Aineiston keruu

En ollut itse kurssikerralla paikalla, joten kokeilin itse Epicollect5 sovelluksella aineiston keruuta. Sovellus oli mielestäni helppokäyttöinen ja toimiva. Kokeilin aineiston keräämistä lomakohteeni hotellilta. Ensiksi sovellukseen piti kerätä muutama perustieto kohteesta ja sen jälkeen vastata kysymyksiin skaalalla 1-5.

Interpolointi

Päätin toteuttaa interpoloinnin Kumpulan alueen turvallisuudesta. Prosessi oli minusta melko yksinkertainen ja nopea toteuttaa ohjeiden pohjalta. Isompia haasteita ei siis tullut vastaan. Käytin interpolointini taustakarttana kurssikansiosta löytyviä aineistoja. Päätin kuvata mitattuja pisteitä punaisten sävyjen skaalalla, joista turvallisimmaksi koetut kohteet olivat vaaleita ja turvattomimmat punaisia. Interpoloinnin väriskaalaksi otin vihreän, josta tummin kuvaa turvallista ja vaalein turvattominta. Värit olivat mielestäni loogisimmat, koska niistä tulee väkisin oikea mielikuva asiasta, ilman pidempiä selitteiden tarkasteluja (kuva 1).

Kartasta on mielestäni melko selkeä hahmottaa turvallisimmat ja turvattomimmat alueet, mutta kartan luotettavuus ei ole yhtä yksiselitteinen. Jokainen kurssilainen on kerännyt muutamasta kohteesta aineistoa, jonka myötä yhdessä kartassa on noin 20 henkilön havaintoja. Jokainen voi kokea turvallisuuden ja turvattomuuden hyvin eri tavoin, jonka myötä luokitteluasteikko 1-5 on melko aivoin ja monella tavalla tulkittava. Huhtala (2024) mainitsee blogissaan, että osa oli lähestynyt turvallisuutta esimerkiksi sääolosuhteiden kannalta ja toiset muiden ihmisten aiheuttaman uhan näkökulmasta. Uskon monella turvallisuuteen vaikuttavan tekijän olleen myös liikenne.

Itsenäinen karttasarjan teko

Itsenäisenä harjoituksena oli tehdä karttasarja hasardeista. Päätin keskittyä kartoissani pelkkiin maanjäristyksiin. Karttasarjan ideana on kuvata ensiksi vain kovia maanjäristyksiä ja hiljalleen lisätä mukaan myös lievemmät järistykset. Valitsin kuvata kartoissa yli kahdeksan, kuuden ja kolmen magnitudin järistykset vuosien 1980-2013 ajalta. Lisäsin karttoihin myös valtioiden rajat, joka mahdollistaa maanjäristyksien tutkimisen valtioittain.

Karttani ovat mielestäni melko havainnollistavia maanjäristyksien kovuuden ja määrän suhteen. Karttasarjasta havainnoi helposti mitä alhaisempi järistyksen magnitudi on sitä enemmän järistyksiä myös löytyy ajalta. Etenkin myös lievimpien järistyksien kartasta on selkeästi havaittavissa mille alueille maailmassa maanjäristykset sijoittuvat (kuva 4).

Opetukseen nämä kartat sopisivat mielestäni hyvin esimerkiksi yläasteen tunneille. Kartat ovat tarpeeksi yksinkertaisia tulkita, mutta myös tarpeeksi informatiivisia. Lukio-opetukseen kartat ovat mielestäni myös oivia, mutta ne voisivat sisältää myös esimerkiksi kahden hasardin vertailua. Opetuksessa tätä karttasarjaa voisi soveltaa pelkkien maanjäristysten lisäksi esimerkiksi mannerlaattojen rajojen tai Tyynenemeren tulirenkaan käsittelyyn. Opetuksessa voisi painottaa sitä, että monet maantieteelliset ilmiöt ovat sidonnaisia toisiinsa ja niistä on mahdollista löytää monia yhtäläisyyksiä. Matikainen (2024) ja Säntti (2024) pohtivat molemmat mielestäni viisaasti blogeissaan, että mannerlaattojen rajat kartalla korostaisivat vielä paremmin ilmiöiden yhteyksiä. Etsin muiden tekemiä karttakuvia mainitsemistani mannerlaattojen rajoista ja Tyynenmeren tulirenkaasta.

Itselläni tavoitteena olisi valmistua juuri opettajaksi, joten mielenkiintoista nähdä voisinko mahdollisesti hyödyntää tätä karttasarjaa joskus opetuksessani. En kuitenkaan millään saanut kartalle mittakavaa, koska QGIS suostui antaa sen vain map units arvoilla. Koitin selvittää asiaa netin avulla, mutta monella muullakin ollut samaa ongelmaa ja eivät ole saaneet korjattua. Onneksi maailmankartassa mittakaavan puuttuminen ei ole yhtä vakavaa, kuin jonkun pienemmän yleisesti tuntemattoman alueen kuvaamisessa.

Lähteet

Huhtala, A (2024). Kuudes kurssikerta. Adan blogi. Viitattu 25.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/adhu/

Säntti, H (2024). Heiggi’s blog. Kuudes kurssikerta. Viitattu 25.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/hksantti/

Matikainen, V. (2024). Veeran gis-blogi :). Kuudes kurssikerta. Viitattu 25.2.2024 https://blogs.helsinki.fi/veematik/