Helsingin yliopisto
Eläinsairaalan vuosi
Yliopistollinen eläinsairaala palvelee eläimiä, eläinten omistajia, eläinlääketieteellistä koulutusta ja tukimusta ympäri vuorokauden ja jokaisena vuoden päivänä. Eläinlääketieteen lisensiaattivaiheen opiskelijat oppivat sairaalassa ammatissa välttämättömät taidot ja pääsevät soveltamaan teoriaopintojaan käytännössä. Sairaalan potilaat luovat myös tärkeän kliinisen tutkimuksen pohjan eläinlääketieteen tutkijoille. Toiminta jakautuu Viikissä oleviin pieneläin- ja hevossairaalaan sekä Mäntsälässä Saarella toimivaan tuotantoeläinsairaalaan, mikä palvelee laajalla alueella eläintenomistajia ja karjatiloja. Vuosi 2018 oli kaikilla sairaaloilla kasvun vuosi, sekä potilasmäärät että liikevaihto kehittyivät positiivisesti. Vuoden aikana investoitiin erityisesi pieneläinten ja hevosten kuvantamislaitteistojen kehittämiseen, mistä enemmän alla olevissa sairaalakohtaisissa katsauksissa. Opiskelijapalautteen mukaan opetuksessa onnistuttiin jälleen hyvin.
Pieneläinsairaala
Vuoden aikana eläinsairaala näkyi hyvin julkisuudessa Yliopistollinen eläinsairaala -TV-sarjan kautta. Sarjaa kuvattiin vuoden 2018 aikana 40 jaksoa, ja YLE:n kanavalla sekä nettitelevisiossa on seurattu potilaiden vaiheita syksystä 2018 alkaen. TV-sarja tuo hyvin esiin sairaalan työtä ja yliopistolla tehtävää opetusta ja tutkimusta. Tiedekuntaa ja yliopistoa on ilahduttanut sarjan saama laaja positiivinen palaute. Sarjan korkeatasoisuus näkyy myös TV-sarjan saamassa Kultainen Venla -ehdokkuudessa.
Kuvia Yliopistollinen eläinsairaala -TV-sarjan eri jaksoista
Pieneläinsairaalan potilasmäärän kasvu jatkui myös vuonna 2018 ylittäen 19 000 potilaan rajan. Liikevaihto oli myös nousujohteinen ja taloudellinen tulos kohtalainen.
Kesäkuussa 2018 Pieneläinsairaalassa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen eläinkäyttöön tarkoitettu korkeakenttämagneettikuvauslaite. Laitteen tärkeimmät käyttöaiheet ovat neurologiset sairaudet, mutta myös lihas-, jänne- ja muita pehmytkudosalueita voidaan laitteella kuvantaa ja saada aiempaa paljon tarkempaa diagnostista tietoa.
Hevossairaala
Hevossairaalan vuoden suurin panostus, jalkamagneettikuvantamislaite (MRI), saatiin käyttöön juuri ennen vuoden loppua. Laite soveltuu kavion ja raajojen alaosan kuvantamiseen potilailla, joilla ei perinteisillä menetelmillä päästä diagnoosiin. Laite on tällä hetkellä ainoa Suomessa, ja se antaa hevosten omistajille mahdollisuuden saada entistä tarkempaa ontumadiagnostiikkaa ongelmatapauksissa. Kliinisen työn lisäksi laitteisto tuo uusia mahdollisuuksia tutkimustyöhön.
Koko vuoden potilasmäärä kasvoi lähes 2800:aan isältäen myös tutkimusprojekteissa mukana olleet potilaat. Hevossairauksiin erikoistuvia eläinlääkäreitä on ollut useampia erikoistumisjaksolla hevossairaalassa, ja yhteistyössä Bolognan yliopiston kanssa toteutettu sisätautien erikoistumisohjelma (residenssi) on loppusuoralla. Hevossairaala näkyi jo perinteiseen tapaan Helsinki International Horse Shown yhteistyökumppanina. Tapahtuma on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi tehdä tiedettä tutuksi hevosten omistajille.
Tuotantoeläinsairaala
Tuotantoeläinsairaalan tilakäyntien määrä jatkoi kasvuaan edellisvuoden tapaan. Merkittävä osa tästä noin neljän prosentin kasvusta on terveydenhuoltokäyntejä. Tuotantoeläinsairaala on mukana Mavin Neuvo 2020 -ohjelmassa, jonka kautta karjanomistajat voivat hankkia neuvontapalveluja. Varsinaisten terveydenhuoltokäyntien lisäksi myös säännöllisiä lypsykarjojen hedelmällisyyskäyntejä on tullut lisää. Näistä osaan on samalla yhdistetty myös niin sanottu lääkeluovutuskäynti. Erityisen ilahduttavaa on se, että myös tuotantoeläinsairaalan toiminta on vilkastunut; sairaalapotilaiden määrä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna kymmenellä prosentilla. Osin tämä johtuu siitä, että sairaalapotilaiden eläinlajivalikoima on laajentunut. Nautapotilaiden lisäksi hoidamme nykyään säännöllisesti esimerkiksi alpakoita, laamoja ja minisikoja. Myös pienmärehtijöiden osuus on lisääntynyt erityisesti tilakäyneillä. Lisäksi hoidetaan jonkin verran myös siipikarjaa.
Henkilökunta on osallistunut säännöllisesti jatkokoulutukseen. Yksi sairaalaeläinlääkäri suoritti tuotantoeläinten erikoiseläinlääkärin tutkinnon, ja yksi on osallistunut nautasairauksien eurooppalaiseen diplomaattikoulutukseen. Yksi sairaalaeläinlääkäri jäi pitkälle opintovapaalle utaretulehdusaiheisen väitöskirjatyöskentelyn takia, ja yksi sairaalaeläinlääkäri on ollut äitiysvapaalla suuren osan vuotta. Näistä aiheutuneiden poissaolojen takia sijaisia on ollut melko paljon. Sijaiset ovat samalla edistäneet omia erikoistumisopintojaan. Eläintenhoitohenkilöstössä ei vuoden aikana ole tapahtunut muutoksia.
Kuluneen vuoden kesä oli kuuma ja erittäin vähäsateinen. Tämä toi haasteita itse eläinlääkärityön fyysiseen tekemiseen, mutta näkyi myös asiakastiloilla rehumäärän vähentymisenä, hedelmällisyysongelmina ja lisääntyneinä utaretulehduksina.
Kati Niinistö, Juhani Taponen, Katariina Thomson
yliopistollinen eläinsairaala
Helsingin yliopisto