Kurssikerta 1

Nyt kun viime jakson TAKista on selvitty niin on aika siirtyä paikkatiedon maailmaan. Kuten Tiia Salminen (2015) mainitsi blogissaan, minäkään en ole tottunut blogin pitämiseen tai MapInfon käyttämiseen, enkä sen kummemmin oman oppimiseni analysoimiseenkaan, joten kurssista tulee varmasti mielenkiintoinen ja hieman haastavakin. Ensimmäisen kurssikerran aikana käytiin läpi perusasioita paikkatiedosta, opeteltiin MapInfon käyttämistä ja harjoiteltiin teemakarttojen tekemistä kyseisellä ohjelmalla. Aloitimme harjoittelun yhteisesti tehtävällä koropleettikartalla muunkielisten osuuksista Helsingissä (kuva 1). Ensimmäisen harjoituskartan tekeminen vaati lähinnä hyviä opetuksen seuraamistaitoja ja avointa kokeilumieltä. Itselleni tällainen katsomalla ja kokeilemalla oppiminen on yleensä toiminut parhaiten.

Kuva 1. Muunkielisten osuus Helsingin asukkaista vuonna 2011.

Kuva 1. Muunkielisten osuus Helsingin asukkaista vuonna 2011.

Harjoituskartan jälkeen oman koropleettikartan valmistus ei ollut kovin vaikeaa ja aiheesta laaditut yksityiskohtaiset ohjeet auttoivat tarvittaessa. MapInfon käyttäminen koko edellisen TAK-kurssin Corel Draw-naputtelun jälkeen vaati kuitenkin hieman totuttelua, eikä kaikki sujunut tietenkään vielä ihan niin kuin olisi toivottu. Esimerkiksi valmiin kartan mittakaava ei suostunut siirtymään aivan sille paikalle kartan vasempaan alakulmaan mihin olisin sen halunnut sijoittaa. Valitsin omaan koropleettikarttaan tutkittavaksi ulkomaiden kansalaisten osuudet väestöstä kunnittain vuonna 2011 (kuva 2).

Kuva 2. Ulkomaiden kansalaisten prosenttiosuudet kunnittain vuonna 2011.

Kartan tekovaiheessa hämmennystä aiheutti aineiston jakauman tutkiminen ja oikean luokittelun valitseminen histogrammityökalun avulla. Käyttämäni aineiston jakauma oli selvästi vino, jolloin sille parhaita luokittelutapoja olisi ollut mm. kvantiilit eli tasamääräiset luokat. Kvantiililuokitusta käytettäessä viiteen luokkaan jaettu aineisto jakautui kuitenkin hyvin epätasaisesti niin, että ylimpään luokkaan kuului huomattavasti suurin osa aineistosta. Aineiston luokkarajojen ollessa 0,1 prosentista 12,5 prosenttiin ylimmän luokan olisi muodostanut niistä 1,5-12,5 %. Tällä luokittelulla kartta olisi antanut yleistävän ja harhaanjohtavan kuvan siitä kuinka suuren osan ulkomaalaiset muodostavat eri kunnissa. Tämä olisi saattanut muodostaa lukijalle hyvinkin erilaisia mielikuvia ulkomaalaisten osuuksista eri alueilla. Jotta kartasta saatiin vähemmän harhaanjohtava päädyin käyttämään luonnollisten luokkavälien luokitusta. Näin kartalta erottui paremmin eri luokat ulkomaalaisten osuuksista, eikä yhdestäkään luokasta tullut liian hallitseva muihin nähden. Vaikka kartalla näkyviä tuloksia voidaan muokata helposti aineiston eri luokittelutapoja käytettäessä, uskon että käyttämäni luokittelu antaa melko luotettavan kuvan tutkittavasta ilmiöstä.

Karttaa tutkiessa huomaa, että eniten ulkomaalaisia suhteessa muihin asukkaisiin sisältävät kunnat keskittyvät enimmäkseen etelään, länteen ja itään, sekä hieman myös pohjoiseen. Keski-Suomessa ulkomaan kansalaisten osuudet ovat sen sijaan pienempiä. Tämä voi herättää kysymyksiä siitä, miksi juuri tietyt alueet ovat ulkomaalaisvaltaisempia kuin toiset. Ilmiön suhteellisia osuuksia esittävää karttaa lukiessa kannattaa myös muistaa, että kartta esittää tässä tapauksessa maahanmuuttajien suhteellisia osuuksia eikä absoluuttisia määriä. Harvaan asutuilla seuduilla kuntien ulkomaalaisten asukkaiden suhteelliset osuudet saattavat olla suuria, vaikka todellinen määrä ei niin suuri olisikaan. Tämä selittänee osittain esimerkiksi kartalta erottuvien Lapin kuntien ulkomaalaisten osuuksia.

