Rastereita ja ruutuja

Neljännellä luentokerralla pääsimme kokeilemaan jo tutuksi tulleiden vektoriaineistojen lisäksi rasteriaineistojen kanssa työskentelyä sekä oman kartta-aineiston digitoimista.

Kartta 1. Pääkaupunkiseudun asukkaat ruututeemakartalla.

Teimme ensin yhdessä ruututeemakartan pääkaupunkiseudulla asuvista ihmisistä 1000x1000m kokoisilla ruuduilla. Omassa kartassani (kartta 1) värisävyt eivät ole mielestäni kovin voimakkaat, joten oletin jotain menneen pieleen tekovaiheessa – unohdinkohan laittaa pudotusvalikosta summauksen päälle? Tosin, koska lukumäärät näyttävät oikeilta, jäin miettimään, että kuinka suuria eroja ruudukon sijoittuminen kartalla voisi karttaan vaikuttaa. Huomasin kuitenkin Sini-Maaria Ahtisen (Ahtinen) kartan olevan hyvin samankaltainen omani kanssa, joten huokaisin helpotuksesta. Havaitsin epäileväni omia kykyjäni QGIS:n parissa niin paljon osittain sen tähden, että se on uusi tuttavuus ja kaikki jutut eivät ole täysin tuttuja, mutta myös sen tähden, että automatisoitumiseen tarvittaisiin toistoja, joita tässä lapsellisen opiskelijan elämäntilanteessa on vaikeampi järjestää yhtä paljon kuin haluaisi.

Kartta 2. 1-vuotiaita pääkaupunkiseudulla.

Harjoittelin itsenäisesti vastaavanlaista pienemmillä 250x250m kokoisilla ruuduilla, sillä mielestäni neliökilometri on melko laaja alue. Omaan ruututeemakarttaani (kartta 2) kuvasin 1-vuotiaiden määrää pääkaupunkiseudulla.   Valmiiseen karttaan, ainakin tässä blogiympäristössä, tuo 250×250 näyttää melko pieneltä ruudutukselta. Värit näkyvät onneksi kuitenkin joten kuten. 

Kartasta näkee tästä huolimatta selvästi joitakin trendejä. Kantakaupungin alueella yksivuotiaiden määrä ruutua kohti on suurempi kuin pääkaupunkiseudun reunamilla. Tämä selittynee osittain kantakaupungin lähiöitä tiheämmällä asumisella, sillä vaikka lapsiperheet hakeutuvatkin monesti kaupungin laitamille, on asuminen pientaloalueilla väljempää kuin kerrostaloalueilla. Toinen huomionarvoinen asia on säteittäiset alueet kantakaupungista pääkaupunkiseudun reunamille mennessä, sillä siitä voidaan selvästi havaita radanvarsien ja liikenneyhteyksien vaikutus pienlapsiperheiden sijoittumiseen.

Kuva 1.

Teimme myös korkeuskäyrät annetun karttalehden alueelle laserkeila-aineiston avulla. Laitoin mielenkiinnosta rinnevarjostuksen karttalehden päälle, ja tarkastelin muotoja laserkeila-aineiston perusteella tehtyjen korkeuskäyrien kanssa (kuva 1). Tässä korkeuskäyrät ovat vihreällä. Ne luonnollisesti myötäilevät hyvin rinnevarjostuksen avulla nähtäviä muotoja, kun ne ovat kerran sen avulla muodostettukin, mutta Lampisuolla näkyy jokin kummallinen pyöreähkö muoto, joka ei muutoin peruskartalta erotu.

Kartta 3. Korkeuskäyriä 5 m välein Pornaisten pohjoispuolen alueella. Maanmittauslaitoksen käyrät mustalla, laserkeila-aineiston avulla konstruoidut punertavalla.

Laserkeilauksessa muodostetaan pistemäinen aineisto, joka antaa kolmiulotteista kuvaa maanpinnasta ja sen muodoista (Maanmittauslaitos).  Latasin Paituli-palvelusta korkeuskäyrät ja vertailin niitä Pornaisten alueelle laserkeila-aineiston avulla QGIS:ssä laskettuihin käyriin (kartta 3).   Paituli-palvelusta lataamani Maanmittauslaitoksen karttakuvan käyrät näkyvät tässä mustalla ja QGIS:ssä laskemani käyrät näkyvät punaisella. 

Mielestäni korkeuskäyrät Paituli-palvelusta lataamassani kartta-aineistossa vastasivat melko hyvin omia käyriäni. Yleistystä tietysti on havaittavissa Maanmittauslaitoksen kartassa, sillä se luonnollisesti helpottaa kartan luettavuutta. Lisäksi laserkeilauksessa aineistoon tulee yleensä jonkin verran kohinaa, kuten esimerkiksi puita, autoja, ihmisiä, aitoja tai muita ei-niin-pysyviä objekteja, joka siistitään sitten karttaversiosta pois. Tällaisia kohina-alueita löytyi vertailussani alueelta muutamia, kuten esimerkiksi ampumaradan ja sen viereen sijoittuvan Ruumissuon (is it just me, vai huomasiko joku muukin ne siellä vierekkäin?) alueilta kartan luoteisosassa, sekä jo mainitsemani pyöreähkö muoto keskeltä Lampisuota, jota ei ole merkitty ollenkaan Maanmittauslaitoksen korkeuskäyräkarttaan. Samanlaisia huomioita korkeuskäyrien yhtenevyyksistä olivat tehneet myös Ida Lehtonen (Lehtonen), sekä Susanna Kukkavuori (Kukkavuori) blogeissaan.

Lopuksi digitoimme Pornaisten keskustan alueen talot ja tiet ensiviikon bufferointitehtävää varten. Tämän viikon kurssikerta tuntui mukavalta, koska päällimmäiseksi jäi sellainen olotila, että tässä sitä jo osaakin jotain. Itsenäinen työskentely ilman tarkkoja ohjeita tosin olisi varmaankin vielä kauhea kolaus itsetunnolle. Katsotaan ja innolla odotetaan, mitä ensi viikko tuo tullessaan!

Lähteet:

Sini-Maaria Ahtisen blogi, luettu 16.2.2018: https://blogs.helsinki.fi/ahtisini/2019/02/08/kurssikerta-4/

Maanmittauslaitos, luettu 15.2.2018: https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laserkeilausaineisto

Ida Lehtosen blogi, luettu 16.2.2018: https://blogs.helsinki.fi/lida/blogi-4/

Susanna Kukkavuoren blogi, luettu 16.2.2018: https://blogs.helsinki.fi/kukkasus/2019/02/15/pisteista-ja-ruuduista/

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *