Tikkanen Matti: Töölönlahti – ikkuna kaupunkiympäristön menneisyyteen. Kirjassa: Simo Laakkonen, Sari Laurila, Pekka Kansanen, Harry Schulman (toim.), Näkökulmia Helsingin ympäristöhistoriaan, Kaupunki ja sen ympäristö 1800- ja 1900-luvulla. Edita/Helsingin kaupungin tietokeskus 2001: 240-255.

(lyhennelmä artikkelista)

Vesialtaiden pohjaan kerrostuneet sedimentit ovat tunnetusti hyviä ympäristön muutoksen arkistoja, joihin erilaiset kehitystapahtumat tallentuvat jopa tuhansien vuosien taakse ulottuvana aikasarjana. Kuva menneen ajan tapahtumista voidaan rakentaa ajoitusten sekä geokemiallisten ja mikrofossiilianalyysien avulla. Varhaisten kehitystapahtumien tunteminen on tärkeää mm. siksi, että niiden avulla voidaan erottaa ihmisen aiheuttamat häiriöt luonnon omaan kehityskulkuun liittyvistä tapahtumista.

Töölönlahdella tehtyjen kairausten mukaan kiinteä kallioperä tulee vastaan laajalla alueella vasta noin 30 metrin syvyydessä. Moreenin ja hiekan päälle kerrostunut 25 metriä paksu savipitoinen sedimenttikerros on syntynyt jääkauden jälkeisenä aikana noin 12 000 vuoden kuluessa, joten keskimääräinen kerrostumisnopeus on altaan keskiosassa ollut 0,2 cm vuodessa. Pintaosassa kerrostumisvauhti on ollut kuitenkin selvästi tätä nopeampaa. Ajoitusten perusteella voidaan arvioida, että tämän vuosisadan aikana Töölönlahden pohjaan on kertynyt sedimenttiä lähes 60 cm ja viimeisten vuosikymmenien aikana keskimääräinen sedimentaationopeus on ollut yli 0,6 cm vuodessa. Matalassa Töölönlahdessa pohjasedimentti sekoittuu helposti uudelleen veteen. Mittausten mukaan bruttosedimentaation määrä Töölönlahdella on vuositasolla 11,9 kg/m