Kurssikerta 7 – Ihan metsässä Indonesian metsissä

Huhhuh, ei voi muuta sanoa. Haukkasin GIS-kakusta kenties hieman liian suuren palan tämän viimeisen harjoitustyön kohdalla: olen upottanut viimeiseen karttaan tuntitolkulla aikaa, eikä se kuitenkaan ole sellainen kuin olisin toivonut sen olevan…nyt on kuitenkin pakko luovuttaa, ei yksinkertaisesti ole aikaa käyttää tähän yhteen tehtävään kymmeniä tunteja vaikka sisäinen perfektionistini sitä vaatisikin. Tästä alkaa traaginen tarinani Viimeisestä PAK-kartasta.
Kaikki alkoi siitä, kun kuulin ympäristöpolitiikan luennolla Global Forest Watch –sivustosta, jonka avulla monitoiroidaan ja analysoidaan maailman metsien tilaa, kuten metsäpaloja, hakkuita ja metsien kasvua. Sivusto on vapaasti kenen tahansa käytettävissä, ja sieltä voi sekä ladata paikkatietoa että tuottaa sitä itse. Keksin, että voisin tehdä PAK-kurssin viimeisen työn Indonesian viimeaikaisista hyvin laajoista metsäpaloista, joilla on ollut tuhoisia vaikutuksia sekä lokaalisti Indonesian luontoon että globaalisti kasvihuonepäästöihin: World Recources Instituten mukaan Indonesia on noussut metsäpalojen seurauksena maailman neljänneksi suurimmaksi hiilidioksidipäästöjen aiheuttajaksi (2015).
Löysin Global Forest Watch –sivustolta paljon taulukkomuotoista dataa Indonesiaan liittyen: tietoa Indonesian metsäkadosta ja latvuston peittävyydestä, suojelualueista, aktiivisista metsäpaloista, hakkuuluvista, öljypalmuviljelmistä ja metsäpalotilanteesta. Löysin myös valmiin pohjakartan, johon oli kuvattu Indonesian hallinnolliset alueet. Olin todella innoissani: näistä saisi varmasti tehtyä upeita karttoja, aihekin oli miljoona kertaa mielenkiintoisempi kuin pääkaupunkiseudun väestön analysoiminen! Suunnittelin tekeväni karttoja metsäkadon ja metsäpalojen yhteydestä öljypalmuviljelmiin ja hakkuulupiin.
Todellisuus iski vasten kasvoja kun avasin MapInfon, vaikka luulin, että meistä oli ehtinyt tämän kurssin aikana jo tulla ystäviä. Mutta ei – ensimmäinen ongelmani oli se, että löytämäni metsäkato-tietokanta sisälsi suunnattoman määrän tietoa. Siihen oli taulukoitu lähes kaikkien maailman maiden (sekä lisäksi kaikkien niiden maakuntien) metsäkatotilanne 14 vuoden ajalta hyvin monessa eri muodossa, ja vei oman aikansa, että sain eriteltyä Indonesian tiedot omaksi querykseen. Suurimmaksi ongelmakseni muodostui kuitenkin tietokantaliitoksen tekeminen. Tämä johtui siitä, että vaikka tietokannoissa, jotka halusin yhdistää (joista toinen sisälsi tietoa Indonesian metsäkadosta ja toinen sisälsi karttaelementin) esitettiin molemmissa Indonesia hallinnolliset alueet, oli ne nimetty hiukan eri tavalla: toisessa Indonesia_Alue ja toisessa pelkästään Alue. Vaati melkoista kikkailua niin MapInfossa kuin Excelissäkin sekä useamman kauemmin opiskelleen GIS-haukan apua, että sain tietokantaliitoksen tehtyä.
Seuraava haaste oli se, että kun luulin vihdoin pääseväni tekemään karttaa, huomasin, että olin ilmeisesti jossakin vaiheessa taulukoita MapInfoon tuodessani olin antanut niiden sisältämälle tiedolle väärän muodon (tai niin otaksuin), eikä MapInfo suostunut tekemään karttaa tiedoistani. Se ei myöskään antanut minun muokata taulukon rakennetta, vaikka olinkin tallentanut tekemäni kyselyn myös TAB-muotoisena. Tässä vaiheessa mieleni teki mieli manata koko ohjelma alimpaan helvettiin ja iskeä nyrkki näytöstä läpi. Kiersin kuitenkin nämä ongelmat tekemällä tarvitsemistani tiedoista kokonaan uuden Excel-taulukon, mikä vaati hieman naputtelua, mutta mikä oli loppujen lopuksi mielestäni melko kekseliäs ja toimiva ratkaisu.
Sain vihdoin tehtyä Indonesian metsäkadosta kaksi karttaa, joista toinen on vuodelta 2014 (kartta 2) ja toinen vuosilta 2001-2014 (kartta 1). En kuitenkaan hyvin suureksi pettymyksekseni millään konstilla onnistunut liittämään karttoihini toista muuttujaa (mitä myös tehtävänannossa vaadittiin….) sillä tajusin vasta tässä vaiheessa, että niin hakkuu-, metsäpalo-, öljypalmuviljelmä- kuin luonnonsuojelualuetaulukoistani puuttui joko tarkempi sijaintitieto kokonaan tai sitten se oli sellaisessa muodossa, etten osannut sitä käyttää. Ongelmallista oli myös se, että löysin lupaavan oloisia sivustoja, jotka sisälsivät paikkatietodataa Indonesiasta, mutta ne oli kirjoitettu indonesiaksi, joten en ymmärtänyt mitään. Sen verran tosin opin, että kumpulan tarkoittaa indonesiaksi kokoelmaa.

FINAL_INDONESIA_2001-2014
Kartta 1.
FINAL_INDONESIA_2014
Kartta 2.

Toisaalta minua lohduttaa se tieto, että jatkossa pääsen opettelemaan muidenkin karttaohjelmien kuin MapInfon käyttämistä, ja ainakin huhu kertoo, että esimerkiksi ArcGIS:in ja QGIS:in käyttäminen on huomattavasti helpompaa kuin MapInfon. Ehkä ei olisi pitänyt hehkuttaa aikaisemmilla kurssikerroilla niin paljon sitä, kuinka helpolta MapInfon käyttäminen tuntui…taisin nuolaista ennen kuin tipahti. Toisaalta moni muu kurssilainen totesi blogissaan, ettei MapInfo aiheuttanut suurempia ongelmia (Leppämäki 2016, Karvonen 2016). Luulenkin, että jos olisin alun perin tyytynyt helpompaan aiheeseen, olisi kartan laadintakin ollut helpompaa. Myös aluevalintani oli haasteellinen: esimerkiksi EU:n alueelta olisi ollut todella paljon yksinkertaisempaa löytää hyvää tilastomateriaalia, joka olisi todennäköisimmin ollut myös kielellä jota osaan. Tatu Leppämäki esimerkiksi toteaa blogissaan: ”– Saksan tilastokeskuksella on aivan erinomaiset, ja keskeisemmin, englanninkieliset kotisivut. Sivustolle on kerätty selkeiden aihealueiden (väestö, talous, palvelut jne.) perusteella kattavasti tilastotietoa, jota voi noukkia melkein sellaisenaan Exceliin — .” (2016) Näin onnekas en ollut Indonesian kohdalla. En kuitenkaan halunnut luovuttaa ja vaihtaa aihetta siinä vaiheessa kun se olisi ajankäytöllisesti ollut järkevää, ja sen jälkeen kun oli käyttänyt aineiston etsimiseen, muokkaamiseen, yhdistelemiseen ja visualisoimiseen jo useita tunteja, päätin tehdä sen minkä pystyin.
Opin viimeisellä kurssikerralla kaikesta huolimatta todella paljon, ja kaikkien ongelmien keskellä jopa nautin kartan laadinnasta, koska aihe kiinnosti minua niin paljon ja olin motivoitunut. Mielestäni aiheeni oli ajankohtainen, kiinnostava ja relevantti, ja todella uhrasin sille aikaa ja kärsivällisyyttä, vaikka kartan tekeminen ja oikeanlaisen aineiston löytäminen osoittautuikin todella vaikeaksi ja jopa mahdottomaksi. Minua jäi todella paljon harmittamaan se, että en pystynyt enkä ehtinyt tekemään tästä kartasta niin hienoa ja viimeisteltyä kuin olisin halunnut. Silläkään ei tosin olisi niin paljon merkitystä, jos olisin onnistunut tekemään edes jonkinlaisen kartan metsäpalojen ja metsäkadon välisestä yhteydestä. Harmittaa.
Löysin kuitenkin mittavan googlailun jälkeen World Agroforestryn julkaiseman ja Rob Finlaysonin kirjoittaman raportin (2011), josta näkyy Indonesian kasvihuonepäästöt provinsseittain (kuva 1). En löytänyt tätäkään tietoa taulukkomuodossa mistään, ja vaikka kyseisen julkaisun tiedot ovatkin vuodelta 2011, vaikuttaisivat ne kuitenkin tukevan karttani tietoja. Tein kartastani nopeasti myös todella yksinkertaisen pylväsdiagrammin (joka itse asiassa on tietyssä mielessä selkeämpi ja helppolukuisempi kuin kartta…huoh), jotta vertailu olisi helpompaa (kuva 4). Riau on Indonesian provinsseista esimerkiksi selvästi sekä metsäkadoltaan että hiilidioksidipäästöiltään suurin. Toki tämän perusteella ei voi vielä sanoa, onko kyseisten ilmiöiden välillä yhteys, varsinkin kun tiedot ovat eri ajanjaksoilta. Mutta mielestäni kiinnostava huomio silti!

Hiilidioksidipäästöt
Kuva 1. World Agroforestryn pylväsdiagrammi Indonesian provinssien keskimääräisistä hiilidioksidipäästöistä.
omadiagrammi
Kuva 2. Pylväsdiagrammi Indonesian provinssien metsäkadosta vuosina 2001-2014. Diagrammi sisältää alueet (hehtaareina) provinseissa, joissa puiden latvuston peittävyys on vähentynyt yli 50:llä prosentilla.

Ehkä voisin tutkia tätä aihetta joskus lisääkin, ja myös kenties tulevaisuudessa tehdä siitä onnistuneen kartankin. On hienoa tietää, että pystyisin siihen edes teoriassa, vaikka nyt käytäntö menikin penkin alle. Opin tällä kurssikerralla myös sen, että aina kartta ei ole havainnollisin väline informaation välittämiseen, vaan nopeasti kokoon kyhäisemäni pylväsdiagrammi oli melkeinpä informatiivisempi kuin kartta, jolle uhrasin lähemmän kymmenen tuntia. Kaikessa viiltävässä karuudessaan, turhauttavuudessaan ja surkuhupaisuudessaan todella opettavainen huomio, pakko myöntää.
Vaikka tämä kurssin viimeinen työ oli omalta osaltani enemmän floppi kuin jymymenestys, olen iloinen siitä, että innostuin oikeasti kartan tekemisestä niin paljon, että jaksoin etsiä tietoa tuntitolkulla ja yrittää vaikka kaikki menikin metsään. Ehkä tämän kurssin suurin anti onkin itselleni ollut se, että olen tajunnut, minkälaisia lukemattomia mahdollisuuksia kartanlaatimisen taitaminen tarjoaa, ja joutunut pienenpienen GIS-kärpäsen puremaksi. Karttani ovat toistaiseksi rumia ja epämääräisiä jopa omasta mielestäni, mutta ehkä niitä ei ole tuomittu sellaiseksi lopun iäkseen. On tässä sen verran tullut opittua!

 

 

Lähteet:
World Agroforestry (2011) Mapping a greenhouse gas hotspot: Indonesia’s forest losses. 22.4.2016. http://www.worldagroforestry.org/sites/default/files/Indonesia_land_cover_maps_story.pdf
Leppämäki, T. (2016) Ich bin ein Geograph – 7. kurssikerta. PAKinoita kartoista. 20.4.2016. https://blogs.helsinki.fi/leppatat/
Karvonen, V. (2016) 7. Kurssikerta: Viimeistä viedään. Veeran PAK-blogi. 20.4.2016. https://blogs.helsinki.fi/kveera/
World Resources Institute (2015) With Latest Fires Crisis, Indonesia Surpasses Russia as World’s Fourth-Largest Emitter. 20.4.2016. http://www.wri.org/blog/2015/10/latest-fires-crisis-indonesia-surpasses-russia-world%E2%80%99s-fourth-largest-emitter

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *