Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto

60 vuotta elintarvike- ja ympäristöhygieniaa

Kuudeskymmenes vuosi oli menestyksekäs ja työntäyteinen niin osaston opetuksen kuin tutkimuksenkin kannalta. Vuonna 2019 elintarvikehygienian professuurin perustamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta, ja osasto juhlisti 60-vuotista taivaltaan turvallisemman ruoan, terveellisemmän ympäristön ja yhteisen terveyden edistäjänä. Juhlavuoden päätapahtuma vietettiin Tiedekulmassa 3.5.2019 ”60 vuotta elintarvike- ja ympäristöhygieniaa” -kutsuvierastilaisuuden sekä Hygieniaa Sääntö-Suomessa -yleisötilaisuuden myötä. Juhlavuoteen toivat oman jännityksenä Helsinki One Health -professuurien täyttöprosessit, sekä eläinlääkärikoulutuksen kansainvälinen akkreditointiprosessi, joka huipentui arviointiryhmän vierailuun syyskuussa. Osaston henkilökunta valmistautui koulutuksen eurooppalaiseen arviointiin (European System of Evaluation of Veterinary Training) vuoden aikana eri tavoin mm. keräämällä tietoa itsearviointiraporttia varten sekä osallistumalla toimikuntiin, joissa itsearviointiraportin tekstiä työstettiin. Syyskuisen arviointivierailun aikana arviointiryhmä tutustui osaston tiloihin ja opetukseen. Ryhmä oli erityisen kiinnostunut verkko-opetuksesta sekä osaston tavasta tehdä tutkimusta tutuksi perusopiskelijoille mm. kesäkoulun avulla. Osaston antama opetus sai arvioinnissa kiitosta.

Vuoteen mahtui myös haikeita hetkiä, kun apulaisprofessori Mirko Rossi ja osastonjohtaja, yliopistonlehtori Mari Nevas siirtyivät uusiin työtehtäviin. Syyskuusta alkaen osastonjohtajan tehtäviin tarttui Elina Säde.

Tiedekulman ”60 vuotta elintarvike- ja ympäristöhygieniaa” –tilaisuuteen osallistui laaja joukko osaston entisiä ja nykyisiä työntekijöitä sekä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta.

Professorit ja ryhmänjohtajat kuvailivat vuoden keskeisiä tapahtumia seuraavasti:

Elintarvikehygienia

Professori Johanna Björkroth valittiin Svenskt lantbruksuniversitetin (SLU) kansainväliseen neuvottelukuntaan. Ryhmä jatkoi toimintaansa elintarvikkeiden pilaantumistutkimuksen alalla. Uusimpana menetelmänä otettiin käyttöön metabolomiikkatutkimus. Yhteistyöjulkaisussa Århusin yliopiston kanssa NMR-analytiikalla mallinnettiin tonnikalan ja lohen pilaantumismuutoksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tärkeimmiksi pilaantumisen prekursoreiksi osoitettiin lohessa glukoosi ja trimetyyliamiinioksidi, kun taas tonnikalassa pilaajabakteereiden merkittävinä hiilenlähteinä toimivat laktaatti ja aminohapot.

Yliopistonlehtoreista Riikka Keto-Timonen jatkoi eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman johtajana ja keskittyi tutkimuksessaan Yersinia pseudotuberculosiksen kylmänsietomekanismeihin. Yagmur Derman vietti puoli vuotta vierailevana tutkijana Pasteur Instituutissa Pariisissa Prof. Lemichezin ryhmässä keskittyen botuliinumtutkimukseen. Elina Säde jatkoi kalan pilaajamikrobien sekä maitohappobakteerien antibakteeristen ominaisuuksien tutkimista.

Annamari Heikinheimo nimitettiin 1.8.2019 alkaen zoonoottisen mikrobilääkeresistenssin apulaisprofessoriksi. Tehtävä on Helsingin yliopiston ja Ruokaviraston yhteinen. Uusien tehtävien myötä ryhmään liittyi ELT Satu Olkkola Ruokavirastosta. Ryhmä aloitti myös LEGO (Learning Genomics for food Safety) -Erasmus+ -hankkeessa, jonka tavoitteena on mm. luoda mikrobigenomitiedon käsittelyä tukeva verkkokoulutuspohja.

Elintarvikehygienia –jakson opetus vuonna 2018 sai hyvää palautetta opiskelijoilta, ja kuudennen vuoden opiskelijat valitsivat Elina Säteen vuoden pedagogiksi. Syksyn 2019 Elintarvikehygienia-jaksolla luovuttiin paperitenteistä ja siirryttiin sähköisiin tenttijärjestelmiin. Elina Jääskeläinen vastasi Kesäkoulu 2019 –ohjelman järjestelyistä, ja liittyi syyslukukaudeksi elintarvikehygienian opettajien joukkoon.

Lihantarkastus ja teurastamohygienia

Professori Maria Fredriksson-Ahomaa valittiin Friedrich-Löffler-Instituutin (FLI, Saksa) tieteelliseen neuvottelukuntaan neljäksi vuodeksi. Maria aloitti elokuun alusta varadekaanina vastuuna kaksikielisyysasiat ja kansainväliset asiat. Marian tutkimus keskittyi riistaeläimissä esiintyviin elintarvikevälitteisiin vaaroihin. Riikka Laukkanen-Ninios toimi keväällä 2019 alkaneen EU COST-RIBMINS (Risk-based meat inspection and integrated meat safety assurance) –projektin yhdyshenkilönä. Eija Kaukonen jatkoi lihantarkastuskurssin ja teurastamohygieniakurssin siipikarjaopetuksen kehittämistä. Kesäkuussa ELL Elina Felin väitteli aiheesta: Kohti riskiperusteista lihantarkastusta-Lihasikojen riskiperusteisen lihantarkastuksen edellytykset Suomessa.

Ympäristöterveys

Rauni Kivistö isännöi kesällä 2019 tohtori Beata Wysokin (University of Warmia and Mazury in Olsztyn, Puola) tutkijavierailua. Kolme kuukautta kestäneen vierailun tavoitteena oli uusien kokogenomidatan analysointimenetelmien opettaminen ja soveltaminen tutkimusyhteistyön merkeissä. Lisäksi tutkimusryhmässä valmistui lisensiaatintutkielma koskien kampylobakteerien esiintymistä kotimaisessa naudan maksassa yhteisohjauksessa yliopistonlehtori Riikka Keto-Timosen kanssa. Syyslukukaudella FT Sara Kovanen sijaisti Mirko Rossia yliopistonlehtorina ympäristöterveyden opetuksessa. Rauni Kivistö nimitettiin ympäristöterveyden oppiaineen vastuuhenkilöksi ja jäseneksi SYKE vesimikrobiologian standardisoinnin seurantaryhmään (v. 2020-2024).

Elintarvike- ja ympäristötoksikologian tärkeimmät tutkimussaavutukset olivat ryhmän ruotsalaisen yhteistyökumppanin syntetisoiman uuden lupaavan AH-reseptoriagonistimolekyylin toksisuusprofiilin kartoitus in vivo sekä laaja professori Raimo Pohjanvirran kehittämiä geneettisiä ja transgeenisiä eläinmalleja genomiikan, transkriptomiikan ja proteomiikan avulla hyödyntänyt työ, jossa kartoitettiin dioksiinien toksisuuden kannalta keskeisiä geenejä hiirellä ja rotalla. Näiden lisäksi toksikologian tutkimuksessa paneuduttiin AH-reseptorin rooliin uuden rehun karttamiskäyttäytymisessä rotalla ja osoitettiin ehdollisen makuaversion klassisen malliaineen, litiumkloridin, vaikutuksen riippuvan sillä AH-reseptoriaktiivisuudesta.

Leena Maunulan vetämässä virusryhmässä Maija Summa väitteli aiheenaan ’Ihmisen noroviruksen toteaminen elintarvikkeista ja noroviruksen uudet leviämisreitit’ elokuussa 2019. Tutkimuksessa kehitettiin pikamenetelmiä elintarvikeanalyyseihin ja selvitettiin lemmikkikoirien, kaatopaikkarottien ja -lintujen mahdollisuutta levittää ihmisen norovirusta kotioloissa tai ympäristössä. Tohtorikoulutettava ELL Linda Loikkanen toimi lähiohjaajana Anna Solastien pro gradu -työlle, joka käsitteli norovirusten tuhoutumista marjasoseessa korkeapainekäsittelyllä.

Linda ja Leena selvittivät virusten säilymistä makkaraprosesseissa.

Ympäristöterveydenhuollon valvonta

Janne Lundénin elintarvikevalvonnan ryhmä aloitti kolmivuotisen Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen elintarvikepetosten torjunnasta. Ryhmä järjesti yhteistyössä professori Raimo Pohjanvirran kanssa Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelmassa elintarvikepetoksia käsittelevän kurssin, johon osallistui tohtorikoulutettavia yli tiedekuntarajojen. Ryhmä aloitti myös kaksivuotisen hankkeen sertifioitujen elintarviketurvallisuusjärjestelmien vaikutuksesta elintarviketurvallisuuteen. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää elintarvikevalvonnan riskiperusteisessa suunnittelussa. Elintarvikevalvonnan tarkastustulosten julkistamisjärjestelmää koskeva Oiva-hanke saatiin päätökseen. Janne Lundén toimi Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelman varajohtajana. ELL Katri Kiviniemi aloitti lokakuussa Mari Nevaksen sijaisena.

Kuusikymppiselle kohotettiin malja loppukesästä.

 

Elina Säde
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto