Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta väitteli vuonna 2015 yhteensä 6 henkilöä ja erikoiseläinlääkäritutkintoja valmistui 2, tieteellisiä artikkeleita julkaistiin 44. Osaston henkilöstö osallistui tutkimuksen ja opetuksen lisäksi aktiivisesti myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Osaston pitkäaikainen professori, ympäristöhygienian oppiaineen vastaava Marja-Liisa Hänninen eläköityi lokakuussa. Hänen tilallaan oppiaineen vastuuhenkilönä jatkaa tenure track ‑professori Mirko Rossi. Professori Marja-Liisa Hännisen kunniaksi järjestettiin joulukuussa juhlaseminaari, jossa luennoivat Hännisen lisäksi professori Hilpi Rautelin Uppsalan yliopistosta, professori Mati Roasto Viron maatalousyliopistosta sekä Puolustusvoimien ylieläinlääkäri, dosentti Ari Hörman. Juhlaseminaarissa professori Hänniselle myönnettiin sekä osaston järjestyksessään toinen Timo Pekkanen ‑palkinto että Walter Ehrströmin säätiön kultainen ansiomitali ansioistaan elintarvikehygienian saralla.

Osastolla oli aiempien vuosien tapaan paljon kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti tutkimuksessa. Lisäksi osasto osallistui Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn rahoittamaan yhteistyöhankkeeseen, jossa järjestetään Food Safety ‑koulutusvientiä sekä kartoitetaan tutkimusyhteistyömahdollisuuksia Suomen ja Kiinan välillä.

Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla on laajaa yhteistyötä myös kotimaisen teollisuuden sekä viranomaistahojen suuntaan. Vahvan perustutkimuksen ohella näkyvyys yhteiskuntaan on yksi osaston toiminnan kulmakivistä.

Jatkokoulutuskurssit

Tohtorikoulutusta järjestettiin yhteensä neljän kurssin muodossa. Professori Hannu Korkealan ryhmä järjesti kaksi tohtorikoulutuskurssia Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelman puitteissa: ”Next generation sequencing & genome-wide association studies: exploring genetic mechanisms behind bacterial phenotypes” sekä ”RNA-seq data analysis with Chipster”. Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelman rahoittamana järjestettiin myös kurssi ”Planning and analysis of qualitative interviews”, jonka organisoi yliopistonlehtori Janne Lundén yhteistyössä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa, sekä kurssi ”Emerging zoonosis, antimicrobial resistance and globalization”, jonka yliopistonlehtori Mari Nevas järjesti yhteistyössä Baltian maiden kanssa.

Syksyllä 2015 järjestettiin jälleen elintarvikehygieenikkokuulustelun ja erikoistumiskoulutuksen osaksi kuuluva Ympäristöterveydenhuollon hallinnon kurssi, jolle osallistui yhteensä 25 eläinlääkäriä, joka on selvästi enemmän kuin aiempina vuosina.

Tutkimusryhmien tapahtumia

Professori Johanna Björkrothin ryhmä julkaisi vuonna 2015 kymmenen tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, jotka käsittelivät elintarvikepilaajabakteerien mikrobiekologiaa ja/tai niiden toiminnallista genomiikkaa. Ryhmä julkaisi mm. kahden maitohappobakteerilajin hiilenlähteiden käytön geeni-ilmentymistutkimukset, populaatiogeneettisen tutkimuksen liha- ja kasvistuotteita pilaavasta Leuconostoc gelidum subsp. gasicomitatum ‑bakteerista sekä laajan lihateollisuuden tuotantoympäristön hygieniaa kartoittaneen tutkimuksen. Ryhmän tutkimuksien pääpaino oli Leuconostoc-suvun bakteereissa, sillä tämän suvun bakteerilajit ovat ongelmallisia pilaajamikrobeita niin liha- kuin kasvistuotteissa. Tiedeakatemiain neuvottelukunta nimitti professori Johanna Björkrothin edustajakseen EASACin ruokaturvatyöryhmään ja Suomen Akatemia terveyden tutkimuksen toimikunnan jäseneksi vuosiksi 2016–2018. Geenitekniikan lautakunnan (GTLK) puheenjohtajaksi Johanna Björkroth nimitettiin toimikaudeksi 1.7.2015–30.6.2020.

Professori Johanna Björkrothin tutkimusryhmästä hyväksyttiin ELL Riitta Rahkilan väitöskirja ”Taxonomy and diversity of coccal lactic acid bacteria associated with meat and the meat processing environment” arvosanalla kiittäen hyväksytty. Helsingin yliopiston kansleri myönsi ryhmässä työskentelevälle yliopistonlehtori, ELT Elina Säteelle elintarvikehygienian dosentin arvon ja tutkijatohtori, FT Jenni Hultmanille mikrobiologian dosentin arvon.

Professori Marja-Liisa Hännisen ryhmästä väitteli eläinlääkäri Ann-Katrin Llarena aiheesta “Population genetic and molecular epidemiology of Campylobacter jejuni”. Marja-Liisa Hännisen ja Mirko Rossin tutkimusryhmä keskittyi kokogenomisekvension hyödyntämiseen elintarvike- ja vesivälitteisten infektioiden molekyyliepidemiologiassa. Ryhmä julkaisi uudentyyppisen ohjelman (Genome profiler) wgMLST-analyysiä varten ja kyseistä ohjelmaa on ladattu maailmanlaajuisesti jo lähes 200 kertaa. Ryhmä julkaisi vuoden aikana yhteensä 8 tieteellistä artikkelia ja useita on painossa tai jätetty arvioitavaksi. Kansainvälinen yhteistyö huipentui vuoden aikana Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) myöntämään tutkimusrahoitukseen, jossa ryhmä toimii koordinaattorina. Tohtorikoulutettava, ETM Alejandra Culebro oli lisäksi tutkijavaihdossa glykoimmunobiologian yhteistyöhön liittyen Kanadassa, Ryerson Universityssa Torontossa.

Helsingin yliopiston kansleri myönsi DVM, PhD Mirko Rossille zoonoosibakteriologian dosentin arvon ja yliopistonlehtori, FT Rauni Kivistölle ympäristöhygienian dosentin arvon.

Professori Hannu Korkealan ryhmästä väitteli kaksi henkilöä vuonna 2015. ELL Eveliina Palonen väitteli aiheesta “Sequence variability of virulence genes and stress responses in Yersinia pseudotuberculosis” ja DVM Yağmur Derman aiheesta “Stress response of Group I and II Clostridium botulinum”. Sekä Eveliinan että Yağmurin väitöskirjat olivat kiittäen hyväksytty. Professori Korkealan ryhmästä väitelleen ELT Elias Dahstenin väitöskirja hyväksyttiin Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelman parhaaksi väitöskirjaksi vuonna 2015. Palkinnonsaaja valittiin vuonna 2014 väitelleistä. Elias Dahlsten oli myös yksi viidestä Helsingin yliopiston vuoden 2014 väitöskirjapalkinnon saajista ja palkinto luovutettiin Helsingin yliopiston rahastojen juhlassa 22.4.2015. Hänet valittiinkin toimimaan eläinlääketieteellisen tiedekunnan tohtoripromootiossa priimustohtorina.

Professori Miia Lindströmin tutkimusryhmä keskittyi 2015 pitkälti ERC Consolidator Grant ‑hakuun ja joulukuussa tuli toivottu tieto rahoituksen myöntämisestä. ERC-rahoitusta on verrattu olympiakultaan, joten juhlamieli oli taattu. Vuodenvaihteen yli kestävien sopimusneuvottelujen jälkeen hanke alkaa keväällä 2016. Hankkeessa selvitetään bakteerien toksiinituotannon mekanismeja. Professori Lindströmin ryhmä käynnisti EU-rahoitteisen Marie Curie Innovative Training Network ‑hankkeen ”CLOSPORE” yhdessä yhdeksän muun eurooppalaisen laboratorion kanssa. Hankkeessa aloitti syksyllä 2015 kaksi uutta kansainvälistä (Puola, Englanti) tohtorikoulutettavaa. Ryhmä aloitti myös Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran rahoittaman valmisruokatuotantoon liittyvän C. botulinum ‑riskejä kartoittavan hankkeen yhteistyössä elintarviketeollisuuden kanssa. Professori Miia Lindström sai lisäksi EU:n ERA-NET Anihwan ja Makeran rahoituksen helmikuussa 2016 käynnistyvälle hankkeelle, jossa selvitetään tuotantoeläimille botulismia aiheuttavien C. botulinum ‑kantojen toksiinituotantoa ja epidemiologiaa sekä kehitetään näille uusia diagnostisia testejä ja rokotteita. Vuoden aikana aloitettiin tärkeä yhteistyö portugalilaisen Adriano Henriquesin (Universidade Nova de Lisboa) johtaman solubiologian tutkimusryhmän kanssa. Yhteistyössä selvitetään bakteerien toksiinituotannon mekanismeja ensimmäistä kertaa solutasolla. Professori Miia Lindströmin tutkimusryhmästä väitteli BSc. David Kirk aiheesta “Alternative sigma factors F, E, G, and K in Clostridium botulinum sporulation and stress response”. Lisäksi vuoden 2014 lopussa väitelleen MSc. Zhen Zhangin väitöskirja “Characterization of neurotoxin gene location, toxigenesis and cold tolerance in Clostridium botulinum” hyväksyttiin kiittäen vuoden 2015 puolella.

Yliopistonlehtori Janne Lundénin ryhmä julkaisi teurastamovalvonnan toimivuudesta tuloksia Food Control ja Food Policy ‑lehdissä. Teurastamovalvonta on ajankohtainen aihe Euroopassa ja tutkimustiedon tuottamisella on sekä valvonnan vaikuttavuuden että lainsäädännön kehittämisen kannalta erityisen suuri merkitys.

Yliopistonlehtori Leena Maunula vieraili touko-kesäkuun vaihteessa Ljubljanan yliopistossa Sloveniassa Erasmus-tutkijavaihdossa, tutustumassa suolistovirusten uusiin kokogenomi­sekvensointimenetelmiin. Howest Universitysta Belgiasta Noor Meersseman vieraili puolestaan ympäristövirologian virusryhmässä tekemässä kandidaattitutkielman norovirusten esiintymisestä tuontiostereissa.

Yliopistonlehtori Mari Nevaksen ryhmä julkaisi elintarvikevalvonnan vaikuttavuuteen liittyviä tuloksia Food Control ‑sarjassa. Lisäksi ryhmässä käynnistettiin eläinsuojeluvalvonnan vaikuttavuuteen liittyvää tutkimusta.

Professori Raimo Pohjanvirran tutkimusryhmässä kuvattiin dioksiinien aiheuttamia transkriptionaalisia vasteita eri kudoksissa rotalla (hypotalamus, rasva) ja jäljitettiin syitä hiirellä todettuun sukupuolten väliseen herkkyyseroon dioksiinien toksisuudessa. Soveltavan tutkimuksen puolella osoitettiin suomalaisen talous- ja jäteveden estrogeenisen aktiivisuuden olevan hyvin alhainen eurooppalaisittainkin tarkasteltuna. Ryhmän nigerialaisen tohtorikoulutettavan, MSc. Matthew Omoruyin väitöskirja ”Mutagenic and oestrogenic activities of commercially processed food items and water samples: a comparison between Finland and Nigeria” valmistui vain 3,5 vuoden työskentelyn jälkeen. Lähitulevaisuudessa ryhmässä tullaan panostamaan erityisesti AH-reseptoritutkimukseen, josta on odotettavissa ainakin kaksi julkaisua vuonna 2016.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Yliopistonlehtori, ELT Annamari Heikinheimo oli mukana organisoimassa Helsingin yliopiston 375-juhlavuoden Tarpeeksi terve -tiedeteemaa sekä Yhteinen terveys ‑teemaa Korkeasaaressa 19.–22.2. Yhtenä tapahtumana oli One Health – Yksi terveys ‑paneeli 5.2. Tiedekulmassa. Paneelissa esiintyivät osastoltamme professorit Marja-Liisa Hänninen ja Maria Fredriksson-Ahomaa, tilaisuuden juonsi Annamari Heikinheimo.

Professori Maria Fredriksson-Ahomaa luennoi syksyn Studia Generaliassa aiheesta Turvallista ruokaa.

Yliopistonlehtori Mari Nevas työskenteli yhdessä ELT Outi Lepistön kanssa selvityshenkilöinä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoittamassa Ympäristöterveydenhuollon valtiollistamisen esiselvityshankkeessa. Esiselvityshankkeen tulokset raportoitiin MMM:n julkaisusarjassa.

Professori Raimo Pohjanvirta kutsuttiin asiantuntijajäseneksi Euroopan ruokaturvallisuusviraston (EFSA) dioksiinien terveyshaittoja käsittelevään työryhmään, jonka on määrä saada uusi turvallisuusarvio valmiiksi v. 2017 puoliväliin mennessä.

Osaston henkilöt toimivat lisäksi aktiivisesti mm. Maitohygienialiitossa, Eläinlääkäriliiton luottamustehtävissä, Eläinlääkärihygieenikkojen yhdistyksen johtokunnassa sekä Elintarviketieteiden seuran hallituksessa.

Mari Nevas
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto