Taas kerran perjantaiaamu alkoi varhain Zoomin merkeissä. Hieman muista aamuista poiketen teoriakertailut jätettiin välistä ja heti alusta hypättiinkin päivän harjoituksiin QGISillä. Aamu olikin hyvin tiivis ja täynnä asiaa, mutta kuin ihmeen kaupalla onnistuin pysymään mukana pienestä väsymyksestä huolimatta. Harjoituskerralla käsiteltiin siis Afrikan valtiot kattavaa tietokantaa, ja tarkoituksena oli opetella paremmin tietokantojen perushallintaa eli esimerkiksi niiden valmistelemista käyttöön ja uuden tiedon liittämistä tietokantaliitosten avulla. Ennen kurssikerroilla on siis käytetty valmiita tietokantoja, joten nyt päästiin aivan uuden asian äärille.
Afrikka harjoitus
Ennen kuin päästiin lisäilemään tietokantaan uutta tietoa, oli tarkoituksena tehdä alkuperäisestä aineistosta hieman yksinkertaisempi. Esimerkiksi kyseisessä aineistossa valtiot olivat jakautuneet useammalle eri riville hyvin epäkäytännöllisesti. Tämän takia jokainen valtio haluttiin yhdistää omaksi rivikseen tietokannassa. Yhdistämistä varten opeteltiinkin muutama erilainen tapa: yhdistäminen karttakohteita muokkaamalla ja saraketietojen pohjalta. Yhdistämistä karttakohteiden avulla pystyy käyttämään vain silloin kun kyseessä on yhteinen nimittäjä. Vastaavasti saraketietojen pohjalta voidaan yhdistää useampi kohde kerrallaan. Kummallekin löytyy siis omat käyttötarpeensa.
Kun Afrikan valtiot oli saatu yhdistettyä, päästiin kokeilemaan uuden aineiston tuomista. CSV-tiedoston liittämisen kanssa olinkin kohdannut ensimmäisen kurssikerran harjoituksessa ongelmia, ja nyt viimein ymmärsin mistä oli ollut kyse. Kun aineisto on muokattu Excelissä oikeanlaiseksi, tulee QGIS ohjelmassa valita oikea erotin. Tässä olin viimeksi mennyt vikaan. Nyt jälkikäteen ajatellen siis hyvin looginen asia, jota ei ensimmäisellä käyttökerralla huomannut ajatella. Tämän jälkeen tehtiin vielä tietokantaliitos Join-toiminnolla. Muutamien muidenkin vaiheiden kautta saatiinkin luotua lopulta Afrikan kartta, johon oli lisätty konfliktit, öljykentät ja timantit (kuva 1). Esimerkiksi Villen blogista löytyy todella hienosti tehty kartta, jossa hän esittää valtioittain Internetin käyttömahdollisuutta ja konflikteja.
Kuva 1. Konfliktit, timanttikaivokset ja öljykentät Afrikan kartalla.
Tietokantoihin tallennettua tietoja:
- Konfliktit tapahtumavuosi, laajuus/säde kilometreinä
- Timanttikaivosten löytämisvuosi, kaivausten aloitusvuosi ja tuottavuusluokittelu
- Öljykenttien löytämis- ja poraamisvuodet, sekä tuottavuusluokittelu
- Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina
Kotitehtäväksi jäikin pohtia mitä tietokantaan tallennetusta tiedosta voitaisiin päätellä ja mitä niillä voitaisiin tehdä. Tietenkin ensimmäisenä tulee mieleen, että näiden tietojen avulla voitaisiin vertailla mahdollista korrelaatiota konfliktien, sekä timanttikaivosten ja öljykenttien sijaintien kanssa. Useinhan yhtiöt saattavat olla ulkomaisessa omistuksessa ja ne saattavat kohdella alueen eri heimoja eriarvoisesti, joten laukaisevia kiistoja konflikteille syntyy helposti. Toisaalta voitaisiin pohtia: löytyykö enemmän konflikteja löytämisvuonna vaiko toiminnan aloittamisvuonna. Kaivoksien työolosuhteet saattavat olla äärimmäisen huonoja, sekä ne voivat aiheuttaa erilaisia ympäristöongelmia.
Voitaisiin myös yrittää etsiä yhteyksiä konflikteihin niin timanttikaivosten kuin öljykenttien tuottavuusluokittelujen kanssa. Aiheuttaako esimerkiksi laajempi toiminta mahdollisesti myös enemmän levottomuuksia alueella. Vastaavasti olisi mahdollista pohtia internetin ja Facebookin käyttömahdollisuuden yhteyttä levottomuuksiin. Useinhan näitä voitaisiin pitää jonkinnäköisinä mittareina taloudelliselle kehitykselle, joten vähentääkö teollistuminen mahdollisesti alueen konflikteja? Tai olisiko öljykenttien tuomilla rikkauksilla vaikutusta valtion taloudelliseen kehitykseen? Valitettavastihan rikkaudet päätyvät usein vain pienen piirin taskuun. Facebook ja netin käyttäminen toki voivat olla myös laukseisevina tekijöinä konflikteille, kuten esimerkiksi Arabikevät osoittaa. Sosiaalisella medialla oli suuri vaikutus tässä kansannousussa.
Tietokantoihin tallennettuja tietoja voi siis pohtia monista erilaisista näkökulmista. Huomasin kuitenkin, että selvien yhteyksien löytäminen oli hankalaa. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa esiintyy pistetietona paljon konflikteja, mutta sieltä ei löydy timantteja tai öljyä. Taas Sambiasta löytyy timantteja ja suhteellisen paljon internetin käyttäjiä, mutta ei lainkaan konflikteja. Ei siis ole mitään selviä trendejä, joista voisi päätellä korrelaatiota tietokannan datan avulla. Taustalla vaikuttaa siis toki monia muitakin syitä, jota attribuuttitaulukosta ei voida nähdä. Kattavaa aineiston pyörittelyä ja toki joitakin yhteneväisyyksiä on löydettävissä. Myös esimerkiksi Saaran ja Ronjan blogeista löytyy mielestäni hyvää pohdintaa aiheesta!
Valuma-alueita ja tulvaindeksejä
Afrikka tehtävän lisäksi kurssikerralla aloiteltiin tulvaindeksikartan tekemistä, joka jäikin myös kotitehtäväksi. Lähdinkin heti tekemään itsenäisesti tehtävää, jossa päästiin hyödyntämään monipuolisesti kurssikerralla opittuja taitoja. Esimerkiksi MHQ-sarake eli keskiylivirtaama saatiin liitettyä nopeasti valuma-alue –tietokantaan Join-toiminnolla, sekä Excel-tiedostona ollut järvisyysprosentti saatiin kätevästi muutettua CSV-tiedostoksi. Näiden lisäksi tulvaindeksi saatiin laskettua näppärästi Field calculatorilla jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Mikään tässä vaiheessa ei siis tuntunut kovinkaan vaikealta monesta välivaiheesta huolimatta, sillä kyseiset toiminnot olivat hyvin muistissa ja aika yksinkertaisesti toteutettavissa.
Tämän jälkeen päästiinkin tekemään vielä tuttu ja turvallinen koropleettikartta tulvaindeksistä. Uutena asiana päästiin kuitenkin harjoittelemaan diagrammien lisäämistä karttaan. Kuvassa 2 olenkin esittänyt järvisyysprosentin pylväiden avulla. Aluksi sain kuitenkin tapella oman hetkensä, sillä en millään meinannut saada diagrammia näkyviin kartalle. Erilaisia nappeja kokeilemalla kuitenkin päädyin löytämään ratkaisun diagrammien asetuksista size-välilehdeltä. Ongelma siis selätetty! Halusin myös harjoituksen vuoksi kokeilla ilmaista järvisyysprosenttia ympyrädiagrammina (kuva 3). Tätä varten laskin vielä maapinta-alan mukaan. Visuaalisesti olen karttoihin todella tyytyväinen. Aluksi mietin järvien ja jokien esittämistä kartalla, sillä koropleettikartan peittäminen erilaisilla asioilla voi helposti vaikeuttaa tulkintaa. Uskalsin ne kuitenkin karttaan laittaa, sillä ne voivat olla apuna myös tässä tapauksessa kartan tulkinnassa.
Kuva 2. QGIS-ohjelmistolla tehty kartta tulvaindeksistä ja järvisyydestä.
Kuva 3. QGIS-ohjelmistolla tehty kartta tulvaindeksistä ja järvisyydestä/maapinta-alasta ympyrädiagrammina.
Lopuksi omia karttoja tuli pohtia lyhyesti maallikon silmin. Mitä kartat siis esittävät ja mitä niistä voitaisiin tutkia? Yksinkertaisesti sanottuna kartat siis sisältävät tietoa niin tulvaindeksistä kuin järvisyysprosentista Suomen valuma-alueilla. Tulvaindeksi kertoo alueen tulvaherkkyydestä, ja se saatiinkin siis laskettua keskiylivirtaama jaettuna keskialivirtaamalla. Vastaavasti järvisyysprosentti nimensä mukaisesti kertoo valuma-alueilla sijaitsevien järvien pinta-alojen suhteen valuma-alueen pinta-alaan. Valuma-alueita tutkittaessa voidaan siis todeta, että mitä tummempi tulvaindeksi on, sitä enemmän siellä siis myös tulvii. Eniten tulvia esiintyy siis rannikkoalueilla. Etenkin Pohjanmaan joet korostuvat kartalla. Suurin tulvaindeksi löytyi attribuuttitietoja tarkastellessa kuitenkin Aurajoesta, joka poikkesi suuresti muista. Yhteisenä tekijänä suurelle tulvaindeksille voitaisiin pitää esimerkiksi vähäistä järvien määrää ja tasaisia pinnanmuotoja. Näiden lisäksi toki rakennettuympäristö ja jokien leveydet vaikuttavat alueiden tulviin. En kuitenkaan vielä viitsinyt asiaan sen enempää perehtyä, sillä ilmeisesti tätä itsetekemää karttaa päästään tutkimaan tarkemmin myöhemmin jollakin toisella kurssilla.
Lähteet:
Heikkinen, S. (luettu 10.2.2021) Kolmas kurssikerta. Saaran GIS-blogi. https://blogs.helsinki.fi/heikkins/2021/02/09/kolmas-kurssikerta/
Siurua, R. (luettu 10.2.2021) Kurssikerta 3: Uutta ja yhdisteltyä tietoa. Ronjan blogi. https://blogs.helsinki.fi/ronjasiu/2021/02/09/kurssikerta-3-uutta-ja-yhdisteltya-tietoa/
Väisänen, V. (luettu 10.2.2021) Suomen valuma-alueita ja Afrikan konflikteja. Villen GIS-blogi. https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/02/valuma-alueiden-tulvaindeksikartta/