Eniten ulkomaan kansalaisia suhteessa muuhun väestöön on kartan mukaan pääkaupunkiseudulla, Ahvenanmaalla ja Vaasan tienoilla Länsi-Suomessa. Näillä alueilla ulkomaalaisia on 5,4-12,5 % muusta väestöstä. Etenkin pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten voi olettaa olevan suurelta osin pakolaisia tai koulutuksen ja työn perässä muuttaneita maahanmuuttajia. Ahvenanmaalla ulkomaan kansalaisten osuus selittyy mitä todennäköisimmin ruotsalaisten muutolla alueelle. Vaasan seuduilla oleva kolmas ulkomaalaisten keskittymä saattaa selittyä myös osittain ruotsalaisten muuttoliikkeillä, mutta alueen muunmaalaisten osuuteen vaikuttaa varmasti mm. Kristiinankaupungissa, Vaasassa sekä Pietarsaaren kunnissa sijaitsevat pakolaisten vastaanottokeskukset (Maahanmuuttovirasto 2015). Myös opiskelumahdollisuudet ovat saattaneet houkutella maahanmuuttajia Vaasaan. Koulutusmahdollisuudet ja vastaanottokeskukset voivatkin toimia selittävinä tekijöinä eri alueiden ulkomaalaisten osuuksia tarkastellessa. Alueet joissa ulkomaan kansalaisten osuus on suuri sijoittuvat monesti vastaanottokeskusten läheisyyteen sekä suurempiin kuntiin joista löytyy monipuolisemmat koulutusmahdollisuudet. Kaikkea ei tietenkään voi laittaa näiden kahden piikkiin. Etenkin pienemmissä kunnissa vastaanottokeskuksen olemassaolo ei aina tarkoita, että alueen ulkomaalaisten osuus olisi suuri. Eri kuntien ulkomaalaisten osuuksiin vaikuttaa myös kuntien oma politiikka maahanmuuttajien vastaanottamisen suhteen, sekä kunnan koko ja väkimäärä. Ilman tietoa vastaanottokeskuksista ja niiden sijainneista kartan tulkinta olisi kuitenkin varmasti hyvin erilaista ja todennäköisesti myös haastavampaa.

Seuraavaksi eniten ulkomaalaisia suhteessa muihin asukkaisiin esiintyy etenkin Etelä-Suomen kunnissa. Kartalta erottuu myös esimerkiksi hyvinä opiskelukaupunkeinakin tunnetut Turku, Tampere, Lappeenranta ja Lahti, jotka ovat varmasti houkutelleet nuorempaa maahanmuuttajaväestöä. Näillä seuduilla sijaitsee myöskin vastaanottokeskuksia, jotka ovat vaikuttaneet osaltaan ulkomaalaisten suuriin osuuksiin kunnissa. Etelä-Suomen lisäksi Lapin muutamissa kunnissa ulkomaan kansalaisten osuus on melko suuri. Tähän saattaa vaikuttaa myös väestömäärältään suuremmat kaupungit Kemi ja Rovaniemi, sekä näissä sijaitsevat vastaanottokeskukset, mutta myös Lapin harvaan asutut seudut nostavat varmasti ulkomaalaisten prosenttiosuuksia. Lisäksi ruotsalaisten mahdolliset muuttoliikkeet rajan yli saattavat vaikuttaa muutamien kuntien ulkomaalaisten osuuksiin.

Kunnat joiden asukkaista 1,5-2,7 % ovat ulkomaan kansalaisia keskittyvät etenkin Itä-Suomeen sekä etelään. Keski-Suomessa ja Lapissa muutamat melko yksittäiset kunnat mukailevat kutakuinkin vastaanottokeskusten sijainteja. Varsinkin Venäjän rajan läheisyydessä sijaitsevissa kunnissa venäläiset ovat potentiaalinen ulkomaalaisten osuuksiin vaikuttava maahanmuuttajaryhmä. Vähiten ulkomaan kansalaisia sisältävät kunnat sijaitsevat muutamia kuntia lukuunottamatta Lapissa, Keski-Suomessa sekä Länsi-Suomen eteläosissa. Mm. Joonas Alangon (2015) väentiheyskarttaa tarkastellessa huomaa näiden alueiden olevan muutenkin Suomen harvimmin asuttuja.

Omaa karttaa tehdessä tuli opittua lisää histogrammin käytöstä ja sopivan luokittelun löytämisestä tutkittavalle aineistolle. Histogrammin tutkiminen opetti myös kriittistä harkintaa luokittelua valitessa. Tekemäni teemakartta onnistui mielestäni suhteellisen hyvin. Kartan värisävyt ovat harmonisia, mutta luokkien väliset värierot olisivat voineet olla ehkä hieman selkeämpiä. Ensimmäinen kurssikerta opetti hyvin teemakartan tekemisen perusteet ja MapInfon perusominaisuuksien tulisi olla nyt jotenkuten hallussa. Nähtäväksi jää miten hyvin opitut taidot muistuvat mieleen myöhemmillä kurssikerroilla.

Lähteet

Alanko, J. (2015). Alanko’s blog. https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/ Luettu 16.1.2015

Maahanmuuttovirasto (2015). Vastaanottokeskusten yhteystiedot. http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/vastaanottotoiminta/vastaanottokeskukset/vastaanottokeskusten_yhteystiedot Luettu 16.1.2015

Salminen, T. (2015). Biologin seikkailut Kumpulassa. https://blogs.helsinki.fi/tiisalmi/ Luettu 16.1.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *