Harjoitus 1: Tutustumista QGIS-ohjelmaan

Nyt tätä blogipostausta kirjoitellessani onkin ensimmäinen Geoinformatiikan menetelmät 1-kurssikerta takanapäin. Aikaisemmissa perioideissa on jo saatu pientä pintaraapaisua geoinformatiikasta, mutta nyt tämän kurssin tavoitteena olisi päästä syventämään osaamista teorian lisäksi myös paikkatiedon käyttämisen, visualisoinnin ja tuottamisen osalta. Kurssi vaikuttaakin mukavan käytännönläheiseltä jo näin alkuun ja jään mielenkiinnolla odottelemaan tulevia harjoituksia. Ennen ensimmäistä kurssikertaa pyydettiinkin lataamaan täysin ilmainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva paikkatieto-ohjelmisto QGIS, jota pääsisimme hyödyntämään tulevissa tehtävissä. Ainakin minulle kyseinen ohjelmisto on aivan uusi tuttavuus ja pienen pähkäilyn jälkeen sain oikean ohjelmaversion onnistuneesti ladattua. Olin siis valmis ensimmäistä harjoituskertaa varten!

Ensimmäinen kurssikerta aloiteltiin kuitenkin pienellä teoriaosuudella, joka oli mukavaa pientä kertailua jo pääosin tutuista aiheista. Uutena informaationa ainakin minulle tuli lähinnä erilaiset tietokantatyypit, joiden tunteminen tulikin tarpeeseen heti harjoituksien aineistoja availlessa. Teoriakertailun jälkeen pääsimme siis itse asiaan ja tutustumaan QGISin käyttämiseen. Ensimmäiset ajatukset olivat hieman kauhunsekaiset, sillä ohjelmisto tuntui olevan täynnä kymmeniä erilaisia kuvakkeita ja valikoita. Vähitellen käyttö alkoi kuitenkin tuntumaan selkeämmältä ja monet toiminnot olivat hyvin yksinkertaisia. Esimerkiksi legendan, pohjoisnuolen ja mittakaavan lisääminen karttaan tuntui todella paljon helpommalta kuin esimerkiksi CorelDraw-ohjelman vaatimat taiteilut.

Harjoituskerralla työstettiin siis koropleettikartta Itämeren alueen valtioiden typpipäästöistä (kuva 1). Kartan tekemiseen tarvittavat vaiheet käytiin hyvin yksityiskohtaisesti vaihe vaiheelta läpi ja selvisinkin ensimmäisestä harjoituksesta ilman teknisiä ongelmia. Onneksi olin myös jo aikaisemmin ostanut lisänäytön, sillä en ole aivan varma olisinko ilman sitä näin etäopiskellessa pärjännyt. Näin jälkikäteen olen kuitenkin tyytyväinen niin visuaalisesti kuin sisällöltäänkin ensimmäiseen tekemääni karttaan, vaikka toki aina jälkikäteen keksiikin jotain parannettavia asioita. Esimerkiksi jos nyt lähtisin tekemään aiheesta uutta karttaa, valitsisin todennäköisesti ainakin enemmän luokkia kuin vain kolme ja keskittyisin hieman enemmän kartan yksityiskohtiin visuaalisessa mielessä.

Kuva 1. Ensimmäisellä kurssikerralla tehty koropleettikartta Itämeren alueen valtioiden typpipäästöistä.

Ensimmäinen itsenäinen koetus

Kurssikerralta jäikin kotitehtäväksi Suomen kuntien tietokantaa vuodelta 2015 hyödyntämällä tuottaa haluamaansa teemaa käsittelevä koropleettikartta. Tehtävää varten annettiin lisäksi kolme erilaista vaikeustasoa ja pienen pohdinnan jälkeen päätin aloittaa helpoimmasta, sekä kokeilla mahdollisesti myös vaikeampia, jos ensimmäinen tuntuisi liian yksinkertaiselta. Karttaa tehdessä jouduinkin palailemaan hieman harjoitusohjeiden ja videon pariin, sillä muutaman vapaapäivän jälkeen osa toiminnoista oli päässyt hieman unohtumaan. Toisaalta pieni kertaaminen tuskin on koskaan pahitteeksi. Etenkin suhteellisten arvojen muodostamisen kanssa jouduin hetkisensä tappelemaan, sillä Field calculatorin toiminta oli vielä jäänyt hieman avoimeksi. Karttaan olen siis valinnut tarkasteluun kesämökkien määrät kunnittain ja lopputulokseen olenkin hyvin tyytyväinen (kuva 2). Loin myös kartan kesämökkien absoluuttisista määristä kunnittain, mutta tulin nyt jälkikäteen poistamaan kartan. Koropleettikartta on pääasiassa alueluokituskartta, joten siinä absoluuttisten arvojen esittäminen ei siis ole kovinkaan suositeltavaa. Toisaalta absoluuttisia arvoja käsittelevä kartta ei poikennut juurikaan suhteellisia osuuksia kuvastavasta kartasta ja voi olla omalla tavallaan mielenkiintoinen mökkien lukumääriä pohdittaessa.

Karttojen visualisoinnin kanssa jouduin hetken miettimään parhaimpia ratkaisuja. Huomasinkin, että rohkeasti kokeilemalla niin erilaisia värityksiä kuin luokkajakoja sai aikaan hyvin erilaisen näköisiä karttoja. Lopulta päädyinkin valitsemaan väriskaalaksi väliväri oranssin ja luokiksi jätin oletuksenakin olleen viisi. Kokeilin siis myös muita luokkavälejä ja luokittelutapoja, mutta lopulta päädyin oletuksena olleisiin vaihtoehtoihin päästäkseni mieleiseen informatiiviseen ja selkeään lopputulokseen. Esimerkiksi vain kolme luokkaa olisi mielestäni yleistänyt liikaa tietoja. Ensimmäiset itsenäiset kartat siis onnistuivat lopulta suhteellisen kivuttomasti ja olen tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen. Jäin myös kartan tulkintaa tehdessä pohtimaan, olisiko esimerkiksi maakuntien rajojen esittäminen kartalla helpottanut alueellisen vertailun pohtimista. Ehkä tulevaisuudessa pääsemmekin harjoittelemaan, miten se käytännössä päästäisiin toteuttamaan.

Kuva 2. Kotitehtävänä tehty koropleettikartta kesämökkien suhteellisista osuuksista vuonna 2015.

Vaikeustasoa ylemmäksi

Päätin vielä lähteä kokeilemaan korkeampaa vaikeustasoa. Siinä tehtävänä oli etsiä netistä lisää muuttujia ja liittää ne CSV-tiedostona Join-toiminnolla kuntapohjaan. Latasinkin Sotkanetistä aineiston ahtaasti asuvat asuntokunnat prosentteina. Yritin muokata kyseistä aineistoa hieman Excelissä, jotta valmiin aineiston attribuuttitaulukon ja Excelin sarakkeiden otsikot vastaisivat toisiaan. Tämän jälkeen muokkasin sen vielä CSV-tiedostoksi. Liittämiseen löysin Annika blogista hyvät ohjeet, mutta jostain syystä en tehtävässä kuitenkaan onnistunut. Ilmeisesti en ollut osannut otsikoida Excelin sarakkeita oikealla tavalla, sillä QGIS ei selvästikään tunnistanut niitä (tosin tästä ei ollut kyse). Seurauksena olikin jonkinlainen sekamelska, ja useista yrityksistä huolimatta tulos ei näyttänyt oikealta. Loppujen lopuksi aika ei enää riittänyt, joten en netin syövereihin sen enempää ehtinyt kaivautumaan ratkaisun löytämiseksi. Käsittääkseni aiheeseen kuitenkin vielä päästäisiin palaamaan tulevilla kerroilla.

Aiheeseen siis palattiin ja halusinkin nyt jälkikäteen tulla tekemään kyseisen kartan loppuun, sillä sen tekemättä jättäminen oli hieman jäänyt kaivertelemaan mieleeni. Aikaisemmin ongelma ei siis ollut Excel taulukon sarakkeiden nimeämisessä vaan oikean erottimen valitsemisessa ja muutenkin oikeiden kohtien ruksitteleminen oli selvästikin tarpeellista. Lopputuloksena syntyi siis koropleettikartta ahtaasti asuvien asuntokuntien määristä kunnittain vuodelta 2015 (kuva 3). Mielestäni aihe on hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen, sillä asumisenväljyys on ollut selvässä laskussa viimeisten vuosien aikana. Olin kuitenkin hieman yllättynyt kartan lopputuloksesta, sillä olin kuvitellut esimerkiksi Uudenmaan erottuvan kartalta vahvemmin ahtaasti asuvien osalta, nyt esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalta näyttäisi löytyvän runsaasti ahtaasti asuvia asuntokuntia.

Kuva 3. Kartta ahtaasti asuvista asuntokunnista (%), kaikista asuntokunnista vuodelta 2015.

Kesämökkikartan tulkintaa ja muuta pohdintaa

Koropleettikarttaa kesämökeistä tutkittaessa voidaan huomata, että eniten kesämökkejä näyttäisi sijaitsevan Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Yksittäisiin kuntiin keskittyessä etenkin Kuusamo, Kuopio, Raasepori, Kouvola ja Parainen erottuvat kartalta mökkivoittoisina alueina. Yhteneväisyyksiä näiden alueiden välillä voitaisiin löytää esimerkiksi vesistöjen läheisyydestä, sekä kohtalaisista sijainneista suuremmista kaupungeista. Vastaavasti vähiten mökkejä näyttäisi löytyvän Ahvenanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Ahvenanmaan ja Kainuun vähäinen suosio voi esimerkiksi johtua vaikeasta sijainnista, kun taas Pohjanmaalla on vähemmän vesistöjä. Tämän takia Pohjanmaan mökkivaltaisimmat kunnat näyttäisivät löytyvän juuri rannikolta.

Myös tilastokeskuksen sivut kertovat, että Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä ja esimerkiksi kaikkein mökkirikkaimmassa kunnassa Kuopiossa niitä on jopa 10 000. Tilastokeskuksen mukaan kesämökit sijaitsevat myös usein lähellä omistajan asuinpaikkaa. Oman asuinmaakuntansa alueelta mökin omistaa yli 60 prosenttia, ja esimerkiksi Lapissa vastaava luku on 90 prosenttia. Mökkimatkan keskimääräinen pituus on siis vain 90 kilometriä. Ainakin itse olin yllättynyt kuullessani tämän tiedon, koska en kuvitellut lukujen olevan noin suuria! Huomasin jo kartat ja blogitekstin tehtyäni, että myös Tapio oli blogissaan tehnyt samasta aiheesta postauksen. Niin Tapion tekemä koropleettikartta kuin omanikin ovat tiedoiltaan hyvin samanlaiset.  Olimme esimerkiksi päätyneet samanlaisiin ratkaisuihin luokkavälien ja luokittelutapojen suhteen.

Kurssikerran ja kotitehtävien aikana ajatukset vaihtelivat aina alun pienimuotoisesta epätoivosta, onnistumisiin. En kuitenkaan vielä voi sanoa hallitsevani kaikkia QGISin perusteita, sillä olen todennäköisesti taas unohtanut puolet asioista seuraavalle kurssikerralle. Toisto on kuitenkin oppimisen äiti ja ohjelmiston käyttäminen on alkanut alun kauhusta tuntumaan selkeämmältä.

Lähteet:

Innanen, A. (luettu 27.11.2021) Harjoitus 1: Koropleettikartan laatiminen QGISissä  https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/01/22/harjoitus-1-koropleettikartan-laatiminen-qgisissa/

Turpeinen, T. (luettu 28.11.2021) Kurssikerta 1: tutustumista QGIS-sovellukseen https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/

Tilastokeskus, Kesämökit 2019
https://www.stat.fi/til/rakke/2019/rakke_2019_2020-05-27_kat_001_fi.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *