Toinen kurssikerta – päällekkäisiä teemakarttoja

Toisella kurssikerralla harjoiteltiin kahden päällekkäisen teeman tekemistä MapInfon teemakarttaan. Minulla oli hieman ongelmia päästä vauhtiin kartanlaatimisessa, mutta kun neuvottomana ruudun tuijottamisen sijaan ryhdyin kokeilemaan erilaisia toimintoja, homma alkoikin sujua. MapInfon käyttäminen tuntuu ihanan helpolta verrattuna viime kevääseen, kun minulla ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta kyseisestä ohjelmasta!

Vaikka MapInfon käyttäminen tuntuukin helpommalta kuin vuosi sitten, kartan laatiminen on silti todella haastavaa; ainakin jos haluaa tehdä siitä hyvän. Päädyin monien eri vaihtoehtojen kokeilemisen jälkeen tekemään karttani ulkomaalaisten osuudesta Uudenmaan kuntien väestöstä. Toiseksi kartalla esitettäväksi teemakseni valitsin eri kieliryhmien (jotka aineistossa olivat suomen-, ruotsin- ja muun kieliset) osuudet kunnissa, ja päätin kuvata niitä ympyrädiagrammein. Halusin valita teemani siten, että ne tukevat jotenkin toisiaan ja että niillä on jokin yhteys ja että parhaassa tapauksessa kartasta todella voi tehdä joitakin johtopäätöksiä.

valmiskartta_KK2

Olisin alun perin halunnut tehdä 3D-kartan, mutta siitä oli todella vaikea saada järkevän näköistä, joten jossain vaiheessa luovutin. Näin jälkikäteen ajatellen minun olisi kannattanut tehdä tuloste myös 3D-kartastani ja liittää se tähän blogikirjoitukseen, niin huono kartta kuin se olikin. Yritin laatia karttaa myös koulutusasteen ja tulojen suhteesta, mikä olisi mielestäni ollut erittäin mielenkiintoinen ja informatiivinen teemayhdistelmä, kuten myös kurssikertaan liittyvässä artikkelissa todettiin (Leonowicz, 2006, s. 34). Pääsin tässä niin pitkälle, että laadin koropleettikartan Uudenmaan kunnista ja korkeakoulutettujen osuudesta niissä. Seuraavaksi olisin halunnut kuvata pylväsdiagrammein asukkaiden tulotason, mutta se osoittautuikin ongelmalliseksi. En ensinnäkään ollut aivan varma siitä, sisälsikö Kunnat2015-tietokanta tietoa kuntien asukkaiden keskimääräisestä tulotasosta sarake. Sarake ”valtion veronalaiset tulot” saattoi olla etsimäni sarake, mutta koska en ollut aivan varma, en uskaltanut sitä käyttää. Lopulta päädyin tekemään karttani ulkomaalaisväestöstä ja kieliryhmistä.

En kuitenkaan ole tyytyväinen karttaan, vaikka pitkään sitä teinkin. Ensinnäkin minulla oli suuria ongelmia ympyrädiagrammien esittämisen kanssa, sillä vaikka kuinka yritin, en onnistunut siirtämään niitä pois toistensa päältä, mikä heikentää kartan luettavuutta olennaisesti. Ympyrädiagrammeista tuli myös turhan pieniä ja suhruisen näköisiä, ja kartta itsekin jäi melko pieneksi. Olisin halunnut kuvata kartassa myös kuntien nimet, mutta sekin oli haastavaa, sillä niitä oli vaikea mahduttaa kuntarajojen sisälle varsinkin pienimpien kuntien (kuten Kauniaisen) kohdalla. Kenties olisin voinut jättää karttaan vain muutamien suurimpien kuntien nimet.

Mielestäni karttani ei myöskään ole sisällöllisesti kovin informatiivinen. Kartalla kuvaamani teemat tukevat kyllä toisiaan ja liittyvät toisiinsa, mutta lopulta kieliryhmien osuudet eivät mielestäni olennaisesti lisää kartan informatiivisuutta: on oikeastaan melko lailla itsestään selvää, että kunnissa, joissa ulkomaan kansalaisten osuus on suurin, puhutaan myös eniten muita kuin kotimaisia kieliä. Ehkä olisinkin voinut valita toiseksi teemakseni jonkin hieman yllättävämmän, ja pohtia sitten, onko kyseisten muuttujien välillä korrelaatiota tai jopa syy-seuraussuhdetta. Näin on tehnyt blogissaan muun muassa Anni Kangas (Sivuaineopiskelijana Kumpulassa), ja pohdinta on mielenkiintoista. Korrelaatio ulkomaan kansalaisten määrän ja muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvien välillä on itsestään selvä ilman karttaanikin, varsinkin kun suomea ei puhuta muualla päin maailmaa. Lisäksi saamelaisten osuus on Suomessa ja Uudellamaalla niin pieni, ettei sillä voi olla suurta merkitystä. Toisaalta korrelaation ja syy-seuraussuhteiden pohtiminen vaatisi tilastollista analyysiä esimerkiksi SPSS:ssä.

Kartassani on kuitenkin myös joitain ihan onnistuneita tekijöitä. Suurimmat eniten ulkomaalaisia sisältävät kunnat, kuten Helsinki ja Espoo, erottuvat kartalta selvästi. Lisäksi kartan väritys on mielestäni onnistunut, vaikka ympyrädiagrammit ovatkin hieman suttuisia ja niille olisi voinut valita muunkin kuin mustavalkovärityksen. Parhaiten onnistuin tässä kartassa mielestäni luokittelussa, ja mietinkin sitä todella tarkkaan. Tein käyttämäni muuttujan arvoista (ulkomaalaisten osuus väestöstä) histogrammin, josta kävi ilmi, että aineistoni oli melko epämääräisesti jakautunut. Kokeilin luokitella aineistoa useammalla eri tavalla ja päädyin lopulta valitsemaan luokittelun luonnollisten luokkavälien perusteella. Kyseinen luokittelu sopii hyvin epätasaisesti jakautuneelle aineistolle ja lisäksi se oli MapInfon valmiista luokitteluperusteista ainoa, jossa korkeimmat mutta määrällisesti vähäisimmät havainnot saivat oman luokan. Näiden havaintojen säilyttäminen omassa luokassaan oli mielestäni kartan informatiivisuuden kannalta erittäin olennaista.

KK2_histogrammi_ulkomaankans

Mitä enemmän GIS:iin ja kartografiaan syventyy, sen selvemmäksi käy se, kuinka monivaiheista, tarkkaa ja paljon taustatyötä sekä viimeistelyä vaativaa työtä karttojen laatiminen on. Pienikin huolimattomuus- tai ajatusvirhe saattaa saada suuret mittasuhteet valmiissa kartassa, ja pahinta on, ettei sitä välttämättä itse edes huomaa. Vastuullista touhua siis! Jos minulla olisi ollut enemmän aikaa, haluaisin myös viimeistellä ja muokata karttojani Corelissa. Yritin tehdä niin tämän kurssikerran karttani kohdalla, mutta en saanut sitä aukeamaan Corelissa toivotulla tavalla. Ehkä yritän seuraavan kartan kohdalla ajan kanssa uudestaan!

 

Lähteet:

Kangas, A. (2016) Sivuaineopiskelijana Kumpulassa. 4.2.2016. https://blogs.helsinki.fi/abkangas/

Leonowicz, A. (2006) Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija 42:1, 33-37.

 

Artikkeliteksti

Anna Leonowiczin artikkeli (2006) käsittelee kahden muuttujan koropleettikarttojen hyödyllisyyttä maantieteellisten ilmiöiden välisten suhteiden kuvaamisessa. Artikkelissa esitellään Leonowiczin puolalaisilla ja liettualaisilla maantieteen opiskelijoilla toteutettu tutkimus, jonka perusteella Leonowicz esittää, että kahden muuttujien koropleettikartat havainnollistavat lukijalle spatiaalisia suhteita paremmin kuin yhden muuttujan koropleettikartat. Tämän edun edellytyksenä on, että kahden muuttujan koropleettikartta on graafisesti hyvin suunniteltu.

Mielestäni Leonowicz on perustellusti sitä mieltä, että kahden muuttujan koropleettikartoilla pystytään havainnollistamaan erilaisten maantieteellisten ilmiöiden välisiä suhteita eri tavalla kuin yhden muuttujan koropleettikartoissa. Olen Leonowiczin kanssa samaa mieltä myös siitä, että jotta tässö onnistuttaan, täytyy kartan graafisen ilmeen onnistua. Toisin sanoen onnistunut kahden muuttujan koropleettikartta on informatiivisempi kuin yhden muuttujan kartta, mutta vaatii tarkkaa graafista suunnittelua ja enemmän ajatustyötä ja siten myös epäonnistuu helpommin.

Mielestäni artikkelin kahden muuttujan koropleettikartta Puolan Mazowszen alueelta on hieman hankalasti luettava, ja luulenkin, että kahden muuttujan koropleettikartan hyvä ymmärtäminen ja hahmottaminen vaativat hieman harjoitusta. On hankalaa lukea kahden päällekkäisen koropleetin legendaa, jossa koropleettien värit risteävät, ja kun legenda kuvataan koordinaattiakseleilla. Kenties tällaisten karttojen käyttäminen esimerkiksi sanomalehdessä ei olisikaan kovin järkevää, sillä keskiverto lehdenlukijan kartografinen osaaminen tuskin on kovin kattavaa. Toisaalta maantieteilijöille, kartografian asiantuntijoille ja tietynlaisille tarkoituksille tällainen esitystapa voi olla todella havainnollinen, informatiivinen ja toimiva.

Tajusinkin artikkelin kahden muuttujan koropleettikartan nerokkuuden kunhan olin sitä hetken ihmetellyt. Kartalta hahmottuu selvemmin kuin kahdelta erilliseltä koropleettikartalta maaseutuväestön osuuden ja alle 18-vuotiaiden osuuden suhde, ja vaikuttaisi siltä, että siellä, missä maaseutuväestön osuus on suuri, myös alle 18-vuotiaiden osuus on melko suuri. Päättelin näin muun muassa siitä syystä, että suurin osa kartan sävyistä sijoittuu legendaneliön oikeaan yläkulmaan, johon kahden muuttujan korkeimmat luokat kuuluvat. Kartasta ei kuitenkaan voi päätellä sitä, onko kyseisillä ilmiöillä syy-seuraussuhdetta, kuten artikkelissakin todetaan. Vaatii myös melko paljon pohdintaa ja ajatustyötä, jotta ymmärtää, mitä kartta todella kuvaa.

Tämän artikkelin tehtävänantona oli pohtia myös sitä, mitä ajatuksia herää käytettävissä olevan välineen eli paikkatieto-ohjelman ja kartografisen toteutuksen välisestä suhteesta, sekä sitä, kumpi ohjaa kumpaa. Olen sitä mieltä, että tietenkin se, mitä tavoitteita kartanlaatijalla on kartan laatimisen suhteen, vaikuttaa siihen millainen lopputulos on. Silti on mahdotonta tehdä minkä tahansa laista karttaa, vaan käytetty paikkatieto-ohjelma rajoittaa kartografin toteutustyötä. Kartanlaatija on se jolla on visio, mutta paikkatieto-ohjelmat määrittävät puitteiston. Tässä mielessä kartanlaatija onkin teknologian armoilla, ja siitä syystä on tärkeä oppia käyttämään erilaisia karttaohjelmia ja näkemään niiden hyvät ja huonot puolet suhteessa toisiinsa. Tällöin on mahdollista tehdä kustakin kartasta paras mahdollinen toteutus.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *