Kurssikerta 3

Kolmannella kurssikerralla pääasiassa opeteltiin muodostamaan tietokantoja, joiden avulla on tehokasta työskennellä. Dataa yhdisteltiin eri lähteistä ja yhdistettiin kyselyiden avulla tietokantoja yhdeksi. Kurssikerralla keskityttiin Afrikan valtioihin, joita tutkittiin monien eri muuttujien kautta. Itsenäiseksi harjoitustyöksi jäi tulvaindeksikartan luominen.

Afrikan valtioihin liittyen oli tietokantoja, jotka sisälsivät tietoa konfliktien määrästä ja niiden laajuudesta, timanttikaivosten löytämisvuodesta ja kaivosten aloittamisvuodesta, öljykenttien löytämisvuosista ja niiden poraamisen aloittamisvuosista ja internetin käyttäjien määristä. Eri muuttujat kertovat paljon eri asioita ja vaihtelua valtioiden välillä löytyi melko paljon. Konfliktien määrästä voi päätellä paljon valtion sisäisestä vakaudesta, sekä suhteesta naapurivaltioihin, jonka toteaa myös Harmonen (2021) omassa blogissaan. Joidenkin valtioiden kohdalla pystyi havaitsemaan öljykenttien ja timanttikaivosten suuren määrän olevan joissain tapauksissa mahdollinen konfliktien lietsoja. Toisaalta oli myös valtioita, joissa ei ollut lainkaan konflikteja luonnonvaroista huolimatta. Konfliktit ovatkin eri alueilla luonteeltaan erilaisia, joten jonkinlaisen yleistämisen tekeminen on melko haastavaa.

Tietokannoista löytyi myös tietoa liittyen internetin ja Facebookin käyttäjämääristä Afrikan valtioissa. Eniten internetin käyttäjiä vuonna 2020 suhteessa väkilukuun oli Keniassa (n. 85 %), kun taas monissa valtioissa samainen luku oli erittäin alhainen, sen ollessa alhaisin Eritreassa (n. 1,4 %). Niin sanotun kolmannen maailman valtioiden välillä on siis voimakasta vaihtelua kehitysasteessa, sillä internetin käyttäjämäärä on melko hyvä muuttuja, kun tulkitaan valtion kehittyneisyysastetta.

Tulvaindeksikartta

Kuva 1. Tulvaindeksikartta, jossa esitettynä myös järvisyysprosentti valuma-alueiden sisällä.

Kurssikerran lopuksi aloin työstämään tulvaindeksikarttaa, joka löytyy kuvasta 1. Kartan teko tuntui sujuvan jo melko hyvin, tosin diagrammien lisäämisessä oli omat haasteensa, jotka aiheuttivat muutamien voimasanojen käytön. Pylväiden lisääminen kartalle ei vaikuttanut omasta mielestäni loogiselta, sekä niiden esittäminen legendassa tuntui melko mahdottomalta. Päädyinkin siis käyttämään ympyrädiagrammeja ja lopputuloksesta tuli ainakin omaan silmään huomattavasti miellyttävämpi. Samaan ratkaisuun oli päätynyt omassa kartassaan myös muun muassa Mattila (2021).

Tulvaindeksi oli itselleni hieman vieras käsite, ennen kuin aloin työstämään aineistoa. Vaikkakin tulvaindeksi ei varmasti käsitteenä kerro paljoa ja pelkät lukuarvot siitä vielä vähemmän, niin koen silti, että kartta kertoo melko hyvin mitkä paikat ovat herkkiä tulville. Itse en ainakaan saisi selvää pelkästään tulvaindeksien lukuarvoja tuijottamalla. Kartalta onkin helppo huomata, että suurimmat tulvaindeksin arvot löytyvät rannikon valuma-alueilta, jossa jokien kuljettama vesi päätyy mereen.

Järvisyys on taas puolestaan melko yksinkertainen käsite ymmärtää, mitä suurempi prosentti niin sitä enemmän järviä. On oletettavaa, että järvisyys on suurempi suuremmilla maa-alueilla, jossa valuma-alueen tulvaindeksi on melko pieni, sillä täällä vesi ei pääse pakenemaan ja järvissä pysyy tarpeeksi vettä. Tämä on helppo todeta kuvasta 1, joka osoittaa järvisyysprosentin olevan suurin Etelä-Suomen suurilla valuma-alueilla.

Lähteet:
Harmonen, R., https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/, viitattu 8.2.2021
Mattila, L., https://blogs.helsinki.fi/lottmatt/, viitattu 8.2.2021

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *