkin varmasti mukavampaa!

 

Lähteet:

Ehud Laniado, luettu 5.2.2018 https://www.ehudlaniado.com/home/index.php/news/entry/world-s-top-diamond-producing-countries

Unicef, luettu 5.2.2018 https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/koulutus/

Saaga Laapotin blogi, Kovaa hermojen koettelua, luettu 5.2.2018 https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/2019/01/30/kovaa-hermojen-koettelua/

Laura Aholan blogi, Hermot koetuksella, luettu 5.2.2018 https://blogs.helsinki.fi/lauahola/2019/01/31/hermot-koetuksella/

One Reply to “Suomessa ja ulkomailla”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *