Kurssikerta 4

Kurssikerta 4

Neljännellä kurssikerralla lähdettiin tutkimaan, miten luodaan ruutukarttoja ja miten tuotetaan tietoa niille. Kurssikerran aineistot olivat peräisin SeutuCD’15:lta ja olivat pistemäistä tietoa. Aineisto on erittäin laaja, joten pieni karsiminen oli tarpeen, jottei laskutoimituksissa kestäisi niin tuhottoman kauan. Aineiston muokkaamisen jälkeen alkoi ruututeemakartan luominen.
Ruutukartan luomisessa melko oleellinen osa on itse ruudukon luominen, joka luonnistui melko helposti. Ruudukko tehtiin koossa 1 km x 1 km, joka soveltuu mielestäni tiedon esittämiseen oikein näppärästi pääkaupunkiseudulla. Toisaalta luettuani Annika Innasen blogia (2021), totesin puolet pienemmän ruutukoon olevan yhtä lailla toimiva vaihtoehto tiedon esittämisessä. Omana tavoitteenani oli saada hyvä yleiskuva asukkaiden keski-iän jakautumisesta pääkaupunkiseudulla. Toki yksityiskohtaiseen ja tarkempaan alueelliseen tarkasteluun neliökilometrin ruudut eivät välttämättä ole se kaikkein paras valinta.


Kuva 1. Asukkaiden keskimääräinen ikä pääkaupunkiseudulla 1 km x 1 km ruuduissa.

Lopputulokseen päädyin lisäämään taustalle OpenStreetMap-pohjakartan, sillä koen sen olevan hieman selkeämpi alueiden erottelussa. Eri kaupunginosien tai alueiden jaottelu olisi ehkä kuitenkin ollut vielä tarpeen, jotta lukijan olisi helpompi tulkita esimerkiksi missä asuu vanhempi väestö. Ruututeemakartta soveltuu hyvin absoluuttisten arvojen esittämiseen, sillä ruudut ovat kaikki samankokoisia. Koropleettikarttaan verrattuna ruututeemakartta voi olla lukijan silmään hieman karkeampi, eikä visuaalisesti niin miellyttävä. Pisteteemakarttaan ruudut toimivat huomattavasti paremmin, erityisesti näin suurta aluetta tutkailtaessa. Pisteteemakartta soveltuu pienien alueiden tarkkaan tutkimiseen, mutta suuressa mittakaavassa pisteet vain ”puurotuvat” yhteen.
Itse väestön keski-iän jakautumisesta voidaan huomata suuressa mittakaavassa muutamia trendejä. Vanhempi väestö on pitkälti keskittynyt pääkaupunkiseudun laitamille, erityisesti Espoon länsi- ja luoteisosiin. Nuorempi väestö on puolestaan keskittynyt suurimmalta osin Helsingin keskustan alueelle ja Vantaalla rautatien ympärille.

Kurssikerran jälkimmäisellä puoliskolla siirryttiin tutkimaan rasteriaineistoja ja niiden kanssa operoimista. Tutkittavan alueena toimi Pornaisten kunnan alue, josta muodostettiin rinnevalovarjostuskuvien avulla aluetta kuvaava korkeusmalli ja vieläpä korkeuskäyrät. Kotitehtäväksi jäi ladata peruskarttalehti alueelta ja päädyin itse lataamaan Maanmittauslaitoksen tekemän peruskarttalehden Paitulista.


Kuva 2. Maanmittauslaitoksen peruskarttalehden korkeuskäyrät (ruskea) ja korkeusmallin mukaiset korkeuskäyrät 5 metrin väleillä (vihreä).

Kuvassa 2 nähdään kuinka korkeuskäyrät Maanmittauslaitoksen peruskartassa ja korkeusmallin pohjalta piirretyt käyrät eroavat toisistaan. Suuripiirteisesti käyrät näyttävät noudattavan toisiaan melko hyvin, mutta eroja löytyy, kunhan tutkitaan hieman lähemmin. Korkeusmallin pohjalta piirretyt käyrät esittävät korkeuserot paljon tarkemmin ja peruskarttalehti yleistää pienet korkeusvaihtelut. Suurimman osan ajasta peruskarttalehden korkeuskäyrät täyttävät varmasti kaikki lukijan tarpeet, sillä yksityiskohdat 5 metrin välein piirretyillä korkeuskäyrillä ovat ”liian” tarkkoja kartan ja alueen korkeusprofiilin tutkimiseen. Tietysti näilläkin tarkoilla käyrillä voisi olla käyttötarkoitusta, mutta itse luen mieluummin peruskarttalehden korkeuskäyriä.

Lähteet:

Innanen, A., https://blogs.helsinki.fi/anninnan/, 2021

Leave a Reply

Your email address will not be published.