Helsingin yliopisto
Vuosi 2018 toi mukanaan paljon onnistumisia ja menestystä, mutta myös haasteita, jotka heijastuivat henkilöstömuutoksina mutta myös työssä jaksamisessa. Pyysin osastoni yksiköiden esimiehiltä lyhyttä kuvausta vuodesta 2018. Luettuani kuvaukset, voin vain todeta, että olen todella ylpeä osaavasta henkilökunnastamme, joka tekee työtään suurella sydämellä ja innolla. He ovat yltäneet erinomaisiin saavutuksiin – haasteista huolimatta. Antaa poimintojen puhua puolestaan…
Poimintoja yksiköiden kuulumisista
Eläinlääketieteellisen farmakologian ja toksikologian oppiaineen reilusti kymmenvuotinen alfa-tutkimushanke saavutti huomattavan välitavoitteen. Hankkeessa keksittyä uutta lääkemolekyyliä, vatinoksaania, käytettiin ensimmäistä kertaa eläinpotilailla yliopistollisessa eläinsairaalassa. Tutkimustulokset osoittivat, että vatinoksaani tehosi odotetulla tavalla ja sen käyttö oli turvallista. Tulokset julkaistiin kansainvälisessä vertaisarvioidussa tiedelehdessä. Tutkimusryhmällä on vatinoksaanista vireillä kaksi kansainvälistä patenttihakemusta. Business Finlandin rahoittamassa Turre ja Toivoset -hankkeessa olimme yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa luomassa koiratalouden ekosysteemiä Suomeen. Samalla kehitimme ja testasimme tietokoneavusteisia mittausmenetelmiä koiran liikkeiden ja mielentilojen tunnistamiseksi. Tavoitteena on uusinta teknologiaa hyödyntämällä edistää koirien terveyttä ja hyvinvointia.
Pieneläinkirurgian yksikössä vuosi oli hyvin menestyksellinen sekä tutkimuksen että opetuksen suhteen. Yksikön Petbone, Softis, Neuropet ja Dogrisk tutkimusryhmät sekä anestesiayksikkö tuottivat yhteensä 18 kpl A1-julkaisuja sekä yhden väitöskirjan (Anna Boström). Fysioterapeutti, FT Heli Hyytiäinen sai Suomen Akatemialta kliinisen tutkijan apurahan neljäksi vuodeksi ja dos. Anna Hielm-Björkman sai yhteensä 493.000 € ulkopuolista tutkimusrahoitusta. ELT, Dipl ECVS Sari Mölsä teki kolmen viikon tutkimusvierailun UC Davis yliopistoon USA:ssa. Sekä blokkiopetuksen saama opiskelijapalaute, että klinikkavuoden palaute oli hyvää/erittäin hyvää. EKY valitsi ELL, pieneläinsairauksien eläinlääkäri Pia Björkenheimin Vuoden pedagogiksi.
Pieneläinsisätautien yksikön osalta vuosi oli menestyksekkäin vuosi koskaan. Yksikössä valmistui 19 hyväksyttyä vertaisarvioitua artikkelia ja DVM Mohsen Hanifeh ja DVM Linda Toresson väittelivät tohtoriksi. Artikkeli ”Koiran haimatulehdus”, kirjoittajina ELL Tuomo Kähkönen, ELL Vilma Reunanen ja professori Thomas Spillmann, valittiin Suomen Eläinlääkärilehden vuoden parhaimmaksi tieteelliseksi artikkeliksi. ELL Mimma Aromaa Lung Insight -tutkimusryhmästä (johtaja dosentti Minna Rajamäki) sai posteristaan ”Comparing submaximal exercise test results and severity of brachycephalic obstructive airway syndrome in pugs and French bulldogs” kunnianmaininnan Eläinlääkäripäivillä. Tutkimusrahoitusta saatiin 106 000 euroa. ELL Merita Määttä (Lung Insight) ja DVM Vahideh Rahmani (FIN-SAGAS) saivat vuodeksi 2019 rahoituksen kliinisen eläinlääketieteen tutkijakoulusta (DPCVM). Neljännen vuoden opiskelijat valitsivat pieneläinsisätautien luentoblokissa dosentti Maria Wibergin innostavimmaksi opettajaksi. Vastaavan kunnian viidennen vuoden opiskelijoilta sai dermatologian taituri ELL Riitta Seppänen klinikkavaiheen opetuksessa. Yksikön eläinlääkärit olivat myös kouluttajina useissa seminaareissa ja kongressissa Suomessa, Virossa ja Saksassa. Yksikön opettajilla on lisäksi kymmeniä ammatillista erikoistumiskoulutustaan suorittavia ohjattavia.
