Helsingin yliopisto
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston (EBIO) toiminta jatkui menestyksekkäänä professori Tomi Tairan toimiessa osastonjohtajana. Tiedekunnan koordinoiman PROFI 4 –hankkeen menestys tarkoittaa sitä, että EBIOn toiminta-alueella käynnistettiin kahden uuden tenure-professuurin täyttö. Professuurien alat tulevat olemaan Comparative Disease Research (Vertaileva tautitutkimus) sekä Emerging Infectious Diseases (Uudet ja uhkaavat infektiosairaudet).
Anatomia ja kehitysbiologia
Oppiaineen johtajan, professori Antti Iivanaisen, tutkimusryhmän vuosi on painottunut HY:n kolmivuotisen apurahan turvin yliopistonlehtori Mikael Nikun johtamaan tutkimukseen sikiöaikaisen mikrobiston vaikutuksista immuunijärjestelmän kehittymiseen. Kuluneen vuoden aikana kartoitettiin vastasyntyneiden ja nuorten vasikoiden suolistomikrobistoa. Tohtorikoulutettava Aleksi Husso liittyi tutkimusryhmään vuoden 2018 alussa. Koiran luustosairauksien tutkimusyhteistyötä on jatkettu Hannes Lohen tutkimusryhmän kanssa. Yliopistonlehtorit Tiina Pessa-Morikawa ja Mikael Niku ylläpitivät tiedekunnan vastuulla olevia virtaussytometria ja lasermikrodissektiota, jotka liitettiin HiLife-organisaatioon osana tutkimuksen palveluyksikköitä.
Oppiaineen opettajat ovat olleet aktiivisia opetuksen kehittämistyössä ja esittelevät opetushankkeitaan kansainvälisessä lääketieteen alojen opetuksen AMEE-kongressissa, joka pidettiin Helsingissä elokuussa. Eläinlääketieteen kandiohjelma sai ensimmäisten joukossa yliopiston digiloikkarahoituksen. Rahoituksella täydennetään digitaalisia oppimateriaaleja leikkelyharjoitusten ja itseopiskelun tueksi, sekä kehitetään edelleen virtuaalimikroskopian käyttöä opetuksessa. Antti Iivanainen on toiminut eläinlääketieteen kandiohjelman johtajana sekä valintakoetyössä tiedekunnan edustajana. Mikael Niku edusti Viikin kampusta Opettajien akatemian johtokunnassa.
Väitöskirjatyöntekijä Lea Mikkola opastaa harjoittelijaa laboratoriossa.
Biokemia ja solubiologia
Oppiaineen esimies professori Jyrki Kukkonen osallistui tutkimushankkeisiin liittyen oreksiiniin ja oreksiinireseptoreihin ja niihin liittyviin patologioihin. Kevät- ja syyslukukaudella Kukkonen oli opintovapaalla ja hänen opetustaan hoiti dosentti Pirjo Nikula-Ijäs.
Yliopistonlehtori Marjo Salminen jatkoi aivojen kehityksen tutkimusta Jusélius Säätiöltä saadun rahoituksen avulla, keskittyen etenkin selvittämään taka-aivojen yksittäisten solujen heterogeenisyyttä RNA-profiloinnin avulla yhteistyössä Juha Partasen (HY, Bio-ja ympäristötieteellinen tiedekunta) kanssa. Toukokuussa Erasmus-tutkijavieras, biokemian professori Umit Polat Turkin Uludag-yliopistosta Bursasta, tutustui muutaman päivän ajan oppiaineessa tehtävään tutkimukseen. Hän keskusteli myös muiden EBIO:n tutkimusryhmien kanssa
Fysiologia
Oppiaineen esimiehen, professori Tomi Tairan tutkimusryhmä jatkoi tutkimusta neurofysiologian alalla. Taira päätti kautensa Scandinavian Physiological Societyn presidenttinä, ja yhdistys myönsi hänelle 50 k€:n apurahan tukeakseen hänen työtään fysiologian alan tutkimuksessa. Ryhmä on viime vuosina panostanut huomattavasti sekä menetelmä- että analyysitasolla hermoverkkojen ja systeemitason mekanismien tutkimiseen, mikä on entisestään vahvistanut ryhmän tutkimustyön translationaalista näkökulmaa. Ryhmän post-doc-tutkija Wei-Chih Chang julkaisi työnsä epileptisten hermoverkkojen synkroniamekanismeista Nature Neuroscience -lehdessä, joka on alan johtava julkaisu. Uutena metodisena avauksena ryhmä on aloittanut yhteistyön hIPSC (human induced pluripotent stem cell) erilaistettujen neuroneiden käytöstä tutkimusmallina professori Timo Otonkosken sekä professori Henna Tyynismaan kanssa.
Yliopistonlehtori Tiina Kukko-Lukjanov vastasi laboratoriomestari Kirsi Kolehmaisen kanssa organotyyppisten aivoleikkeiden sekä soluviljelmien sähköfysiologisista tutkimuksista ja tähän liittyvän laboratorioinfrastruktuurin ylläpidosta. Lisäksi heidän vastuullaan olivat opetukseen liittyvät kurssityöt.
Tutkintorakenteen uudistamistyöhön Taira osallistuu sekä ELL-koulutusohjelman että Fysiologian ja neurotieteen maisteriohjelman (biotieteellinen tiedekunta) johtoryhmien jäsenenä. Lisäksi Taira on toiminut johtoryhmän jäsenenä Clinical Veterinary Medicine -tohtoriohjelmassa.
Genetiikka
Oppiaineen esimiehen, professori Hannes Lohen johtama oppiaine jatkoi aktiivista toimintaa reilun 25 julkaistun tai julkaisuun lähetetyn tutkimusartikkelin myötä. Edellisen vuosien mukaisesti julkaisut kuvaavat erilaisiin kliinisiä ja geneettisiä löytöjä koirien perinnöllisiin sairauksiin. Merkittävistä geenilöydöistä mainittakoon koirien mikroftalmiaan liittyvä geenilöytö ja uusi maternaalinen periytymismalli ja myotonian sekä kiharakarvaisuuden geeni. Tutkimusryhmä julkaisi artikkeleita myös koirien atopian ja ympäristön riskitekijöistä sekä arkojen koirien metabolomiikasta. Tutkimusryhmästä valmistui Jenni Puurusen väitöskirja lääketieteelliseen tiedekuntaan ILS (Integrative Life Sciences) tohtoriohjelmasta.
Merkittävä geenilöytö liittyy koirien mikroftalmiaan ja uuteen maternaaliseen periytymismalliin (Kaukonen et al. Cell Rep 2018)
Tutkimusryhmän yhteistyö jatkui aktiivisena tiedekunnan eri osastojen, kansainvälisten ryhmien ja yritysten välillä. Genetiikan oppiaine oli näkyvästi esillä keskeisissä medioissa (mm. YLE Aamu-TV) ja esiintyi mm. OneHealth -teeman yhteydessä Tiedekulmassa. Hannes Lohi luennoi myös eläinlääkäripäivillä uuden metabolomiikkatestin mahdollisuuksista.
Oppiaine on selvästi muuttunut genetiikasta enemmän kohti omiikka-tieteitä tautigenomiikan, transkriptomiikan ja metabolomiikan myötä. Vuodelta 2019 on odotettavissa merkittäviä läpimurtoja eri sairauksien, tautimetabolomiikan ja koirien ja kissojen käyttäytymishankkeiden parissa.
Mikrobiologia ja epidemiologia
Oppiaineen esimiehen professori Olli Vapalahden tutkimusryhmä tutkii uusia ja uhkaavia infektioita, erityisesti arbo- ja zoonoottisia virusinfektioita, kuten zikaa ja puutiaisaivokuumeetta. Julkaisuja kertyi parikymmentä.
Ryhmä on tutkinut mm. hyttysvälitteisiä viruksia Suomesta ja Keniasta kerätyistä hyttys- ja potilasmateriaaleista. Elo-syyskuussa ryhmässä vieraili opiskelija Giulia Faolotto Novaran yliopistosta Italiasta. Kerättiin hyttystutkimusmateriaalia Itä-Suomesta ja tehtiin tutkijavierailu Novaraan koskien tutkimusyhteistyötä italialaisista arboviruksista.
Tutkimusryhmä sai myös rahoitusta Suomen Akatemialta maaliskuussa 2018 alkaneeseen kehitysprojektiin ”Varautuminen uusiin zoonoosi-infektioihin Keniassa”. Yhteistyönä Nairobin yliopiston kanssa jatko-opiskelijat, lääkäri Moses Masika ja eläinlääkäri Joseph Ogola, olivat tutkijavierailulla laboratoriossamme. Toukokuun lopulla tutkimusryhmä teki kenttätöitä Keniassa, erityisesti Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman ympäristössä. Lepakkonäytteiden viruslöydösten tutkimuksia on tehty myöhemmin eläinlääketieteellisen tiedekunnan turvalaboratoriossa.
Tutkimusryhmä on myös selvittänyt turkiseläinten vakavan FENP-infektiotaudin epidemiologiaa. Taudin aiheuttajaksi selvinnyttä Arcanobacterium phocae –bakteeria ja turkiseläinten ripulitautien aiheuttajia, sekä ehkäisyä uusien rokotteiden avulla, on tutkittu dosentti Tarja Sirosen johtamissa projekteissa. Dosentti Ingemar Ossowski ja Ravi Kant ovat karakterisoineet A. phocaen -genomia.
Emeritaprofessori Airi Palvan ryhmän Lactobacillus ruminia koskeva tutkimusprojekti päättyi elokuussa. Projektissa toimivat Ingemar von Ossowski, sekä tutkijat Xia Yu ja Ravi Kant, joiden väitöskirjat myös valmistuivat vuonna 2018. Von Ossowski tutki myös edelleen yhteistyössä Vengadesan Krishnan (Regional Centre for Biotechnology, Intia) kanssa laktobasillien pilusten proteiinirakenteita. Yliopistonlehtorit Silja Åvall-Jääskeläinen ja Joanna Koort sekä Ravi Kant tutkivat mastiittiperäisiä koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja vertailevan genomiikan avulla. FT Ulla Hynönen on toiminut Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamassa suolistobakteeritutkimushankkeessa.
Eläintautivirologian professori Liisa Sihvonen on eläköitymisensä jälkeen jatkanut emeritana tutkimusprojekteissaan. Hänen tutkimusryhmänsä keskittyi rabies- ja kalavirustutkimukseen. Liisa Sihvonen toimii EFSA:n AHAW- tiedepaneelin (Panel on Animal Health and Welfare) jäsenenä Parmassa.
Yksikön Capnocytophaga spp -bakteerin epidemiologinen ja molekyyliepidemiologinen tutkimus -projektissa työskentelevät yliopistonlehtorit Joanna Koort, Silja Åvall-Jääskeläinen ja Anna-Maija Virtala. Yliopistonlehtori Sami Junnikkalan tutkimus on kohdistunut sikojen immunologiaan ja hyvinvointiin, yhteistyönä Saaren yksikön sikatutkijoiden ja teollisuuden kanssa.
Patologian ja parasitologia
Professori Antti Sukuran johtamassa oppiaineessa aloitti parasitologian yliopistolehtori Anu Näreahon sijaisena vuoden 2018 aikana parasitologian dosentti ELL LT Antti Lavikainen. Hän on toiminut aiemmin kliinisenä opettajana lääketieteellisen tiedekunnan bakteriologian ja immunologian osastolla ja tutkinut erityisesti Taeniidae-heimon heisimatojen taksonomiaa ja fylogeniaa. Patologian puolella uutena vt. yliopistonlehtorina joukkoon liittyi kolmeksi vuodeksi DVM PhD Kristel Kegler Sveitsistä, ja ELT Heli Nordgren valittiin vakituiseksi patologian yliopistonlehtoriksi.
Vuoden 2018 aikana seitsemän eläinlääkäriä teki tohtorin tutkintoon tähtääviä jatko-opintoja sekä kolme jatkokouluttautui tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäritutkintoon.
Patologian opetus on siirtymässä digiaikaan, ja vuoden 2018 aikana histopatologian kudosleikkeitä on skannattu digitaaliseen muotoon. Niitä tullaan käyttämään jatkossa histopatologian perusopetuksen lisäksi potilastapauksiin perustuvassa opetuksessa.
Oppiaineen tohtoriopiskelijoista ELL DECVP Hanna-Kaisa Sihvo viimeisteli väitöskirjaansa broilereiden puurinta-taudin patologiasta. ELL Sanna Malkamäki tutkii väitöskirjaprojektissaan metsämarjojen potentiaalia ekinokokkien levittäjänä ja kehittää tutkimusmenetelmiä Taenia-munien toteamiseksi marjanäytteistä. Tutkijakoulutettava, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala selvittää väitöskirjatyössään hevosen suolinkaistartuntojen riskitekijöitä, merkitystä varsojen terveydelle ja lääkeaineiden tehoa tartuntojen hoidossa. Väitöskirja-tutkimuksessaan ELL FM Vivi Deckwirth vertailee koiran ja naisen maitorauhaskasvainten vastaavuuksia histologisin, molekulaarigeneettisin ja epidemiologisin menetelmin sekä tutkii kasvainten invasiivisuuteen johtavia muutoksia rintarauhasen myoepiteelisoluissa. ELL DECVP Pernilla Syrjä tutkii väitöskirja-projektissaan autofagian roolia hermostorappeumasairaudessa, jota on tunnistettu lagotto romagnolo -rotuisissa koirissa.
ELL Karoliina Hagner ja ELL Hanna-Maaria Javela erikoistuvat oppiaineessa tarttuvien eläintautien patologiaan ja ELL Henna Pekkarinen valmistui vastaavasta ohjelmasta tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäriksi. Oppiaineen tarjoamassa kansainvälisen eläinpatologien ammatillisessa jatko-koulutuksessa lopputenttiin (Board exam of the European College of Veterinary Pathologists) valmistautuvat ELT Niina Airas ja DVM PhD Kristel Kegler .
Oppiaineessa toimii myös Suomen Akatemian rahoittama, akatemiatutkija Sari Tojkanderin johtama neljän hengen tutkimusryhmä. Tojkanderin ryhmän tutkimus keskittyy selvittämään molekulaarisia mekanismeja, joilla aktomyosiinisäikeitä säädellään sekä normaalissa maitorauhasepiteelissä että invasiivisissa maitorauhaskasvaimissa.
Tutkimuskoordinaattori ELT Jere Lindénin johtama patologian asiantuntemusta ja histoteknisiä palveluja tarjoava FCLAP (Finnish Centre for Laboratory Animal Pathology) on yksi Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE) tutkimusinfrastruktuureista. Kudoslaboratoriossa ja avaussalissa työskentelee yhteensä viisi laboratoriomestaria ja bioanalyytikkoa.
Vilkkaassa tutkimusyhteistyössä patologia osallistuu moneen kliinisen oppiaineen tutkimuksiin (esim. FIN-SAGAS) ja palvelee professori Hannes Lohen geenitutkimusryhmän tutkimusprojekteja (Koirageenit ). Uutta tietoa etsitään ja julkaistaan myös diagnostisessa työssä esiin tuleviin eläinsairauksiin liittyen (esim. Kissojen mykobakteerit). Diagnostinen eläinpatologian palvelu (kudos- ja solunäytteiden tutkimus, kotieläinten ruumiinavaus) työllistää osastoa ympäri vuoden. Vuoden 2018 aikana tutkittiin potilastyöhön liittyen n. 500 solunäytettä, n. 900 kudosnäytettä ja tehtiin n. 500 kuolinsyynselvitystä eri eläimille. Lajikirjoon mahtuu sammakkoeläimiä, kaloja, lintuja ja nisäkkäitä.
> Täältä löytyy kuvia patologian leikkaussalin arjesta. Kuvaaja: Satu Leppänen.
Ensimmäisen vuoden opiskelijat ja opettajat ”laitsareissa” EE-talon nurmella. Taustalla EVIRA:n (Vuoden 2019 alusta Ruokaviraston) rakennus.
Tomi Taira
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto