Afrikan konfliktit ja luonnonvarat
Kolmannella kurssikerralla perehdyttiin edellisiä kertoja enemmän tietokantojen muokkaamiseen. Aluksi muokattiin Afrikan valtioiden tietokantaa, johon haluttiin lisätä valtioiden nimien lisäksi myös muuta informaatiota. Opettajan ohjeiden perässä pysyminen oli melko vaivatonta enkä ollut missään vaiheessa täysin pihalla tai jäänyt opetuksessa jälkeen. Se, miksi jokin asia tehtiin, jäi välillä ehkä hieman mysteeriksi, mutta nämä varmaan aukenevat vielä myöhemmässä vaiheessa paremmin.
Kurssikerralta hyvin mieleen jäänyt olennainen tieto on, että kun MapInfoon tuodaan ulkopuolelta tietoa, esimerkiksi Excel-tiedostoja, on kirjoitusasun oltava aina sama. Excel-muodossa tietojen tuominen MapInfoon kuitenkin on mahdollista. Tämä on todella positiivista ja hieman yllättävää, koska MS Office-ohjelmia on niin harvoin tehty käytettäväksi muiden ohjelmien kanssa.
Kuva 1. Afrikan konfliktit, öljykentät timanttikaivokset.
Afrikan kartassa (Maplibrary 2011) aineistona olivat konfliktipaikkojen (CSCW – A Comprehensive Study of Civil War 2007), öljykenttien (CSCW – A Comprehensive Study of Civil War 2007) sekä timanttikaivosten (CSCW – A Comprehensive Study of Civil War 2007) lukumäärät (Kuva 1.). Tietokannasta saatiin vielä laskemalla se, kuinka paljon väkilukuun suhteutettuna eri valtioissa käytetään internettiä. Luvut ovat hälyttävän alhaiset, mutta internetin käytössä Pohjois-Afrikan valtiot, saarivaltiot kuten Mauritius sekä yksittäisistä valtioista Etelä-Afrikka erottuvat edukseen (Internet World Stats 2011).
Libyan viime keväiset konfliktit eivät ole vielä tähän materiaaliin ehtineet. Tämän lisäksi konflikteista vapaa alue on Länsi-Saharan alue, jossa ei ole juurikaan asukkaita, mutta ei myöskään konflikteja aiheuttavia luonnonvaroja.Kartalta voidaan selvästi nähdä luonnovarojen ja konfliktien välinen yhteys. Hegren (2006) tutkimuksen mukaan konflikteja tapahtuu pääsääntöisesti alueilla, joilla paikallispopulaatiot ovat tiheitä. Suuri rykelmä konfliktipaikkoja on muun muassa Afrikan lounaisrannikolla, jossa sijaitsevat esimerkiksi lukuisista konflikteistaan tutut Sierra Leone ja Norsunluurannikko. Näillä alueilla on paljon luonnonvaroja, mutta myös valtiot ovat pieniä ja ihmiset asuvat ahtaasti pienellä alueella. Laajimmat konflktit ovat näyttäneet olevan Afrikan sarven, Kongon demokraattisen tasavallan ja Etelä-Afrikan alueella. Konfliktien laajuudesta voidaan päätellä, onko konflikti ollut maan rajan sisäpuolella ja kuinka suureen osaan väestöä se on mahdollisesti vaikuttanut. Kurssikerralla tuli ilmi, että samoilla paikoilla on saattanut olla useita tai pitkään kestäneitä konflikteja, joten pelkkä konfliktipaikkojen lukumäärä ja niiden laajuus ei vielä kerro koko totuutta. Tietokantaan on tallennettu myös konfliktien tapahtumavuosi, joka antaisi lisää informaatiota konfliktien kestosta ja siitä, millä alueella konflikteja on ollut usein.
Internetin käyttö kertoo alueen elintasosta ja kun tämä tieto yhdistetään karttaan, jossa näkyvät konfliktit, öljykentät sekä timanttikaivokset, voidaan päätellä kuinka nämä vaikuttavat toisiinsa. Vaikuttavatko lukuisat konfliktit elintason nousuun? Kun konflikteista tiedetään päivämäärä, voidaan nähdä, onko mahdollisesti elintason nousu lisännyt konflikteja. Kun tiedetään öljykenttien ja timanttikaivosten löytämisvuosi sekä konfliktien tapahtumavuosi, voidaan tarkastella onko niillä vaikutusta toisiinsa. Olisi myös mielenkiintoista tietää öljykenttien ja timanttikaivosten tuottavuusluokittelu ja vertailla sitä konfliktien lukumäärään samalla alueella. Kuten Ainokaisa Tarnanen kirjoittaa blogissaan öljyt ja timantit kiinnostavat myös kansainvälisellä tasolla (blogs.helsinki.fi/atarnane/), joka aiheuttaa usein paikallisväestön riistoa ja seurauksena voi olla alueellista köyhtymistä. Öljykentän tai timanttikaivoksen hyvä tuottavuus ei siis suoraan välttämättä aiheuta konfliktia vaan voi paikallisväestön köyhtymisen myötä lisätä paikallisväestön räjähdeherkkyyttä.
Lähteet:
CSCW – A Comprehensive Study of Civil War (2007a). Conflict Site. 1.2.2012.<www.prio.no/CSCW/Datasets/Armed-Conflict/Conflict-Site/>
CSCW – A Comprehensive Study of Civil War (2007b). Petroleum Dataset v 1.2. 1.2.2012.<www.prio.no/CSCW/Datasets/Geographical-and-Resource/Petroleum-Dataset/Petroleum-Dataset-v-12/>
CSCW – A Comprehensive Study of Civil War (2007c). Diamond Resources. 1.2.2012.<www.prio.no/CSCW/Datasets/Geographical-and-Resource/Diamond-Resources/>
Hegre, Hávard, 2006: Population Size, Concentration and Civil War. A Geographically Disaggerated Analysis. – julkaisu epäselvä?
Internet World Stats (2011). 1.2.2012. <www.internetworldstats.com/stats1.htm>
Maplibrary (2011). Africa. 1.2.2012. <www.maplibrary.org/stacks/Africa/index.php>
Tarnanen, Ainokaisa 2012. Kurssikerta 3 – Tietojen yhdistelyä ja pohdintaa Afrikasta. 7.2.2012. <blogs.helsinki.fi/atarnane/>
Suomen valuma-alueet
Kaikki sujui hyvin, kunnes tietokantoja piti alkaa muokkaamaan itsenäisesti. Parin edellisen tunnin aikana syntynyt informaatiotulva aiheutti sen, että olin tietokannan kanssa täysin umpikujassa enkä tiennyt, mistä mitäkin tapahtuu. Olen mielestäni ollut aina hyvä sisäistämään uudet käyttöjärjestelmät, mutta jokin tässä MapInfossa tökkii pahemman kerran. Ehkä se on toistojen vähäinen määrä ja se, että tämän kaltaista ohjelmaa en ole ennen käyttänyt. Corelia ei tähän samaan kategoriaan voi mielestäni laskea.
Itsenäisessä tehtävässä käytettiin Suomen valuma-alueita aineistona (OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille). Taulukossa oli valmiina alivirtaama, ylivirtaama sekä keskialivirtaama. Kaikki nämä olivat itselleni uusia käsitteitä. Ylivirtaamalla tarkoitetaan tulvaa ja keskiylivirtaama on siis tulvahuippujen keskiarvo. Alivirtaama taas on kuiva kausi ja keskialivirtaama kuivan kauden alimpien arvojen keskiarvo (TVT3-Geoinformatiikka, Paarlahti). Jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla saadaan tulvaindeksi, joka ”kuvastaa virtaaman vaihtelua ja ottaa mukaan sekä kuivimmat kaudet että tulvaisimmat ajat” (TVT3-Geoinformatiikka, Paarlahti).Lopullisella kartalla (Kuva 2.) näkyy tulvaindeksin lisäksi pylväsdiagrammina järvisyysprosentti eli se kuinka paljon alueen pinta-alasta on järviä.
Kuva 2. Eri alueiden tulvaindeksi ja järvisyys Suomessa
Tulvaindeksistä oli tehty valmiiksi histogrammi, jonka avulla piti valita oikea luokittelutapa.MapInfo ehdotti luokittelutavaksi kvantiilia. Kokeilin myös, miltä kartta näyttää tasavälisellä luokittelulla, koska en ollut varma, onko jakauma epämääräinen vai vino. Tasavälinen luokittelu ei kuitenkaan osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi, koska se laittaa lähes kaikki samaan luokkaan, jolloin eroja ei ole havaittavissa. Päädyin lopulta valitsemaan MapInfon alunperin ehdottaman kvantiilin luokittelutavan. Kokeilin myös eri värivaihtoehtoja ja vaikka pylväsdiagrammi olisi ollut paremmassa harmoniassa sen ollessa sininen, mielestäni se kuitenkin erottui huonommin näin, jonka takia valitsin punaisen värin diagrammille. Pylväsdiagrammien alta on hieman vaikea erottaa Etelä-Suomen tulva-alueita. Tämä koituikin pylväiden laadinnassa hankalaksi, sillä pienempänä niitä ei kunnolla erota ja suurempana ne peittävät valuma-alueet alleen.
Kartalta voi huomata, että sisämaan valuma-alueet ovat suurempia eivätkä niin tulvaherkkiä kuin rannikon valuma-alueet. Sisämaan valuma-alueet ovat myös rannikkoa järvisempiä. Järvisyys selvästi korreloi negatiivisesti tulvaindeksin kanssa, mutta kuten Mikko Raninen toteaa blogissaan järvisyys ei ole ainoa tulvaindeksiin vaikuttava tekijä vaan tulvimista vähentävät myös metsät ja erityisesti suot (blogs.helsinki.fi/mraninen/).
Yllättävää ei ole, että järvisyysprosentti on suurin Järvi-Suomessa. Pohjanmaa on tunnetusti tulvaherkkää aluetta pääasiassa siksi, että alueella on runsaasti jokia ja vähän järviä. Kevättulvat aiheuttavat usein ongelmia alueella ja tämä on selvästi havaittavissa kartalta. Amanda Cardwell mielestäni pohtii hyvin blogissaan, mistä Etelä-Suomen suuri tulvaindeksi johtuu. Etelä-Suomen sademäärät ovat Suomen suurimpia, koska lämpimämpi eteläinen ilmamassa sitoo enemmän vesihöyryä. Erittäin hyvä Amandan pointti on, että myös kaupungistuneisuus vaikuttaa Etelä-Suomen tulvaindeksiin, koska vesi ei pääse imeytymään maaperään, josta melko suuri osa on vettä läpäisemätöntä. (blogs.helsinki.fi/amandaca/).
Lähteet:
Cardwell, Amanda 2012. Kurssikerta 3. 10.2.2012. <blogs.helsinki.fi/amandaca/
OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille (2011). 1.2.2012. <wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp>
Paarlahti, Arttu. TVT3-Geoinformatiikka (2012). Tulvaindeksi. 7.2.2012. <blogs.helsinki.fi/tvt3-2012/>
Raninen, Mikko 2012.Kurssikerta 3. Muokkausta tietokantoihin ja vedellä leikkimistä.10.2.2012. <blogs.helsinki.fi/mraninen/>