Eläinlääketieteellinen tiedekunta toimii osana ympäröivää yhteiskuntaa ja vastaa moniin haasteisiin

Helsingin yliopistoa ovat kuluneen vuoden aikana ravistelleet monet yhtäaikaiset muutokset, joihin kuuluu myös erikoistumiskoulutuksen uudistus. Yliopistolakiin tehtiin muutoksia koskien erikoistumiskoulutusta, jotka tulivat voimaan 1.1.2015 alkaen. Samassa yhteydessä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen tutkinnollisuus poistui, mikä mahdollistaa mm. erikoistumiskoulutuksen parempaa koulutusmäärien ennakointia ja koulutuksen kohdentamista. Erikoiseläinlääkärikoulutuksessa ei vielä tehty muutoksia, mutta mahdollisia muutostarpeita tullaan kartoittamaan vuoden 2016 aikana. Vuonna 2015 32 eläinlääkäriä aloitti erikoistumiskoulutuksen. Valmistuneiden osalta päästiin yliopiston asettamiin tavoitteisiin, kun 20 erikoistujaa valmistui. Erikoistumiskuulusteluun osallistui marraskuussa 19 opiskelijaa, joista 16 suoritti kuulustelun hyväksytysti. Tämä on vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin kuulusteluun osallistui 32 opiskelijaa, joista 29 suoritti kuulustelun hyväksytysti. Kuulustelu järjestettiin ensimmäisen kerran kaksipäiväisenä mikä helpotti kuulustelun valvontaa tiedekunnassa. Erikoistumistoimikunta kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Vuotuinen syksyn erikoistujien koulutuspäivä siirrettiin keväälle 2016. Lisäksi eläinlääketieteellinen tiedekunta solmi yhteistyösopimuksen hevossairauksien erikoiseläinlääkärin uuden erikoistumiskoulutustehtävän sijoittamisesta uuteen Savon eläinsairaalaan.

Täydennyskoulutuksen kartoitus tehtiin yliopiston eri yksiköissä vuoden lopussa ja selvitystä täydennyskoulutuksen keskitettyjen palveluiden järjestämisestä jatkossa selvitetään. Eläinlääketieteellinen tiedekunta on aloittanut eläinlääkäreiden täydennyskoulutustarpeiden selvittämisen pieneläinten osalta yhdessä Suomen eläinlääkäriliiton kanssa.

Kaksikielisyydessä edettiin pienin askelin

Kaksikielisyystoimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Syksyllä toimikunta hyväksyi kaksikielisyystavoitteet vuodelle 2016 ja luonnoksen pidemmän aikavälin tavoitteista. Tavoitteena on muun muassa, että yhä useammassa opintojaksossa on joko ruotsinkielistä opetusta, ryhmätöitä tai ruotsinkielistä opintomateriaalia. Toimikunta kartoitti myös tiedekunnan kaksikielisyyden nykytilan. Marraskuussa tiedekunnan vieraana oli ruotsinkielisten asioiden yksikön uusi kehittämispäällikkö Anna-Christina Martin. Marraskuussa järjestettiin ruotsinkielisille lukiolaisille korkeakoulupäivä: eläinlääketieteelliseen opetukseen tutustui kolmisen kymmentä ruotsinkielistä lukiolaista. Kaksikielisyys rahan tiedekunta käytti pääasiassa käännöstöihin, koska useista yrityksistä huolimatta yhtään kaksikielistä kurssia ei järjestetty. Kaksikielisyyttä kehittävä Viikki/Kumpula- kampusohjausryhmä kokoontui kolme kertaa.

Yhteiskunnallista vuorovaikutusta monella rintamalla

Yliopiston 375-vuotis juhlavuotena tiedekunnassa juhlittiin useampaan otteeseen: tiedekunnan 20 vuotista olemassaoloa osana Helsingin yliopistoa juhlittiin 25.2. julkistamalla 20-vuotismuistelukirja, joka on saanut tässä vaiheessa jo lähes 5000 lukijaa, ja eläinlääketieteen opetuksen 70-vuotismerkkipäivää juhlittiin sidosryhmien edustajien kanssa 22.10. Kolmipäiväiset promootiojuhlallisuudet järjestettiin 4. – 7. 6. (linkki).

Eläinlääketieteen opetuksen 70-vuotismerkkipäivää juhlittiin yhdessä sidosryhmien edustajien kanssa. Eläinlääketieteen tutkimus ja opetus esittäytyi EE-talon 2. kerroksessa.

Promootiossa vihittiin 51 eläinlääketieteen tohtoria ja 17 filosofian tohtoria. Presidentti Sauli Niinistö vihittiin eläinlääketieteen kunniatohtoriksi ja ensimmäinen Suomessa eläinlääketieteestä väitellyt Ritva Poukka Evarts riemutohtoriksi. Muita tapahtumia oli One Health-Yksiterveys -paneeli Tiedekulmassa 5.2., Yhteinen terveys -teema Korkeasaaressa 19. – 22.2., ”Eläimellinen yliopisto” -tapahtuma Viikissä 9.5. sekä Eläinten viikko Tiedekulmassa 5. – 10.10., jolloin Yliopistollisella sairaalassa järjestettiin pop-up kissakahvila.

Eläinlääkäripäivät ovat tiedekunnalle vuoden tärkein alumnitapahtuma, jossa kohtaavat eläinlääkärikunnan jäsenet ja tiedekunnan tutkijat ja opettajat. Erityisen mukavaa tänä vuonna oli kun tiedekunnan opetuksen varadekaani Mirja Ruohoniemi, joka oli valittu vuoden eläinlääkäriksi 2015, piti katsauksen uransa moninaisista vaiheista kiinnostuneelle kollegayleisölle. PR-ständillä oli laaja kattaus sekä tiedekunnan tutkimuksen ajankohtaisia sisältöjä että opetuksen uusia tuulia.

Yliopisto seuraa edelleen tiedekuntien rekisteröityneitten *alumnien määrää, joka on omalta osaltamme 273 alumnia (tavoite 611) vuoden loppuun mennessä. Tästä on varaa edelleen parantaa – alumniksi on helppo liittyä ja verkostoon kuuluminen on ilmaista, mutta se voi parhaassa tapauksessa tuoda uutta tietoa ja tekemistä alumnille. Tiedekunnan perinteinen alumnipäivä järjestettiin 17.4. – tämä traditio ei kuitenkaan jatku aivan samanlaisena vaan alumnipäivä järjestetään jatkossa yhtä aikaa koko yliopistossa 17.3.2016. Silloin tiedekunnan alumnit ovat tervetulleita osallistumaan Viikin kampuksella järjestettäviin luentoihin ja kaikkeen yliopistolla tarjottavaan ohjelmaan, tarkempaa tietoa löytyy linkin takaa: www.helsinki.fi/alumnipaiva

Maria Fredriksson-Ahomaa,
Erikoistumiskoulutuksen, kaksikielisyyden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen varadekaani
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto

*alumni tarkoittaa kasvattia. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan alumneja ovat kaikki EKK:lta ja tiedekunnasta valmistuneet sekä työskennelleet.