Kurssikerta 7

Viimeistä viedään tämän kurssin osalta! Viimeisen kurssikerralla annettiin niin sanotusti vapaat kädet ja tehtävänä oli luoda karttoja tai karttasarjoja. Itselleni luonnonmaantiede ja erityisesti hasardien tutkiminen osuu parhaiten omiin mielenkiintoihini, joten kartoilla esitetään hasardien vaikutuksia erityisesti ihmistoimintaan. Kuudennella kurssikerralla visualisoitiin jo tiettyjä ilmiöitä kartalla, mutta halusin syventyä tutkimaan kyseisiä ilmiöitä.

Lähdin hakemaan aineistoja samasta paikasta, kuin viime kurssikerralla, tosin tällä kertaa rajaten aineistoa hieman tiukemmin. Ensimmäiseksi tein kartan (kuva 1), jossa on esitetty suurinta taloudellista vahinkoa aiheuttaneet tsunamit vuodesta 1950 eteenpäin. Aineiston noutaminen onnistui jälleen kerran erittäin helposti ja sen lisääminen QGISiin ei tuottanut juurikaan ongelmia. Tiedon esittäminen visuaalisesti miellyttävästi vaati kuitenkin hieman hienosäätöä, jotta ympyrädiagrammien välille saataisiin havaittavia eroja. Havaittavien erojen saamiseksi piti diagrammien kokoa liioitella melko paljon, sillä kartalla voidaan huomata esiintyvän yksi erittäin poikkeava tsunami. Kyseessä on Japanissa vuonna 2011 tapahtunut 9,0 magnitudin laukaisema tsunami, joka aiheutti suuria vahinkoja etenkin Fukushiman ydinvoimalassa. Vaikka Japani on varakas hyvinvointivaltio ja infrastruktuuri on suunniteltu kestämään luonnonkatastrofeja, niin tämä katastrofi oli kooltaan liian massiivinen. Muita merkittäviä taloudellista vahinkoa aiheuttaneet tsunamit tapahtuivat Chilessä vuonna 2010 ja Indonesiassa vuonna 2004. Kaikissa kolmessa tapauksessa tsunamin laukaissut maanjäristys on ollut 9 magnitudin paikkeilla. On melko loogista, että mitä suurempi tsunami, sitä suuremmat vahingot.

Kuva 1. Suurimmat taloudelliset vahingot aiheuttaneet tsunamit.

Seuraavaksi hain tietoa tsunameista, jotka vaativat eniten kuolonuhreja. Kuvasta 2 voidaan huomata, että pisteitä löytyy useampia, kuin kuvan 1 kartasta. Tämän kartan tekeminen luonnistui huomattavasti nopeammin, sillä aineistossa ei ollut yhtään suuresti poikkeavaa arvoa. Ympyrädiagrammit ilmestyivätkin kartalle melko mukavasti jo ensimmäisellä yrittämällä. Eniten kuolonuhreja aiheutti vuonna 2010 Haitissa tapahtunut tsunami, joka vaati yli 300 000 kuolonuhria. Seuraavaksi eniten kuolonuhreja aiheutti vuonna 2004 Indonesiassa tapahtunut tsunami, joka vei yli 200 000 ihmishenkeä. Vertailtaessa kuvien 1 ja 2 karttoja voidaan huomata niiden eroavan melko huomattavasti toisistaan. Siinä missä Japanin katastrofi oli ylivoimaisesti suurin taloudellisia vahinkoja aiheuttanut katastrofi, niin kuolonuhreja kyseinen katastrofi ei vaatinut läheskään yhtä merkittävästi. Lisäksi ensimmäisestä kartasta ei löydy eniten kuolonuhreja aiheuttanutta Haitin tsunamia, joka osoittaa huonomman tulotason valtioiden olevan erityisen riskialttiita suurille tsunameille.


Kuva 2. Kuolonuhrien määrät tsunameissa vuodesta 1950 eteenpäin.

Kartat ovat mielestäni onnistuneita ja niissä esitettävät tieto on ainakin itselleni erittäin mielenkiintoista. Itselleni yllätyksenä tuli erityisesti Japanin tsunamin aiheuttamat taloudelliset tappiot. Tiesin niiden olevan suuret, mutta verrattuna muihin Japanin tsunami on omassa luokassaan taloudella mitattuna.

Kurssin viimeisenä postauksena koen olevan tarpeen tehdä jonkinlainen yhteenveto kurssista. Itselläni kurssi sujui melko hyvin ja suurempia kompastuskiviä ei esiintynyt, vaikka käytin ensimmäistä kertaa QGIS-ohjelmistoa. Käytännössä tämä oli kunnollinen ensikosketus paikkatieto-ohjelmien käyttöön, sillä ennen olen käyttänyt vain nopeasti ja pintaa raapaisten ArcGIS-ohjelmistoa. Nyt koen kuitenkin itse QGIS-ohjelmiston olevan edes jollain tasolla hallussa. Ainakin kurssilla käytettyjen työkalujen osalta voin todeta oppineeni paljon. Tietenkin valtava määrä ohjelman ominaisuuksista on edelleen täysi mysteeri, mutta niiden käytön oppii aivan varmasti samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin – kokeilemalla ja harjoittelemalla. Eniten ongelmia kurssin aikana aiheutti aineistojen löytäminen ja tuominen ohjelmaan. Dataa löytyy aivan tolkuton määrä ja joskus se tuottaa hankaluuksia sen sopivan aineiston löytämisessä. Itsekin tutkin monia erilaisia vaihtoehtoja tehdessäni tämän kurssikerran karttoja, mutta lopulta en onnistunut luomaan niistä mieleistäni visualisointia.

All in all koin kurssin olevan erittäin hyvä ponnahduslauta paikkatieto-ohjelmiin. Vaikkakin opetus jouduttiin järjestämään kokonaan etänä, niin en kokenut sen rajoittavan opetuksen laatua melkeinpä millään tavalla.

Lähteet:

NOAA, https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search, viitattu 2.3.2021

Leave a Reply

Your email address will not be published.