Atribuuttitauluja ja tietokantaliitoksia

Aloitimme kolmannen kurssikerran heti QGIS:in parissa. Ensimmäisessä harjoituksessa tutustuimme aineistooon, joka sisälsi Afrikan kartan valtioineen. Ensiksi huomasimme, että kokonaisen mantereen kartta oli tuotettu harvinaisen tarkasti, koska löysimme aineistosta halkaisijaltaan jopa vain kilometrin kokoisia saaria.

Aluksi tutustuimme aineiston atribuuttitauluun. Halusimme ensimmäiseksi laskea valtioiden pinta-alan, koska valtioiden alueet olivat jaettu atribuuttitaulussa moneksi erilliseksi kohteeksi. Kun olimme saaneet pinta-alat laskettua pystyimme yhdistämään jokaisen valtion alueet yhdeksi kohteeksi. Käytimme tämän tekemiseen atribuuttitaulun laskentatoimintoa ja dissolve processing toolia. Tallensimme tämän jälkeen vielä datan eri luokat järkevään muotoon arragated toiminnolla.

Opettelimme myös Excel-tiedoston muuttamisen CSV-muotoon, joka sallii tiedoston avaamisen Excelin ulkopuolella. CVS-tiedoston avaaminen QGIS sovellukseen, ei ollut yhtä yksinkertaista kun esimerkiksi vektoriaineiston, koska tiedoston asetuksia piti hieman muokata. Opettelimme myös tietokantaliitoksen tekemisen, jossa täytyi olla etenkin tarkkana saman yhdistävän tekijän löytämisessä.

Vaikka opettelimme monia uusia toimintoja olin silti aikaisempia kertoja paremmin kartalla mitä teimme. Oli palkitsevaa huomata, että QGIS sovellusta alkaa hahmottamaan hiljalleen koko ajan enemmän. Kuvassa 1 kurssikerralla tehty Afrikan kartta. En pahemmin alkanut muokkaamaan kartan väriä emmekä tehneet siitä valmista kaikkine selosteineen, koska harjoituksessa oli pääosassa eri työkalujen opetteleminen. Liilalla on havaittavissa öljykentät, punaisella konfliktit ja sinisellä timanttikaivokset.

Tutustuimme kurssikerralla myös hieman tarkemmin atribuuttitauluihin. Tietokantaliitosten myötä olimme saaneet kasattua kattavan taulun, jonka avulla oli helppo vertailla konflikteja, timanttikaivoksia ja öljykenttiä. Näiden välillä oli havaittavissa jonkun verran yhtäläisyyksiä, mutta emme voineet tehdä pelkän atribuuttitaulun perusteella kuitenkaan suoria johtopäätöksiä. Esimerkiksi Angolassa on eniten timanttikaivoksia ja toisiksi eniten konflikteja koko Afrikassa. Kuitenkin konflikteissa Angolan edelle menee Etiopia, jossa ei ole yhtään timanttikaivosta. Huhtala (2024) oli tehnyt saman havainnon Eritrean kohdalla.

Huhtala totesi myös blogissaan, että olisi mielenkiintoista nähdä kartalla näiden rinnalla valtioiden elintasot. Afrikan timantti ja öljyvarat eivät sijoitu mantereella tasaisesti, mikä muodostaa suuria valtioiden välisiä elintasoeroja. Elintaso ja raaka-aineiden määrä ei ole kuitenkaan aina suoraan verrattavissa, koska valtioiden rikkaudet eivät myöskään jakaudu tasaisesti kaikille. Säntti (2024) totesi blogissaan myös uniikkien konfliktien tarkastelun antavan uuden näkökulman. Uniikit konfliktit kertovat monenako vuonna valtiossa on ollut konflikti. Säntillä oli hyvä pointti siinä, että vaikka valtion uniikkien konfliktien lukumäärä olisi pieni on yksi sama konflikti voinut jatkua maassa todella pitkään.

Itsenäinen harjoitus

Itsenäisenä harjoituksena oli tehdä kartta tulvaherkkyydestä ja järvisyydestä (kuva 2). Valitsin tehtävästä perusversion. Ideana oli hyödyntää aikaisemmassa harjoituksessa oppimiamme taitoja, joista ehdottomasti tärkein oli tietokantaliitos. Aluksi tehtävä tuntui vaikealta itsenäisesti, mutta yllättävän nopeasti homma alkoi sujumaan ja oikeat asiat näkymään kartalla.

Kartta esittää Suomen valuma-alueiden turvaherkkyyden tulvaindeksin avulla ja näiden valuma-alueiden järvisyysprosentin diagrammeina. Pienimmät valuma-alueet jäävät peittoon diagrammien alle, joten olisi ollut järkevämpää tehdä karttasarja, joka havainnollistaa tilannetta. Tulvaindeksi on korkeimmillaan Suomen rannikkoalueilla, jotka ovat yleisesti melko alavia. Etenkin Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikot ovat hyvin tulvaherkkiä. Päin vastoin suuri osa Suomen sisämaa-alueista kuuluu matalimpaan tulvariskiluokkaan. Tämä johtuu todennäköisesti vaihtelevimmista korkeuseroista. Järvisyys diagrammeista voimme havaita, että monilla tulvaherkillä alueilla järvisyysprosentti on paljon pienempi verrattuna Järvi-Suomen pienen tulvariskin alueisiin. 

Lähteet

Huhtala, A (2024). Adan blogi. Kolmas kurssikerta. Viitattu 4.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/adhu/

Säntti, H (2024). Heiggi’s blog. Kolmas kurssikerta. Viitattu 4.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/hksantti/