Dekaanin katsaus

 

Tiedekunta punnittu ja hyväksi havaittu

Vuosi 2019 oli tiedekunnassa arviointien vuosi. Tiedekunnan koulutus kävi läpi eurooppalaisen eläinlääketieteen koulutusalakohtaisen arvioinnin, ja tutkimustoiminta arvioitiin osana koko Helsingin yliopiston tutkimuksen arviointia. Molemmat arvioinnit läpäistiin liehuvin lipuin. Arvioinneissa nostettiin esiin monia onnistumisia, mutta toki saimme arviointiryhmiltä myös paljon hyviä kehittämisideoita.

Eläinlääketieteen alakohtaista arviointia toteutetaan Euroopassa ja laajemminkin kansainvälisesti ESEVT-arvioinneilla (European System of Evaluation of Veterinary Training). Arvioinnin järjestää eurooppalainen eläinlääketieteen koulutusyksiköiden yhteinen järjestö (EAEVE) yhdessä Euroopan eläinlääkärijärjestön (FVE) kanssa.

Arvioinnin suorittaa kahdeksan hengen ryhmä, johon kuuluu eläinlääketieteen koulutuksen asiantuntijoita, käytännön työelämän praktikko ja opiskelijajäsen. Arviointia varten laaditaan hyvin yksityiskohtainen itsearviointiraportti, johon ryhmä tutustuu huolella ja suorittaa viikon kestävän arviointivierailun tiedekuntaan. Vierailun aikana raportin faktat todennetaan lukuisien haastattelujen avulla sekä tutustumalla tiloihin ja laitteistoihin. Kollegojen tekemässä vertaisarvioinnissa mennään syvälle asiasisältöihin ja pedagogisiin menetelmiin sekä koulutuksen laatujärjestelmiin. Erityistä painoa arvioinnissa asetetaan opetuksessa käytettävän kliinisen potilasaineksen laatuun ja määrään sekä toimitiloihin.

Arviointiprosessi vaati paljon työtä sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan sitoutumista siihen. Kehittämisideoita nousi esiin jo itsearviointiraporttia laadittaessa. Niistä sekä arviointiraportin esille tuomista havainnoista saadaan hyvää materiaalia koulutuksen edelleen kehittämiseen. Hieno kiitos henkilökunnan ja opiskelijoiden suuresta työpanoksesta oli vuoden lopussa tullut koulutuksen kansainvälinen akkreditointi.

Akkreditointi osoittaa, että täytämme kaikki koulutuksen sisältöjä koskevat EU:n direktiivien vaatimukset. Akkreditointi osoittaa myös koulutuksen korkeaa laatua ja henkilökunnan ja opiskelijoiden vahvaa sitoutumista koulutuksen kehittämiseen ja yhteisiin tavoitteisiin.

Hyvä indikaattori koulutuksessa onnistumisesta ovat vuodesta toiseen erinomaiset luvut perustutkinnon suorittaneista (ks. tilastot-osio: Tietoa tiedekunnasta).

Tieteellisessä arvioinnissa Helsingin yliopiston koko tutkimustoiminta koottiin 39 arvioitavaan yksikköön, jotka arvioitiin neljässä kansainvälisessä asiantuntijapaneelissa. Tiedekunnan tutkimustoiminta arvioitiin Life Science -paneelissa. Hyvä menestyminen tieteellisessä arvioinnissa ilahdutti tiedekuntaa. Tämäkin arviointi tehtiin itsearvioinnin pohjalta, mutta myös bibliometrisiä arvioita julkaisutoiminnasta hyödynnettiin. Tiedekunnan tutkimustoiminta keskittyy yhteinen terveys -teeman alle, ja tämä strateginen valinta nostettiin esiin erityisenä onnistumisena loppuraportin tiedekuntakohtaisissa arvioinneissa. Kansainvälinen paneeli arvioi tiedekunnan tieteellisen tason erittäin hyväksi, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden erinomaiseksi ja tieteen tekemisen tilat ja laitteet sekä yksikön elinkelpoisuuden erinomaiseksi.

Helsinki One Health (HOH) -verkoston käyntiin lähtö ja apulaisprofessorirekrytoinnit toivat hyvää aktiivisuutta tiedekunnan vuoteen. Suomen akatemian PROFI IV -kierroksen HOH-rahoituksella sekä yrityksiltä ja säätiöiltä saadulla täydentävällä rahoituksella tiedekuntaan palkattiin vuoden aikana seitsemän uutta urapolkuprofessoria, joista osan tehtävät on jaettu farmasian, maa- ja metsätaloustieteellisen sekä lääketieteellisen tiedekunnan ja Ruokaviraston kanssa. Kahdeksannen tehtävän täyttö siirtyi vuodelle 2020. Näiden lisäksi saatiin tiedekunnan omalla rahoituksella palkatuksi kauan kaivattu hevosalan urapolkuprofessori. Nämä uudet tehtävät tehostavat tiedekunnan tieteentekoa ja koulutusta entisestään.

Yliopistoilta odotetaan uusia innovaatioita, joita yhteiskunta ja yrityselämä voivat hyödyntää. Vuoden aikana yksi tällainen yritysyhteistyö saavutti hienon kilometripylvään. Tiedekunnan farmakologian oppiaineessa tutkimusryhmä Juhana Honkavaara, Marja Raekallio ja Outi Vainio innovoivat olemassa olevalle lääkeainemolekyylille uuden käyttötarkoituksen, joka tekee eläinten turvallisesta rauhoittamisesta vieläkin turvallisempaa. Molekyylin tutkimusta lähti tukemaan Vetcare Oy, ja kuluneen n. 10 vuoden aikana on tähän mennessä valmistunut tai loppusuoralla 11 väitöskirjaa ja monta kymmentä kansainvälistä julkaisua. Lääkeainemolekyyli on saamassa USA:n ja Euroopan markkinoilla myyntiluvan Vatinoxan® nimellä. Vain hyvin harva yliopistoissa tehty lääkeaineinnovaatio on yltänyt markkinoille asti. Tämä menestys ei olisi ollut mahdollista ilman Vetcare Oy:n ja tiedekunnan välistä yhteistyötä.

Koko yliopistoa työllisti vuoden aikana uuden strategian laadinta kaudelle 2021-2030. Kymmenen vuoden strategiakausi noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön vuoteen 2030 yltävää strategiaa, mutta aiempien neljän vuoden syklien jälkeen kymmenen vuoden jänneväli oli uutta. Yliopiston perustehtävät – tieteellisen tiedon kartuttaminen, tutkimukseen pohjautuva opetus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja opiskelijoiden kasvattaminen maailman parhaaksi – ovat ikuisia, eikä 10 vuotta ole pitkä aika niiden toteuttamisessa.

Vuoden aikana saatiin aloitettua kauan odotettu ja jo kerran suureksi mielipahaksi lykätty tuotantoeläinsairaalan remontti Saaren kartanon toimipisteessä Mäntsälässä. Remontti valmistuu vuoden 2020 aikana, jolloin tuotantoeläinlääketieteen opetus saa asianmukaiset tilat. Myös Saarella oleva pieneläinvastaanotto saa samalla uudet tilat vanhan klinikkarakennuksen päätyyn.

Dekanaatti sai vuoden aikana lisävoimia, kun professori Maria Fredriksson-Ahomaa aloitti syksyllä vara-dekaanina vastuunaan tiedekunnan kansainväliset ja ruotsinkieliset asiat. Maria on toiminut samassa tehtävässä aiemminkin, ja dekanaatti sai kovasti kaipaamansa työtoverin jakamaan työkuormaa.

Vuoden isot onnistumiset eivät olisi olleet mahdollisia ilman henkilökunnan ja opiskelijoiden sitoutumista ja isoa panosta. Siitä teille iso kiitos!

 

Antti Sukura
dekaani
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto