Category Archives: Tieteessä

Muinais-DNA paljastaa: koirat sopeutuivat viljeltyyn ravintoon jo varhain

Koirat pystyvät hyödyntämään ravinnon tärkkelystä tehokkaammin kuin sudet, sillä koirilla on perimässään useampi kopio tärkkelystä pilkkovan entsyymin geenistä. Eron on arveltu johtuvan siitä, että koirat ovat sopeutuneet tärkkelyspitoiseen ravintoon, jota on ollut runsaasti saatavilla maanviljelyksen myötä. Sitä ei kuitenkaan ole tiedetty, milloin tämä sopeutuminen on tapahtunut: pian maanviljelyksen alkamisen jälkeen vai vasta myöhemmin, esimerkiksi koirarotujen muodostuessa ja jalostuksen yleistyessä. Nyt uusin, muinaiskoiria tarkastellut tutkimus havaitsi, että sopeuma näkyy jo 6000 vuotta sitten eläneiden koirien perimässä.

Lue lisää

Ruotsalainen geeniatlas

Vastikään valmistunut tutkimus nostaa ruotsalaiset kokogenomiselle maailmankartalle. Tutkimuksessa on mukana tuhat henkilöä, jotka edustavat Ruotsin kaikkia kolkkia ja joiden koko perimä on nyt sekvensoitu. Kartoituksen tulokset, jotka ovat julkisesti saatavilla, muodostavat jatkossa tärkeän resurssin erilaisille tautigeenitutkimuksille.

Lue lisää

Koirat turvautuvat ihmisen apuun ongelmanratkaisussa – taustalla sama geeni kuin ihmisen autismissa

Sudet ratkovat ongelmia itsenäisesti, koirat turvautuvat usein ihmisen apuun. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa tutkijat selvittivät, mitkä geenit vaikuttavat koirien taipumukseen etsiä ihmiseltä apua tehtävien ratkaisussa. Tuloksissa näkyi kaksi geenialuetta, jotka on ihmisellä liitetty sosiaalisiin häiriöihin. Lue lisää

Kuka kesytti koiran?

Koira on ensimmäinen ihmiskunnan kesyttämä eläinlaji. Koira kesytettiin sudesta, mutta kukaan ei tiedä varmasti, missä ja milloin. Kesäkuussa tiedelehti Sciencessa ilmestyneessä tutkimuksessa arvellaan muinais-DNA:n analyysien perusteella, että koira on itse asiassa kesytetty vähintään kahteen otteeseen. Tutkimusta johtanut Greger Larson esitelmöi aiheesta Helsingissä maanantaina 29.8.

Näkemykset koiran kesyyntymisen alkuperäisestä tapahtumispaikasta vaihtelevat: eri koulukunnat kannattavat omien tutkimustensa perusteella Eurooppaa, Lähi-itää, Keski-Aasiaa ja Itä-Aasiaa. Näiden näkemysten tukena on käytetty sekä arkeologista että geneettistä aineistoa. Arkeologisten luulöytöjen perusteella on kuitenkin usein vaikea sanoa, milloin kyse on ollut varhaisista koirista ja milloin susista, eikä aineisto ole välttämättä myöskään maantieteellisesti ja ajallisesti kattava. Nykykoirien geneettiset vertailut eivät nekään ole tuoneet asiaan lopullista selvyyttä muun muassa siksi, että kesytyksen pohjana olleen susipopulaation geenejä ei tunneta. Aivan uusimmat tutkimukset ovat pyrkineet yhdistämään arkeologisen ja geneettisen lähestymistavan tarkastelemalla muinaiskoirien ja -susien perimää.

Lue lisää