Itämeren typpipäästöt, lasten osuus Suomen kunnissa ja ensikosketus QGIS:iin (kurssikerta 1)

Koska QGIS oli ennen viime keskiviikkoa minulle vielä täysi tuntemattomuus, pelkäsin, että tästä saattaa vielä tulla työläs kurssi. Onneksi kyseinen ohjelmisto vaikuttaa (kattavien ohjeiden ollessa saatavilla) kuitenkin ihan hallittavalta. Ensimmäisenä harjoituksena teimme valmiin aineiston pohjalta kartan, joka kuvaa Itämeren typpipäästöjä.

Itämeren typpipäästöjen prosenttiosuudet valtioittain 2016

Tämä karttahan oli heti järkytys ilmestyessään näytölle. Miten on mahdollista, että Viro on onnistunut ainoana valtiona pääsemään alimpaan luokittelukategoriaan. Ja miksi Suomi ei ole siinä!?! Sentään pistemäinen typpikuorma on meillä vuoden 1990 jälkeen vähentynyt merkittävät 56% (Ymparisto.fi), mutta tehtävää näyttää vielä olevan ennen kuin päästään alimpaan päästökategoriaan. Toki nämä luokkarajat ovat myös melko sattumanvaraisia ja ehkäpä niitä olisi vielä pitänyt säätää.

Vilma Pylkkö oli tehnyt kartassaan mielestäni mainion valinnan ja käyttänyt ympyrädiagrammeja typpipäästöjä kuvaamaan. Tämä ratksaisu havainnollistaa valtioiden välisiä eroja aivan eri tavalla. Vilman kartasta voidaan huomata, että päästömäärät eivät pääsääntöisesti vaihtele kovinkaan paljon valtioiden välillä, mutta Puola pistää negatiivisessa mielessä pahasti silmään. Toisin kuin Vilma en kuitenkaan koe, että oma karttani vääristäisi informaatiota, se vain kiinnittää huomion eri asioihin. Esimerkiksi Viron onnistuminen päästöjen rajoittamisessa tulee koropleettikartassa ehkä jopa paremmin ilmi.

Visuaalisessa mielessä koen karttani onnistuneen kohtuullisesti vaikka monia valintoja jouduinkin pohtimaan pitkään.  Iina Rusanen pohti blogissaan omaa karttaansa analysoidessaan, että järvet “vaikuttavat hyvin irrallisilta muuhun karttaan nähden”. Iina arveli sen johtuvan väristyksestä, joka toki on varmasti osa syy, mutta luulen, ettei järviä saada täydellisesti sopimaan tämän tyyliseen karttan mitenkään. Itse pohdin pitkään, pitäisikö järvet jättää kartasta kokonaan pois, sillä ne eivät oikeastaan anna Itämeren typpitilanteesta mitään informaatiota eikä tästä kartassa toisaalta saa juuri mitään muuta maastokarttaan kuuluvaa tietoa irti, joten järvet jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi – ei niinkään värityksensä vaan aiheensa puolesta. Jos järviä olisi vähemmän, ne eivät varmastikaan muodostaisi niin hallitsevaa elementtiä. Lopulta päädyin kuitenkin jättämään järvet näkyville ilmeisesti liian pelkistäminen pelossa.

Harkitsin myös syvyyskäyrien poistamista näkymästä, sillä kuten Johanna Mölsä, koen, että ne ovat tässä mittakaavassa melko turhat ja niiden tarkka ilmaiseminen legendassa on lähinnä oudon näköistä. Koska syvyyskäyrillä sentään on jotakin tekemistä Itämeren sekä sen saastekulkeumien kanssa, annoin niidenkin lopulta jäädä karttaani.

Yksi merkittävimmistä kartan ulkonäköön ja toki luettavuuteenkin vaikuttavista asioista on valittu värimaailma. Vaikka esimerkiksi Vilma Kaukavuori on valinnut karttaansa kauniin ja rauhallisen vihreän värimaailman, koin itse, että typpipäästöistä kertovan kartan värit saavatkin hieman räväyttää kunhan eivät nyt sentään migreeniä saa aikaan katsojille. Suurempi kontrasti Itämeren typpipäästöjä aiheuttavien ja muiden taustamaiden välillä korostaa kuitenkin kartan päätarkoitusta.

Muutaman päivän tauon jälkeen avasin QGIS:n uudelleen ja valmistauduin tekemään koropleettikarttaa Suomen kunta-aineiston pohjalta. Vaikka kaikki tieto edelliseltä oppitunnilta tuntuikin valuneen johonkin aivoista johonkin ihan muualle, yllätyin siitä, kuinka helposti sain luotua tämän kartan lapsien (0-14 -vuotiaat) osuudesta Suomen kunnissa.

0-14 -vuotiaiden osuus (%) asukasluvusta Suomen kunnissa vuonna 2015

Lopputuloksen koen ihan mielenkiintoiseksi. Kuten arvata saattaa, suurimpia lasten osuudet olivat kasvukeskittymien lähellä, jotka koetaan ehkä hyviksi asuinpaikoiksi lapsiperheille, joiden vanhemmista vähintään yksi on usein työelämässä. Näiden lisäksi kuitenkin myös Pohjanmaa erottuu selkeästi korkeilla osuuksillaan jokaista pientä ja suurta kuntaa myöten, kun taas Itä-Suomessa lapset loistavat poissaolollaan. Mielenkiintoista on myös se, että tekemäni kartta lasten suhteellisista osuuksista näyttää melkein käänteiseltä Juuso Kervisen eläkeläisten osuuksia kuvaavaan karttaan verrattuna.

Tähän karttaan valitsin violetit värit ihan vain kokeillakseni, kuinka ne toimivat ja ihan mukavaltahan tuo näyttää, melko rauhalliselta luulisin. Kuten Ida Lehtonen, toivon myös itse onnistuvani kehittämään värisilmääni tämän kurssin aikana. Muiden opiskelijoiden tekemät kartat antavat varmasti ideoita ja havahduttavat uusiin mahdollisuuksiin kartan teossa. Tai sitten annan QGIS:ille joku päivä vapaat kädet ja katson, kuinka hulvattoman värimaailman se onnistuukaan luomaan sattumanvaraisilla väreillään…

Koska olen lähtökohtaisesti tietotekniikan kanssa heikosti toimeentuleva ja kärsimätön ihminen, yllätyin siitä, miten kivuttomasti ensimmäinen QGIS-tunti ja itsenäinen kartan teko sujui. Suurimmaksi vaikeudeksi osoittautui QGIS:in hermoja raastava hitaus, jonka Tuomas Hietarantakin oli huomannut. Ilmeisesti Suomessa on järviä sittenkin muutama liikaa, kun jokaisen muutoksen tehdessään joutui hieman odottelemaan koneen reagointia. Kurssikerralla tehty kartta muotoutui lopulliseen muotoonsa kuitenkin melko nopeasti, samoin kuin lasten osuudesta kertova karttakin ja siitä voisi päätellä, että tällä ohjelmistolla voisi kokeneempana saada melkoisen hienoja tuotoksia aikaan. Tämä vaatii kuitenkin varmasti paljon harjoittelua, että käytöstä tulee rutiinia. Siinäpä siis tavoitetta tälle kurssille. 

Lähteet:

Hietaranta T. 2018 Itämeren typpipäästöt kartta. https://blogs.helsinki.fi/hietatuo/ Luettu 18.1.2019

Kaukavuori V. 2018. Ensiaskelia geoinformatiikan menetelmäkurssilla. https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/ Luettu 18.1.2019

Kervinen J. 2018. Ensiaskeleet QGIS-ohjelman parissa. https://blogs.helsinki.fi/kejuuso/ Luettu 21.1.2019

Lehtonen I. 2018. Blogi 1 – QGIS:n käytön harjoittelua https://blogs.helsinki.fi/lida/ Luettu 18.1.2019

Mölsä J. 2018. Kurssikerta 1. https://blogs.helsinki.fi/johannmo/ Luettu 18.1.2019

Pylkkö V. 2018. Ensiaskeleet QGISillä. https://blogs.helsinki.fi/vipy/ Luettu 18.1.2019

Rusanen I. 2018. QGIS tutuksi. https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/ Luettu 18.1.2019

Ymparisto.fi. 2018. Itämeren typpikuorma Suomesta. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_typpikuorma_Suomesta(31457) Luettu 18.1.2019

4 Replies to “Itämeren typpipäästöt, lasten osuus Suomen kunnissa ja ensikosketus QGIS:iin (kurssikerta 1)”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *