Aloitimme neljännen kurssikerran piste- ja ruutuaineistoihin tutustumisella. Kurssikerran ideana oli opetella tekemän ruutuaineistoa pisteaineiston pohjalta. Pisteaineistot ovat kaikkien tarkimpia paikatietoaineistoja, joten niitä on helppo käyttää lähtöaineistona muille esitystavoille.

Ensimmäinen harjoitus

Ensimmäisessä harjoituksessa lähdimme opettelemaan ruudukon luomista pisteaineiston pohjalta QGIS:issä. Tarkoituksena oli luoda siis rasterimuotoista dataa, koska kyseessä oli ruudukko. Aloitimme harjoituksen ruudukon luomisella ja pisteaineiston karsimisella. Käytimme myös uutta valintatyökalua select by location. Kun olimme saaneet halutun ruudukon tehtyä piti jokaisen päättää mitä ominaisuutta lähtee tarkastelemaan. Päätin tehdä karttani käyttäen ruotsalaisten asukkaiden määrää.

Kartan tekeminen tapahtui ongelmitta ja pysyin hyvin perillä välivaiheissa. Saimme kuitenkin ensimmäiseksi tulokseksi kartan, joka näytti pelkästään ruotsalaisten määrän eri ruuduissa. Kartassa ei suoranaisesti ollut mitään väärää, mutta se ei myöskään ollut kovin havainnollistava. Kartassa eniten ruotsalaisia kuitenkin näkyi useasti niissä ruuduissa, joissa oli yleisesti eniten asukkaita. Sen myötä itsenäisenä tehtävänä olikin muokata kartta sellaiseksi, että se näyttää ruotsalaisten osuuden prosentteina.

Helposti itsenäisestä tehtävästä kuullessa minulla meinaa iskeä pieni kauhu, mutta jälleen kerran saimme toteutettua pyydetyn kartan melko helposti. Lähdimme työskentelyparini Inkan kanssa ensiksi laskemaan ruotsalaisten osuutta jakamalla ruotsalaiset kaikilla asukkailla. Olimme aluksi laskemassa asiaa väärässä atribuuttitaulussa, mutta löysimme tiemme oikeaan tauluun onneksi melko nopeasti. Osuuden laskeminen tapahtui ennestään tutun laskentataulukon avulla, jossa laskutoimituksen tekeminen sujui mutkattomasti. Laskutoimituksen jälkeen visualisoimme ruudut tuttuun tapaan valiten järkevät luokat ja värit. Päätin kuvata loogisesti tummemmilla sävyillä runsaampaa ruotsalaisten osuutta. Lopuksi viimeistelimme kartan legendalla, pohjoisnuolella ja mittakaavalla (Kuva 1).

 

Kartasta on havaittavissa ruotsalaisten asukkaiden osuus alueen kaikista asukkaista. Kartassa on kuvattu Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kuntien alueita. Kartasta tuli mielestäni melko informatiivinen, koska legendassa on selkeät selitteet kartassa näkyville väreille ja niiden selitykset. Toki esimerkiksi luokkia ja värejä voisi työstää aina paremmiksi ajan kanssa. Kartastani saa kuitenkin mielestäni selkeän yleiskuvan ruotsalaisten asukkaiden jakautumisesta pääkaupunkiseudulla.

Ruututeemakartta antaa erilaista informaatiota kuin perinteinen koropleettikartta tai pisteteemakartta. Pisteteemakarttaan verrattuna ruututeemakartta on mielestäni hyvä ratkaisu, koska pisteet voivat näyttää helposti hyvin suttuisilta kartalla. Alueiden yleistäminen ruuduiksi helpottaa kartan luettavuutta. Perinteiseen koropleettikarttaan verrattuna ruututeemakartta on hyvä vaihtoehto etenkin silloin, jos aineisto ei sisällä valmiiksi pieniä aluejakoja. Esimerkiksi kyseisen kartan kohdalla aluejakona oli pelkät kunnat. Ruutujen luominen mahdollistaa siis kuntien sisällä olevien alueellisten erojen havainnoinnin. Mielestäni ruututeemakartta ilmaisee siis melko tarkasti alueiden sisäisiä eroja. Siinä on myös mahdollista säädellä ruutujen kokoja, jos halutaan tarkempaa tai yleistetympää tietoa.

Ruututeemakartan luotettavuus paranee, mitä pienemmät ruudut valitaan. Silloin tiedon yleistäminen ei ole niin suurta. Rajoitteena on kuitenkin se, että tieto ilmaistaan ruutujen muodossa, joka estää luonnollisten aluejakojen havainnoin suoraan kartalla. Jaakkola (2024) vertaili muunkielisten asukkaiden osuutta kolmella eri ruutukoolla. Tämä karttasarja havainnoi mielestäni hyvin sitä, miten voimme tarkastella alueellisia eroja eri ruutukokojen avulla. Riippuen kuitenkin hieman ruutujen sijoittumisesta saattaa esimerkiksi karttani ruotsalaisten asukkaiden sijainti hieman vääristyä. Huomasimme kurssikerralla, että kaikkien ruudut olivat hieman eri kohdassa eri värisiä, vaikka pääpiirteittäin samoja.

Pääkaupunkiseudulla ruotsalaisten asukkaiden voi havaita sijoittuvan lähemmäs reunavyöhykkeitä. Runsaiten tummempia ruutuja löytyy Espoon, Kauniaisten, Helsingin ydinkeskustan ja aivan itäisen Helsingin alueilta. Aluksi ihmettelimme itäisen Helsingin ruotsalaisten asukkaiden runsautta kunnes älysimme, että Helsinkiin on liitetty aikaisemmin Sipooseen kuuluva alue. Pääkaupunkiseudun keskiosat kuuluvat taas alhaisimpaan ruotsalaisten asukkaiden osuuden luokkaan. Voimme siis havaita ruotsalaisten sijoittuneen melko selkeästi pääosin tietyille alueille.

Toinen harjoitus

Toisessa harjoituksessa tutustuimme rasteriaineistoihin. Päätarkoituksena oli oppia yhdistämään rasteriaineistoja toisiinsa. Meillä oli käytössä rasteriaineistoja Pornaisten alueen pinnanmuodoista. Huhtala (2024) oli tehnyt havainnon siitä, että rasteriaineiston käsitteleminen oli koneelle hitaampaa. Teimme saman havainnon kurssikerran aikana ennestään melko vieraista rasteriaineistoista. Rasterimuotoisten aineistojen voi siis päätellä olevan jo sen kannalta raskaampaa käsiteltävää. Kun olimme saaneet yhdistettyä nämä aineistot tuotimme niiden pohjalta korkeusmallin. Korkeusmallin ja contour toiminnon avulla saimme tuotettua kartalle korkeuskäyrät, jotka asetimme karttalehden päälle (kuva 2). Havaitsimme, että alkuperäiset aineistot olivat tuotettu todella tarkasti, koska myös korkeuskäyrät olivat todella tarkat. Käyrien tarkkuus oli jopa hieman häiritsevää tähän tarkoitukseen, koska se teki kartasta heti hieman sottaisen näköisen.

Seuraavan kurssikerran valmistelua

Lopuksi valmistelimme seuraavalle kurssikerralle aineistoja. Digitoimme Pornaisten keskustan ympäriltä rajatulta alueelta kuusi tietä ja asuintalot. Opettelimme siis tekemään uusia vektoritasoja. Tiet teimme viivamuodossa ja talot pistemuodossa. Olin jo päässyt unohtamaan digitoimisen tuottaman käden puutumisen ja silmien särkemisen. Samaan aikaan se oli kuitenkin ihan kivaa vaihtelua aivotyöskentelylle. Käytämme tekemiämme aineistoja seuraavalla kerralla bufferointiin.

Lähteet:

Jaakkola, T (2024). Tiedon esittäminen ruututeemakartalla. Taikamatkalla GIS-velhoksi. Viitattu 9.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/jztaika/

Huhtala, A (2024). Neljäs kurssikerta. Adan blogi. Viitattu 9.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/adhu/