Hevosyksikössä käynnistettiinyhteistyössä LUKE:n ja Ypäjän Hevosopiston kanssa monivuotinen tutkimusprojekti, jossa selvitetään kuivikkeiden yhteyttä hengitystieoireisiin ja hevosten käyttäytymiseen. Toisessa tutkimuksessa selvitetään lääkeaineiden vaikutusta insuliiniresistenssiin sekä insuliiniresistenssin vuodenaikaisvaihtelua; tähän projektiin tutkijakoulutettava Justin Box sai DPCVM-tutkijakoulusta vuoden rahoituksen. Hevosyksikön tutkimusprojektien yhteistyökumppaneina on myös yrityksiä. Yksikön opettajat jatkoivat pedagogisten taitojensa kehittämistä suorittamalla pedagogiikan jatko-opintoja. DVM Michael Hewetson väitteli tohtoriksi hevosten mahahaavojen diagnostiikasta.
Keskuslaboratorion vuosi oli vilkas. Bakteriologisten näytteiden määrä nousi aiemmasta 6000 tuhannesta 8000 näytteeseen. Laboratorion näytetuloksia hyödynnettiin kansallisessa Finres-Vet -resistenssiseurantaraportissa, joka julkaistiin syksyllä. Laboratorion tutkijat julkaisivat yhteistyössä Eviran ja THL:n kanssa Eurosurveillance-lehdessä tutkimuksen, jossa osoitettiin NDM-metallobetalaktamaasia tuottavan kolibakteerin siirtyminen perheessä koirien ja ihmisten välillä. Julkaisu keräsi runsaasti huomiota ja siitä uutisoitiin niin Suomessa kuin ulkomailla. ELL Elina Aimo-Koiviston tutkimustyöstä julkaistu posteri, joka käsitteli pihkapohjaisen korvahuuhteen tehoa MRSP-bakteeriin, sai kunniamaininnan Eläinlääkäripäivillä. ELL Sanna Aarniolle myönnettiin tutkijakoulupaikka vuodeksi 2019 DPCVM-tutkijakoulusta. Tutkimusteknikko Merja Ranta sai kunnianosoituksena Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein.
Diagnostisen kuvantamisen yksikössä juhlittiin marraskuussa uuden korkeakenttämagneetin avajaisia. Paikalle kokoontui sidosryhmien edustajia ja omaa henkilökuntaa. Tunnelma avajaisissa oli muikea: laitteen myötä tutkimukseen ja kliiniseen diagnostiikkaan avautuu kokonaan uusia ulottuvuuksia. Avajaisissa pidettiin myös laitteen nimijäiset: magneetti sai nimen ”Marjatta” emeritaprofessori Marjatta Snellmanin mukaan. Yksikössä alettiin loppuvuodesta ajaa sisään myös hevosten jalkojen kuvaukseen soveltuvaa magneettilaitetta.
Kesäkuun 2018 alussa saimme käyttöömme uuden huippuluokan korkeakenttämagneetin. Kyseessä on Suomessa ensimmäinen eläinkäytössä oleva korkeakenttämagneetti ja laite avaa kokonaan uusia ulottuvuuksia sekä potilas- että tutkimustyöhömme.
Tulevaisuuden näkymät
Eläinlääkintäkentän muutokset palveluiden kehittyessä ja ketjuuntuessa heijastuvat myös osastollemme sekä sairaalaan. Klinikat tarvitsevat osaavaa, huippuunsa koulutettua henkilökuntaa – niin eläinlääkäreitä kuin hoitajiakin. Tiedekunnassa työskenteleville osaajille on paljon kysyntää yksityissektorilla, jossa myös palkka on usein kilpailukykyisempi. Haasteenamme on löytää pitkäjänteisiä ratkaisuja siihen, että tiedekunta ja eläinsairaala koetaan houkuttelevaksi työpaikaksi. Rajallisista resursseista huolimatta voimme yhdessä tehdä paljon työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen edistämiseksi. Työskentelemme sen puolesta, että osastomme ja Yliopistollinen eläinsairaala on yksi halutuimmista työpaikoista kliinisille osaajille eläinlääkintäsektorilla. Omasta mielestäni se on jo nyt huippupaikka: on ilo työskennellä osaavien ja mukavien kollegoiden kanssa.
Merja Rantala
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto