Neljäs kurssikerta ja ruututeemakartat

Neljännellä kurssikerralla laadittiin ruututeemakarttoja. Olen tainnut hehkuttaa samaa aikaisemmissanikin blogiteksteissäni , mutta Mapinfon käyttäminen tuntuu viime kevääseen verrattuna niin ihanan helpolta kun on jo jokin aikaisempi kosketus ohjelmaan ja muistikuvia eri toiminnoista. Toisaalta kurssin loppupuolen harkoissa en viime keväänä ollut enää mukana, joten tätä riemua tuskin kestää kovin kauaa…nauti siitä kuitenkin vielä toistaiseksi!

Laadin oman neljännen kurssikerran karttani alle 18-vuotiaiden sijoittumisesta pääkaupunkiseudulla ja tein sen ruutukoolla 1000×1000 metriä. Yhdestä ruudusta tuli näin ollen suurempi kuin 500-metrinen ruudukko, jota harjoituskerralla käytimme. Päätin kokeilla 500×500-ruudukkoa suurempaa ruutukokoa, sillä pienemmästä ruutukoosta olisi todennäköisesti tullut sekava, varsinkin kun kuvasin kartassani koko pääkaupunkiseutua enkä esimerkiksi vain Helsinkiä.

KK4_grid1000kartta

Mielestäni kartastani ei tullut mitenkään täysin epäonnistunut, mutta ei se toisaalta täydellinenkään ole. Kartan ongelmana on ainakin se, ettei siitä näy kaupunginosien eikä kaupunkien nimiä, mistä syystä kartasta on hieman hankala tehdä päätelmiä. Toisin sanottuna kartan luettavuutta saattaisi parantaa se, että ainakin olennaisten kaupunginosien nimet olisi merkitty karttaan (kaikkien kaupunginosien nimien lisääminen tuskin olisi hyvä ratkaisu kartan havainnollisuuden suhteen).  Jouduin vertaamaan karttaa netistä löytämääni karttaan, jossa oli esitetty pääkaupunkiseudun kaupunginosat. Luokittelin kartan aineiston luonnollisiin luokkaväleihin mikä toimi hyvin. Väristyksessä halusin kokeilla jotakin muuta kuin perinteistä punasävyistä väriskaalaa, mutta toisaalta sininen ei anna samaa vaikutelmaa määrän kasvamisesta kuin punainen.

Kartan mukaan alle 18-vuotiaiden enemmistö sijoittuu ensisilmäyksellä Espoossa kaupungin eteläpuolelle ja Vantaalla eteläosiin sekä Metsolan ympäristöön. Helsingissä alle 18-vuotiaiden määrä on eri kaupunginosissa melko tasainen. Erot alle 18-vuotiaiden alueellisessa jakautumisessa selittyvät eri kaupunginosien väkiluvuilla: alueet, joilla alle 18-vuotiaiden osuus on kartan mukaan suurin, ovat suurimpia myös väestömäärältään. Toisin sanottuna kartastani olisi todennäköisesti tullut melko saman näköinen vaikka olisin kuvannut siinä jotain toista ikäryhmää. Kartta ei olekaan kovin informatiivinen tässä suhteessa. Samaan ongelmaan on kartassaan törmännyt myös Jasmiina Myllys (Jasmiinan PAK-blogi).

Tämä johtuu siitä, että kartalla on kuvattu absoluuttisia, ei suhteellisia, arvoja. Toisaalta kuten Jasmiinakin (Jasmiinan PAK-blogi) toteaa blogissaan, joissain tapauksissa on olennaista olla perillä absoluuttisista arvoista. Tällaista tietoa tarvitaan ainakin palveluiden suunnittelemisessa. Marisofia Nurmi (nurmari’s blog) on oivaltanut blogissaan, että ruututeemakartalla absoluuttisten arvojen käyttäminen on siinä mielessä perusteltua, että ruudut ovat kaikki saman kokoisia ja siten vertailukelpoisia keskenään, toisin kuin esimerkiksi koropleettiteemakartassa.

Lähteet:

Myllys, J. (2016) 4. kurssikerta: pisteitä ja ruutuja. Jasmiinan PAK-blogi. 18.2.2016. https://blogs.helsinki.fi/myllyjas/

Nurmi, M. (2016) Kurssikerta 4 – Ahaa-elämyksiä ja turhautumista. Nurmari’s blog. 18.2.2016. https://blogs.helsinki.fi/nurmaris/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *