Kurssikerta 4

Ruututeemakarttoja ja karttakuvan rekisteröimistä

Neljännen kurssikerran aiheina oli piste- ja ruutuaineistot, ruutukartan teko sekä rasterimuotoisen peruskartan rekisteröiminen MapInfoon ja kohteiden piirtäminen sen pohjalta. Tunnin alussa tutkittiin pisteaineistoa pääkaupunkiseudun asukkaista. Aineiston selaaminen ja ”itsensä etsiminen” oli mielenkiintoista puuhaa. Pisteaineiston avulla harjoiteltiin ruutukarttojen tekoa. Tehtävä vaati jälleen viime kurssikerralta tuttuja tietokantojen yhdistämistä sekä uuden tiedon tuottamista. Tällä kertaa tietojen yhdistäminen ja laskeminen eivät tuottaneet suurta ongelmaa vaan onnistuivat melko sujuvasti.

Valitsin karttaani (kuva 1) tutkittavaksi pääkaupunkiseudulla asuvat 21-vuotiaat. Valmis kartta ja valitsemani aiheen tarkastelu tuntuivat melko itsestäänselviltä juuri toisin mitä tehtävänannossa kehotettiin. En kuitenkaan jaksanut alkaa väsätä uutta karttaa, sillä halusin tutkia miten omanikäiseni jakautuvat pääkaupunkiseudulla. Kartan tekovaiheessa hämmennystä aiheutti jälleen sopivan luokittelun löytäminen ja kartan mittakaavan sommittelu. Aineistoa luokitellessa luokista tuli hyvin epätasaisia mitä tahansa luokittelua käyttämällä. Valitsemani luokittelu teki kartasta kuitenkin tasapainoisimman näköisen niin, että kartalta erottuu arvoja jokaisesta luokasta. Luokkien epätasaisuus on huomattavissa myös tässä luokittelussa pienimmän luokan ollessa 1-3 ja suurimman 19-92. Mittakaava temppuili jostain syystä tällä kurssikerralla enemmän kuin yleensä. Sen saaminen pysymään halutussa paikassa oikeassa alakulmassa jäi edelleen mysteeriksi. Tällä kertaa mittakaava onkin erikoisen näköinen ja aivan väärässä kohtaa peittäen osan kartasta. Voisinkin listata mittakaavan kesyttämisen loppukurssin yhdeksi oppimistavoitteeksi.

Kuva 1. 21-vuotiaiden määrät pääkaupunkiseudulla.

Kuva 1. 21-vuotiaiden määrät pääkaupunkiseudulla.

Kuten edellisellä kurssikerralla huomasin, myös tämän kertaisen kartan väreissä olisi voinut olla vielä hiomisen varaa. Etenkin sinisen sävyjä olisi voinut muokata enemmän toisistaan erottuviksi. Jostain kumman syystä toisella kurssikerralla oppimani värien säätäminen unohtuu näitä monimutkaisempia karttoja valmistaessa. Tehtävänantona oli myös poistaa kartalta ruutujen mustat rajat. Tämän pitäisi kai selkeyttää karttaa ja helpottaa sen lukemista, mutta mielestäni lopputulos on hieman epäselvä ja ”sumuinen”. Ruutukarttoihin verrattuna muut teemakartat tuntuvat selkeämmin luettavilta. Voi olla että tähän vaikuttaa kokemattomuuteni ruutukarttojen tarkastelussa ja valmistamisessa. Tunnilla tehtyä ruutukarttaa saattaisi olla helpompi tulkita eri paikkakunnittain jos siihen lisäisi esimerkiksi tiet tai kuntien suuralueet. Mielestäni tällöin kartasta tulee kuitenkin liian sekava, joten päätin jättää karttani sellaiseksi kuin se on.

Kartalta huomaa, että eniten 21-vuotiaita keskittyy Helsingin kantakaupungin alueelle. Vähiten 21-vuotiaita näyttäisi olevan Espoossa, Vantaalla, sekä Helsingin pohjois- ja itäosissa muutamia runsaasti sen ikäisiä sisältäviä keskittymiä lukuunottamatta. Etenkin Espoon ja Vantaan pohjoisosissa sekä Helsingin Östersundomissa on laajoja valkoiseksi jääviä alueita, joilla ei asu 21-vuotiaita lainkaan. Syinä tähän saattaa olla alueiden vaikeampi saavutettavuus. Nuoret aikuiset arvostavatkin monesti hyviä kulkuyhteyksiä sekä runsaita vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, mikä saattaa selittää nuorten keskittymisen juuri Helsingin kantakaupungin alueelle. Kartalta erottuu selkeästi mm. Kallion seutu, joka on tunnettu myös nuorten suosimana halvempiakin asuntoja tarjoavana persoonallisena alueena, jossa yöelämän mahdollisuudet ovat lähellä. Espoon puolella erottuvat 21-vuotiaiden keskukset sijoittuvat kutakuinkin junaradan läheisyyteen mm. Leppävaaran, Kilon ja Espoon keskuksen alueille, sekä Matinkylän ja Olarin seuduille, joista on nopeat kulkuyhteydet esimerkiksi Helsinkiin kantatie 51 kautta kulkevilla busseilla. Nuoret arvostavat lisäksi asumista koulujensa lähellä sekä halpoja opiskelija-asuntoja, mikä näkyy 21-vuotiaiden piikkinä esimerkiksi Otaniemessä. Myös Helsingin ja Vantaan puolella on havaittavissa nuorten asutuksen keskittymistä junaratojen läheisyyteen rataosuuksilla Helsingin keskustasta Vantaankoskelle ja Korsoon, sekä arvattavasti esimerkiksi HOAS-asuntosäätiön asuntojen alueille niin Helsingin yliopiston kampusten lähistöille, kuten Viikkiin, kuin muillekin Helsingin ja Vantaan seuduille.

Ruutukartan etu muihin teemakarttoihin, esimerkiksi koropleettikarttaan verrattuna on absoluuttisen aineiston esittäminen pistekartan tavoin tarkasti tiettyihin paikkoihin sidottuna. Toisin kuin pistekartassa, kukin ruutu edustaa ennalta määriteltyä, kuten tekemässäni kartassakin käytettyä 250mx250m aluetta kartalta, jolloin tutkittava aineisto saadaan hyvin tarkasti kiinnitettyä yksittäiseen alueeseen. Ruututeemakartalla on hyvä esittää tutkittavan ilmiön absoluuttisia arvoja, sillä käytettävästä aineistosta on helppo laskea kuhunkin ruutuun kuuluvien tutkittavien tapausten absoluuttiset määrät ja tieto on paikkatarkkaa. Mutta kuten Julia Koskinen (2015) toteaa blogissaan, ruututeemakartalla voidaan esittää molemman tyyppisiä arvoja ja suhteellisten osuuksien esittäminen voi toisinaan toimia jopa paremmin kuin absoluuttiset arvot.

Ruutukartan valmistamisen jälkeen siirryttiin kurssikerran toiseen tehtävään, eli peruskarttalehden rekisteröimiseen MapInfoon. Rekisteröinti tapahtui ilmoittamalla MapInfolle kartan nurkkien koordinaatit, eikä se ollut vaikeaa kun seurasi opetusta. Rekisteröinnin jälkeen harjoiteltiin karttakohteiden piirtämistä rekisteröidyn rasterikartan pohjalta MapInfon eri työkaluja käyttäen. Kartalta eroteltiin tiet ja asutus omille tasoilleen. Tämä muistutti paljon viime jakson Corel Draw-ohjelman käyttöä ja tuntui sopivalta lopputunnin aivojen nollaukselta ruutukarttojen parissa työskentelyn jälkeen.

 

Lähteet

Koskinen, J. (2015). Julian blogi. https://blogs.helsinki.fi/juliakos/ Luettu 9.2.2015

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *