Laakkonen, Simo: Vesiensuojelun synty, Helsingin ja sen merialueen ympäristöhistoriaa 1878-1928. Gaudeamus/Hanki ja Jää 2001, 309 s.
Tutkimus jakautuu kolmeen pääosaan. Johdannon jälkeisessä ensimmäisessä osassa perehdytään jätevedenpuhdistamopäätöksen taustalla vaikuttaneeseen periaatekeskusteluun, joka koski Helsingin vesi- ja jätehuollon kehittämistä vuodesta 1878 eräin poikkeuksin vuoteen 1904 saakka. Toisessa osassa paneudutaan Helsingin merialueen tieteellisen tutkimuksen kehitykseen, Töölönlahden pilaantumisongelmaan ja sen ratkaisuvaihtoehtoihin sekä jätevedenpuhdistamojen rakennuttamispäätökseen johtaneeseen tapahtumaketjuun lähinnä vuosina 1904-1909. Kolmannessa osassa selvitetään vesien pilaantumisen aiheuttamaa kansalaistoimintaa ja Helsingin vesiensuojeluohjelman kehitystä vuodesta 1910 vuoteen 1928, jolloin Helsingin kaupunki käynnisti laajan jätevedenpuhdistamoiden rakennusohjelman. Jokaisessa luvussa esitellään kuitenkin takautuvia teemoja, joiden aikarajaus ei noudata luvun pääasiallista jaksotusta. Johtopäätöksissä pyritään vastaamaan pääkysymykseen, miksi Helsinki rakennutti ensimmäisen jätevedenpuhdistamon ja minkälaisia seurauksia päätöksellä oli yhteiskunnassa ja ympäristössä.
Tarjolla on verkkoartikkeleina kirjan johdanto sekä osa luvuista. Verkkoartikkelit ovat viitteettömiä ja pääasiassa ilman kuvia.
Sisällysluettelo
JOHDANTO
Kaupungistumisen ongelmat ja ympäristöhistoria
Tutkimuskysymykset ja -rajaukset
Teoreettinen viitekehys
Aiempi tutkimus
Lähteet ja lähdekritiikki
Lähteiden tulkinta
OSA I: VESI- JA JÄTEHUOLLON UUDET VAIHTOEHDOT
Ihanteita ja haasteita
Helsingin viemärisuunnitelma 1878
Terveellinen ratkaisu
Jätteiden taloudellinen hyödyntäminen
Tavoitteena vesiensuojelu
Haastaja: vesikäymälä
Kuoppajärjestelmän vaikutus ympäristön tilaan
Jätteiden käsittely
Rantavesien likaantuminen
Helsingin läntiset lahdet
Eteläsatama
Siltasaari ja Pohjoisranta
Töölönlahti
Vesikäymäläjärjestelmän puolesta
Rakennusjärjestys
Vesikäymälän puolestapuhujat
Vaihtuvia mielipiteitä
Rahavalta ja laki
Arvovallalla vesikäymälän puolesta
Bakteriologian vaikutus
Kompromissi
Jätehuollon uudistus
Vuoden 1895 rakennusjärjestys
Jätteiden käsittely kotitalouksissa
Jätteiden kuljetus
Lannoitetehdas?
Uudistustyön tulokset
Rinnakkaisjärjestelmien kaupunki
Ehdotus puhtaanapidon järjestämiseksi vuonna 1901
Tynnyrijärjestelmän kokeilu
Vesikäymälä yleistyy
Miksi vesikäymäläjärjestelmä hyväksyttiin?
Yhteenveto
Onnistuiko suojelu?
OSA II: TÖÖLÖNLAHDEN LIKAANTUMISONGELMAN RATKAISU
Yliopisto ja kaupunki: kaksi tutkimuskulttuuria
Akateeminen luonnontutkimus
Levanderin opintomatka
Näkymätön Suomenlahti ja Lövön laboratorio
Luonnontiede ja yhteiskunta
Kaupungin ympäristötutkimus
Rantavesien tutkimukset
Kesä 1908
Kemistien verkosto
Merialueen pilaantumistutkimus
Poliittinen hydrobiologia
Tieteen Pitkäsilta
Töölönlahden pilaantumisongelman ratkaisuvaihtoehdot
Kanava
Täyttö
Syventäminen
Meriviemärit
Jätevesien puhdistus
Jätevedenpuhdistuksen vaihtoehdot
Suomalaisten näkökohdat
Palmberg ja koeasema I
Terveydenhoitolautakunta ja koeasema II
Tanskan malli: asema III?
Päätöksenteko
Yhteenveto
OSA III: VESIENSUOJELUOHJELMAN SYNTY
Jätevesiongelmat ja kansalaisyhteiskunta
Töölönlahden kalakuolema ja lehdistö
Alppilan ja Savilan jätevedenpuhdistamot
Jätevedenpuhdistamoiden haitat
Vesisota: siviilit vastaan sotilaat
Uimarit ja viemärit
Työväen uimahuoneet ja matalat lahdet
Pyykin huuhtelu ja rantavesien likaantuminen
Pyykkärien vaatimukset
Porvarisrouvien ehdotukset
Yläluokan rouvat
Sukupuolitettu kaupunki
Kaupungin vesiensuojeluohjelma
Vuoden 1915 mietintö
Merialueen pilaantumisen tutkimusohjelma
Tekniset tutkimukset
Puhdistustavoite: 100%
Yhteenveto
JOHTOPÄÄTÖKSET
Tie Alppilaan 1878-1909
Alppilan jälkeen 1910-1928
Rakenteellis-toiminnallisen kiertokulkumallin tarkastelu
Ekologinen modernisaatio
Ympäristönsuojelu
Helsingin vesiensuojelun synty
Lähdeluettelo
Kirjallisuus
Liitteet
Summary