Kuudes kurssikerta

Kuudennen kurssikerran tavoitteena oli tuottaa kolme erilaista karttaa hasardeihin liittyen. Aihe oli mielestäni mielenkiintoinen, ja oli mukavaa vaihteeksi tehdä maailmankarttoja pääkaupunkiseudun tai Suomen sijaan. Päätin tehdä yhden kartan kustakin hasardista. Tulivuorenpurkaus-kartalla on kuvattu kaikki tulivuorenpurkaukset vuodesta 1964 lähtien (kuva 1), maanjäristyskartalla yli 8 magnitudin järistykset 80-luvulta alkaen (kuva 2) ja meteoriittikartassa meteoriittihavainnot 2000-luvulla (kuva 3).

KK6_kartta2_tulivuorenpurkaukset
Kuva 1.
KK6_kartta1_maanjäristykset1980luku
Kuva 2.
KK6_kartta3_meteoriitit
Kuva 3.

Mielestäni kartoistani tuli ihan hyviä, mutta tein ne pelko kiireellä, joten paranneltavaa kyllä riittäisi (taas vaihteeksi). Olisin voinut jättää leveyspiiri-pituuspiiriruudukon näkyviin, mikä olisi helpottanut sijantien hahmottamista. Näin on tehnyt kartoissan muun muassa Nea Heikkilä (2016), jonka kartat ovatkin mielestäni hieman omiani luettavampia. Kuitenkin ainoa asia, mikä minua jäi huomattavasti häiritsemään, oli se, etten löytänyt Tyynimeri-keskeistä taustakarttaa. Esimerkiksi tulivuorenpurkauskartta olisi selvästi havainnollisempi, jos Eurooppa ei olisi kartan keskellä. Siten Tyynenmeren tulirengas hahmottuisi huomattavasti paremmin. Sama koskee maanjäristyskarttaa, sillä seismisesti aktiivisimmat alueet sijoittuvat laattojen törmäyskohtiin, kuten Etelä-Amerikan länsirannikolle, Japaniin ja Kaakkois-Aasiaan.

 
Oppimateriaalina käytettäessä oliskin parempi, että kartta olisi Tyynimeri-keskeinen: tällöin tulirengas hahmottuisi ja samalla voisi kiinnittää oppilaiden huomion kartanlaadinnan eurosentrismiin sekä kyseenalaistaa sitä. Lisäksi tulivuorenpurkaus- ja maanjäristyskarttojen kohdalla olisi hyvä, että kartasta näkyisivät laattarajat, mikä korostaisi kyseisten ilmiöiden syntyprosesseja ja sijoittumista. Olisin siis voinut etsiä ja lisätä karttoihini laattarajoja kuvaavan tietokannan. Tällöin karttani tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä kuvaavat karttani soveltuisivat mahdollisesti laajemminkin endogeenisten ilmiöiden opettamiseen. Yritin etsiä netistä karttaa, jossa näkyisivät niin litosfäärilaatat, maanjäristykset kuin tulivuorenpurkauksetkin, mutta löytämäni kartat olivat niin huonoja, että päätin jättää ne blogistani pois.

HDIworldmap_PAK
Kuva 4.

Sen lisäksi, että karttojeni avulla oppilaita voisi haastaa pohtimaan sitä, miksi tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset sijoittuvat sinne minne sijoittuvat, pohdintaa voisi laajentaa myös siihen, millaisia vaikutuksia niillä on alueellisesti ja millaisia hasardeja ne aiheuttavat eri alueilla. Mielenkiintoista olisi saada oppilaat ymmärtämään esimerkiksi se, kuinka monet seismisesti ja tuliperäisesti aktiiviset alueet ovat köyhiä ja hyvin tiheästi asuttuja, ja kuinka se puolestaan vaikuttaa tuhojen laajuuteen. Tekemiäni karttoja voisikin oppitunnilla verrata esimerkiksi väentiheyskarttoihin tai HDI:tä kuvaaviin karttoihin (kuva 4), ja siten pyrkiä tukemaan oppilaiden oppimista. Väentiheyskarttojen käyttökelpoisuuden on oivaltanut myös Niko Pelkonen (2016), joka on lisännytkin FAO:n väentiheyskartan blogiinsa. Itse löysin myös FAO:n kartan, hieman erilaisen tosin (kuva 5). Pelkonen kannustaisi karttojen avulla opiskelijoita pohtimaan sitä, miksi tuhoisimmat purkaukset sijoittuvat tietyille alueille, ja mistä se johtuu. Hän tuo esiin myös tulivuorityypin vaikutuksen, mikä ei minulle itselleni tullut mieleen, vaikka se onkin yksi selittävä tekijä purkauksien tuhoisuudelle.

worldpopulationdensity_PAK
Kuva 5.

Meteoriittikartta ei ole mielestäni yhtä käyttökelpoinen opetuksessa kuin kaksi muuta karttaani. Kuten Hanna Hakalakin (2016) toteaa kurssiblogissaan, meteoriittihavaintojen maantieteellinen sijoittuminen on sattumanvaraista, eivätkä läheskään kaikki meteoriittien putoamispaikat ole havainnoitavissa (esim. meriin tai asumattomille seuduille sijoittuvat meteoriitit). Olenkin Hakalan kanssa samaa mieltä siitä, että tällaisen kartan käyttäminen opetustarkoituksissa olisi hieman kyseenalaista.

 
En tullut miettineeksi karttojen laadintavaiheessa niiden käyttöä opetusmateriaalina. Jos se olisi tullut mieleeni aikaisemmin, olisin kenties tehnyt hieman erilaisia karttoja; ehkä valinnut vain yhden aiheen, josta olisin tehnyt kolme erilaista karttaa tai sitten kuvannut yhdellä kartalla kahta eri ilmiötä (tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä esimerkiksi), kuten Annamaria Rossi (2016) on tehnyt . Olenkin huomannut, että minua usein jälkikäteen harmittaa se, etten ole karttaa laatiessa uhrannut puuhaan niin paljon aikaa ja aivotyötä, kuin kenties olisin voinut. Pieni perfektionisti sisälläni nyrpistää nenäänsä, kun huomaan, että olisin voinut pienellä (tai joskus isommallakin) työllä tehdä kartoistani parempia. Toisaalta ehkä sitä voi myös olla lempeä aloittelijan kengissä olevalle itselleen, vaikka kartat eivät ihan täydellisiä olisikaan, varsinkin kun muistan joskus kuulleeni, että virheistä oppii. Blogitehtävää kirjoittaessa ja muiden oivalluksista lukiessa tulee nimittäin todella oppineeksi aina paljon, ja aivotyö tapahtuukin usein hieman jälkijättöisesti – mutta tapahtuu kuitenkin!

 
Kaiken lisäksi olen huomannut, että minua on tainnut purra jonkin sortin GIS-kärpänen: aikaisemmin pelkkä ajatuskin karttaohjelman käytöstä ja tuntikausia koneella istumisesta tuntui lamaannuttavalta, kun taas nyt huomaan olevani (ainakin hetkellisesti) aidosti innostunut ja kiinnostunut erilaisten karttojen tekemisestä sekä paikkatiedon ja paikkatieto-ohjelmien ymmärtämisestä. Vaikka tämä heräilevä GIS-hirmuni (?) jääkin vielä usein kiireisen ja hedonistisen opiskelijaelämän jalkoihin, huomaan motivoituneeni hommaan uudella tavalla. Ehkä se on kuin onkin totta, että tekeminen tulee ensin, sitten motivaatio?

 
Lähteet:
Hakala, H. (2016) 6. kurssikerta. Hakanna’s blog. 7.3.2016. https://blogs.helsinki.fi/hakanna/
Heikkilä, N. (2016) 6. Reippailua ja karttoja opetuskäyttöön. Nean kurssiblogi. 7.3.2015. https://blogs.helsinki.fi/neaheikk/
Pelkonen, N. (2016) Kurssikerta 6 – Pisteitä ja hasardeja. Nikon PAK-blogi. 7.3.2016. https://blogs.helsinki.fi/nikopelk/
Rossi, A. (2016) Kurssikerta 6 – pisteaineistojen esittäminen kartalla. Ajrossi’s blog. https://blogs.helsinki.fi/ajrossi/
Karttalähteet:
Development Bites (2016). World map indicating the Human Development Index. 7.3.2016 http://www.developmentbites.com/the-human-development-index/
FAO (2016). Global population density in 2015. 7.3.2016. http://www.fao.org/docrep/009/a0310e/a0310e10.htm

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *