Kurssikerran aluksi käytiin yhteisesti läpi erilaisia MapInfosta löytyviä teemakarttoja. Kartat laadittiin Pohjois-Suomen kuntatietojen pohjalta (Kuntadata 2011). Kuten Anttoni Kervinen blogissaan toteaa, MapInfon nopeus ja erilaiset mahdollisuudet luoda selkeitä karttoja yllättivät täysin (blogs.helsinki.fi/aeekervi/). Erilaisia kokeiltuja karttoja olivat muun muassa pylväsdiagrammi-, piste- ja grid-kartta, joista viimeksi mainittu vaikutti lähinnä tajuntaa laajentavia piristeitä nauttineen tulkinnalta eri ilmiöistä eikä ole kovin käyttökelpoinen väline maantieteellisestä aineistoa esitettäessä. Grid-kartta on liukuvärjätty kartta, jossa aineisto on interpoloitu. Grid-kartan lisäksi itselleni uusia teemakarttatyyppejä olivat individual- ja prismaattinen kartta. Prismaattinen kartta on kolmiuloitteinen kartta, jolta on helppo havaita alueelliset yhden muutujan erot. Individual-kartta oli karttatyypeistä hauskin. Sen avulla voidaan kuvata ilmiöitä laadullisesti esimerkiksi ratkaistujen rikosten määrää poliisiautojen koolla eli mitä suurempi poliisiauto, sitä enemmän ratkaistuja rikoksia. Jos ilmiön vierelle ei oteta toista vertailtavaa ilmiötä, ei tämä kerro välttämättä kartanlukijalle yhtään mitään. Tässä karttatyypissä ongelmaksi koitui myös se, että pienimpien poliisiautojen koko oli niin pieni, että niitä oli lähes mahdotonta erottaa kartalta sen ollessa normaalikoossa.

Lopullisen teemakartan piti sisältää kaksi päällekkäistä teemakarttaa. Koska käytännössä kahden erilaisen diagrammin kuvaus samassa kartassa ei ole kovin kartanlukijaystävällistä, oli toiselle teemalle koropleettikartta melko itsestäänselvä valinta. Valitsin pylväsdiagrammiin vertailukohteiksi vuokra-asuntokuntien ja rivi-ja pientaloasuntokuntien lukumäärän Uudenmaan maakunnassa. Asuntokunnalla tässä tarkoitetaan kaikkia samassa asuinhuoneistossa asuvia henkilöitä (Metadata 2011). Halusin vertailla sitä, kuinka paljon Uudellamaalla on vuokra- ja rivi- sekä pientaloasuntoja sekä miten asumismuoto suhteutuu korkeakoulutettujen osuuteen alueella. Koropleettikartan aineistona on siis korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus. Kokeilin eri vaihtoehtoja ja mielestäni rivi- ja pientaloasuinkuntien sekä vuokra-asuntokuntien välinen yhteys oli parhaiten nähtävissä pylväsdiagrammissa. Korkeakoulutettujen jakautumiseen taas oli koropleettikartta selkein valinta.

Kartalta on selvästi nähtävissä, että rivi- ja pientaloista suurin osa on omistusasuntoja pääkaupunkiseutua sekä Keravaa, Järvenpäätä ja Hyvinkäätä lukuunottamatta. Erityisen paljon rivi- ja pientaloista omistusasuntoja on mm. Askolassa ja Nummi-Pusulassa. Korkeakoulutettujen ja omistusasumisen välillä ei näy olevan selvää yhteyttä. Korkeakoulututkinnon suorittaneita eniten on Kauniaisten ja Espoon alueella. Määrä vähenee, mitä kauemmas pääkaupunkiseudusta mennään. Olisi mielenkiintoista vertailla muiden maakuntien lukumääriä Uutenmaahan, koska Uudellamaalla korkeakoulutettujen osuus on maan suurimpia. Jos kyseessä olisi jokin muu maakunta, alhaisin korkeakoulutettujen prosentti ei varmasti olisi 17. Olisin myös halunnut kerrostaloasumisen samaan karttaan, mutta siihen ei ollut aineistoa tarjolla.

Pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä, vuokra-asuntokuntien määrä on suuri, joka johtuu osaksi siitä, että täällä asuu paljon opiskelijoita ja vuokra-asuntoja on myös muuta maata enemmän tarjolla suhteessa rivitalo- ja pienasuntoihin. Erityisesti Helsingissä asutaan paljon tiiviimmin ja yleisemmin kerrostaloissa kuin vaikkapa Inkoossa. Uudenmaan korkeakouluista suurin osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja täällä on enemmän työpaikkoja valmistuneille. Siksi korkeakoulutetut helpommin jäävät tai muuttavat tänne asumaan valmistuttuaan. Lisäksi korkeakoulutetuista useampi on yksineläjiä ja/tai lapsettomia kuin korkeintaan toisen asteen koulutuksen omaavista. Perheelliset tarvitsevat isomman asunnon sekä muuttavat helpommin rauhallisemmille alueille, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Valitsemani väritys on mielestäni selkeä ja koropleettikartan alueet erottuvat sekä toisistaan että pylväsdiagrammeista. Uudellamaalla kunnat ovat pieniä ja MapInfo ei selkeyden vuoksi tunge kaikkia kuntien nimiä karttaan. Tämä vaatii kartanlukijalta tietoa Uudenmaan kuntien sijoittumisesta. Muuten kartta on mielestäni selkeä ja helposti luettava, vaikkakin vuokra-asuntojen ja rivi- ja pientalojen määrän pystyy päättelemään vain suurin piirtein. Tarkkojen lukeminen tietäminen ei kuitenkaan ole mielestäni tarpeellista.

MapInfon avulla karttojen tekeminen oli ensimmäistä kertaa huomattavasti sujuvampaa. Eri teemakarttojen luominen tapahtuu aina samasta valikosta melko samalla kaavalla. Kuten Mikko Raninenkin (blogs.helsinki.fi/mraninen/) blogissaan kirjoittaa, diagrammin värejä yms. joutuu kuitenkin MapInfon tarjoamista muokkailemaan ja kun kartan on luullut jo saaneensa valmiiksi, jokin olennainen asia puuttuu.

Lähteet:

Kervinen, Anttoni 2012. Kurssikerta 2. 28.1.2012. <blogs.helsinki.fi/aeekervi/>

Kuntadata 2011. TVT3-kurssiaineisto. Tilastokeskus. 25.11.2012.

Metadata 2011. TVT3-kurssiaineisto. Tilastokeskus. 19.11.2012.

Raninen, Mikko 2012. Kurssikerta 2. – Erilaisia teemakarttoja. 28.1.2012. <blogs.helsinki.fi/mraninen/>