Melko hasardia

 

Kuva 1. Käyttöaste Vallila-Kumpula-Arabia -alueella. Vilkkaimmat alueet punaisella, rauhallisimmat vihreällä.

Kuudennen luentokerran aluksi kävimme pareittain kävelyllä ja loimme paikkatietoaineistoa epicollect5 -sovelluksella. Avasimme keräämämme pistetietoaineiston kartalla luokassa. Kokeilin interpolointia tämän aineiston avulla, sillä jostain syystä eräälle keskustan korttelille tekemäämme kaupallisuusastetta kuvaavaa pistetietoa ei kyennyt interpoloida. Oli mielenkiintoista nähdä, miten jo näin pienellä aineistolla voi saada näkyviin sellaisia alueellisia eroja (kuva 1), jotka vastaavat omia muistikuvia muutaman vuoden takaa, jolloin asuin tällä seudulla.

Saimme tehtäväksi tuottaa lisäksi kolme hasardeja käsittelevää karttaa, joita voisi käyttää esimerkiksi opetuksessa. Tein kahden kartan sarjan maanjäristyksistä, sekä yhden itsenäisen kartan meteoriiteista. Halusin pitää kartat ilmeeltään simppeleinä, koska kouluopetuksessa yleensä pätee “less is more”. Näin saattaa jotain jäädä oppilaille mieleenkin.

En ole täysin tyytyväinen maanjäristyskarttoihini, sillä niiden tekemiseen jäi yksinkertaisesti liian vähän aikaa. Yritin aluksi interpolointia, mutta kohtasin samat ongelmat, kuin luennolla kaupallisuusasteen kanssa, eikä suunnitelmani näinollen onnistunut. Kun lopulta sain interpoloinnin onnistumaan, se ei visualisoinutkaan haluamiani asioita siten, kuin olin sieluni silmin kuvitellut. Näistäkin kartoista olisi hyötyä kouluopetuksessa, vaikka ne eivät vastanneetkaan haavekuviani. Ensimmäisestä kartasta (kartta 1) näkyy, miten pienet maanjäristykset sijoittuvat globaalilla tasolla. Pienet järistykset kertovat siitä, millä alueilla maa yleensä järisee, sillä siellä, missä on suuria järistyksiä, on usein myös pienempiä.

Kartta 1. Kartasta ilmenee pienempien maanjäristysten (6,0 – 7,0 magnitudia) sijoittuminen maailmankartalla, eli yleisimmät järistysalueet.

Toisesta kartasta (kartta 2) näkyy se, millä alueilla yleensä on kovimmat järistykset. Näihin kahteen karttaan otin mukaan koko saatavissa olevan aikavälin datan. Huomasin, että esimerkiksi Saaga Laapotti ja Aino Peltola olivat rajanneet tarkasteluun tämän vuosituhannen ilmiöitä (Laapotti, Peltola). Pidin hyvänä ideana rajata aikaväliä tarkasteltavien pisteiden erottumiseksi.

Kartta 2. Suuret maanjäristykset maailmankartalla (7,0 – 9,1 magnitudia).

Näitä karttoja katsellessani ja varsinkin muiden töihin verratessani pohdin sitä, mikä idea oli laittaa maailmankartalle pohjoisnuoli. Muidenkin pääilmansuuntien näkyviin laittaminen olisi ollut varsin paljon mielekkäämpää, kuten Emilia Ihalainen oli karttoihinsa laittanut (Ihalainen). Huomasin myös lisätessäni karttoja blogiini, että olin unohtanut laittaa legendaan selitteen luokitteluasteikosta, eli maininnan magnitudeista.

Kolmanteen karttaani olin aluksi todella tyytyväinen. Keskityin löydettyihin meteoriitteihin Afrikassa – ne jakautuivatkin melko mukavasti Afrikan kartalla (kartta 3). Sain värityksellä esiin hyvin meteoriittien eri kokoluokkaakin, mutta sitten jotakin tapahtui QGIS:n kaatuessa, enkä saanut enää värejä meteoriittipalluroihini takaisin, joten minun täytyi tyytyä olemaan vain melko tyytyväinen kolmanteen karttaani. Täysin värittömäksi koko kartta ei kuitenkaan jäänyt. Mielenkiintoisena yksityiskohtana se, että suurin osa meteoriiteista on iskeytynyt ennen tämän vuosituhannen alkua, luoteista Afrikkaa lukuunottamatta. Tämän huomasin selkeästi verratessani karttaani Saaga Laapotin meteoriittikarttaan (Laapotti).

Kartta 3. Meteoriittien sijainti ja määrä valtioittain Afrikan kartalla.

Tällä kurssilla opittuja asioita tullaankin sitten soveltamaan seuraavalla kurssikerralla omin päin. Aavistuksen kammoan ajatusta, mutta eiköhän siitäkin selvitä – onwards and upwards!

 

Lähteet:

Saaga Laapotin blogi, Ulkoilua ja intohimoa, luettu 18.3.2019 https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/2019/03/03/ulkoilua-ja-intohimoa/

Aino Peltolan blogi, Helppolukuisia karttoja?, luettu 18.3.2019 https://blogs.helsinki.fi/peltaino/2019/03/13/helppolukuisia-karttoja/

Emilia Ihalaisen blogi, Hasardit, luettu 18.3.2019 https://blogs.helsinki.fi/ihem/2019/02/24/viikko-6-hasardit/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *