Aloitimme kurssikerran tutustumalla QGIS:in valintatyökaluihin. Eri työkaluilla leikkiminen ja niiden testaileminen parantaa koko ajan hahmotustani QGIS sovelluksesta. Valintatyökaluista mieleeni jäi se, että toinen osa niistä mahdollistaa kohteiden valitsemisen suoraan kartalta ja toinen osa valitsee kohteita niiden ominaisuuksien perusteella.

Mittauksia ja projektioiden vertailua

Työkalujen testaamisen jälkeen lähdimme tutkimaan, miten eri projektiot vääristävät mittakaavoja. Tutkimme asiaa Suomen kartalta yhden itse valitseman matkan ja pinta-alan avulla. Kokosimme havainnot Excel-taulukkoon (kuva 1).  Ideana oli verrata eri projektioita TM35FIN-projektion antamiin tuloksiin.

Ensimmäiseksi tein eri projektioiden välillä huomion, että matka oli kaikissa projektioissa sama, mutta pinta-ala muuttui kaikkien välillä. Matkani oli vain hieman yli 100 kilometriä, jonka myötä projektiot eivät mahdollisesti vääristäneet niin lyhyellä matkalla paljoa. Aloin kuitenkin aluksi epäilemään QGIS:in näyttäneen minulle matkan tuloksia väärin, koska esimerkiksi Säntin ja Väätäjän (2024) blogeissa heillä myös matka muuttui eri projektioiden välillä. En aluksi keksinyt, miksi matka ei muuttunut, koska pinta-alasta sain aina eri tuloksen. Kokeilin mittaamista vielä uudestaan kotona ja huomasin, että matkani ei muuttunut, koska se oli aika tarkasti itä-länsisuuntainen. Kun kokeilin pohjois-eteläsuuntaisella matkalla samaa tuli matkaan ero eri projektioiden välillä. Matka vääristyy siis selkeästi enemmän matkoissa, joiden alku ja loppupiste on selkeästi eri leveyspiirillä.

Matkan sijaan pinta-ala vaihteli hyvinkin paljon eri projektioiden välillä, vaikka valittu alue oli sama. Pienin pinta-ala oli Mercator-projektiolla ja isoin Gall-projektiolla. Näiden kahden pinta-alan ero oli yli 6000 neliökilometriä. TM35FIN-projektiolla pinta-ala oli noin 3683 neliökilometriä, joten Gall-projektio vääristi pinta-alaa suhteessa paljon enemmän. Mercator-projektio oli kuitenkin ainut, joka pienensi pinta-alaa verrattuna TM35FIN-projektioon.

Projektioiden pinta-alaerot kartalla

Kurssikerran pisimmässä harjoituksessa oli tehtävänä havainnollistaa kolmen projektion pinta-alaeroja Suomen kunnat kartan avulla (kuva 2). Karttojen tekeminen sujui minulla hyvin ja sain helposti tehtyä kaksi karttaa itsenäisesti ensimmäisen ohjeistetun kartan jälkeen. Hyödynsimme karttojen teossa jo viime kurssikerralla opittuja taitoja, mutta niiden lisäksi opin paljon lisää projektioiden käytöstä ja aineiston tiedoilla laskemisesta.

Kaikki meni minulla hyvin siihen asti, että olin tallentamassa valmista karttaa kuvaksi. Tässä vaiheessa QGIS sekosi ja sekoitti yhden kartan värit kokonaan niin, että kartta ei näyttänyt enää liukuvärjäykseltä. Aivan loppumetrien sekoaminen aiheutti minulle paljon lisätyötä ja koetteli suhteellisen lyhyitä hermojani. Sen myötä en ole aivan tyytyväinen lopulliseen karttaani. Kartat jäivät hieman eri kokoisiksi, koska en lopulta enää uskaltanut koskea niihin. Monta kertaa kaikki kartat muuttuivat myös samaksi kartaksi kolmen eri kartan sijaan. Opin sen, että tasojen lukitseminen on äärimmäisen tärkeää! Jouduin lopulta ottamaan kartoista kuvakaappauksen, koska tallentaminen sekoitti kuvan joka kerta uudestaan. Sen myötä kuvaan jäi myös punainen viiva, jota en saanut poistettua. Olisin päässyt mahdollisesti helpommalla, jos olisin tehnyt jokaisesta kartasta oman kuvan.

Olen kuitenkin ylpeä, että sain lopulta kuvaan kolme erilaista karttaa, joista voi pienistä epäkohdista huolimatta havaita eroja projektioiden välillä. Nopealla silmäyksellä kartat näyttävät melko identtisiltä, mutta eroja on havaittavissa etenkin luokkien rajakohdissa. QGIS:in sekoaminen tuotti paljon harmia, koska ehdin jo olla ylpeä alkuperäisistä kartoistani. Kokonaan karttojen uudestaan tekeminen olisi kuitenkin ajanhukkaa, sillä tein kaiken oikein viimeisten metrien sekoamiselle saakka. Pitää muistaa, että matka on usein määränpäätä tärkeämpi! Opin paljon uutta ja osaisin jatkossa tehdä kartat vielä paremmin.

Karttojen vertailua rinnakkain olisi helpottanut se, että kaikissa kartoissa olisi samat luokat. Silloin kuvista olisi mahdollisesti helpompi havaita enemmän muutoksia jo pelkkää kuntien väritystä tutkimalla. Nyt erojen havaitseminen vaatii ensiksi tarkasti luokkien tutkimisen. Mercator vs. TM35FIN kartassa on selkeästi suurin vääristymä havaittavissa, kun aletaan tarkastelemaan legendaa. Kahdessa muussa kartassa suurin luokka on vain noin 1,5 % paikkeilla, kun taas Mercator-projektion kartassa se on 7-8,3 %. Vääristymä on etenkin Suomen pohjoisosissa jopa melkein viisinkertainen muihin projektioihin verrattuna.

Lähteet:

Säntti, H. (2024) Heiggi’s blog. Toinen kurssikerta. Viitattu 26.1.2024 https://blogs.helsinki.fi/hksantti/

Väätäjä, S. (2024). Sampon blogi. Toinen kurssikerta (23.1.2024.) Viitattu 26.1.2024 https://blogs.helsinki.fi/vsampo/2024/01/24/kurssikerta-2/