Kurssikerta 5

Bufferointia ja itsenäistä työskentelyä

Viidennen kurssikerran alussa käytiin nopeasti yhdessä läpi MapInfolla bufferoinnin perusteita, eli aineiston tutkimista kohteille etäisyyksien perusteella luotavien puskurivyöhykkeiden avulla. Puskurivyöhykkeitä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisten meluvyöhykkeiden määrittämiseen, kuten tunnilla laskettujen lentokenttien tai esimerkiksi moottoriteiden läheisyydessä. Lyhyen opetustuokion jälkeen siirryttiin itsenäiseen työskentelyyn, jota olikin tällä kurssikerralla huomattavasti enemmän kuin millään muulla aiemmalla kerralla. Itsenäinen työskentely erilaisten aineistojen kanssa ongelmia ratkoen oli kivaa vaihtelua, vaikka aivan mutkitta se ei sujunutkaan. MapInfo-taitojen huomasi jälleen kehittyneen, mutta apua tarvitsi silti pyytää melko paljon ja aluksi tuntui etteivät tehtävät meinanneet sujua millään. Tiimityöskentelyyn ja yksityiskohtaisempiin ”luuranko-ohjeisiin” turvautuminen teki kuitenkin aluksi jopa mahdottomilta tuntuvien tehtävien ratkaisemisen helpommaksi.

Ensimmäisenä tutkimme Malmin sekä Helsinki-Vantaan lentokenttien meluvyöhykkeitä ja niillä asuvien henkilöiden lukumääriä bufferoimalla vyöhykkeitä eri meluasteille. Seuraavana tehtävänä oli kartoittaa asukkaiden etäisyyksiä juna-asemista muodostamalla asemille puskurivyöhykkeitä 500 metrin säteellä. Tutkimme myös taajamissa asuvien ikä- ja väestöjakaumaa. Viimeisenä saimme valita kolmesta tehtävästä vähintään yhden ratkaistavaksi ja päädyin pitkän kamppailun jälkeen tutkimaan Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiirissä asuvia.

Osa tehtävistä sujui helpommin, kuten taajama-tehtävät, ja osan kanssa joutui pähkäilemään pidempään. Esimerkiksi tehtävä, jossa kartoitettiin Tikkurilassa asuvien mahdollista altistumista lentoliikenteestä aiheutuvalle melusaasteelle tuotti hieman enemmän päänvaivaa meluvyöhykettä määriteltäessä. Yksinkertaiset luuranko-ohjeet auttoivat monessa ongelmatilanteessa, vaikka ohjeet olisivat saaneet olla vielä aavistuksen verran kattavampia. Kuten Suvi Heittola (2015) mainitsi blogissaan, minäkään en varmasti olisi onnistunut kurssikerran tehtävissä ilman kyseisiä luuranko-ohjeita. Esimerkiksi viimeisenä aloittamaani uima-allastehtävää varten yksityiskohtaisia ohjeita ei enää ollut ollenkaan. Tarkoituksena oli oppia tekemään tehtäviä myös itse aikaisempia oppeja hyödyntäen, mutta kyseisen pääkaupunkiseudun uima-altaita kartoittavan tehtävän tekeminen tyssäsi hyvin pian muistin ja taitojen loppuessa aikaisemmissa tehtävissä käytettyjen toimintojen soveltamiseksi. Luulin osaavani käyttää oikeita toimintoja vastausten saamiseksi, mutta oikeita vastauksia ei vain tullut vaikka kuinka kokeili. Monen yrityksen jälkeen ja edelleen järkeviä tuloksia vaille jäätyäni päätin luovuttaa ja kokeilla, josko Helsingin Yhtenäiskoulua koskeva tehtävä avautuisi paremmin ohjeidensa avulla. Näin siinä onneksi kävikin, eikä koulutehtävä tuottanut juuri ollenkaan ongelmia. Loppujen lopuksi olinkin positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin MapInfon eri tehtävissä tarvittavat ominaisuudet muistuivat mieleen harjoituksia tehdessä, kunhan alkushokista oli selvitty. Koin pientä epävarmuutta saamieni vastausten oikeellisuudesta, kuten Outi Seppäläkin blogissaan (2015) pohdiskeli, mutta muiden vastauksia silmäilemällä huomasin, että tehtäväthän menivät kuin menivätkin ainakin suurimmalta osin oikein. Pieniä heittoja lopputuloksista kyllä löytyi, mutta tämä johtunee lentokenttien rajaamisesta tehtäviin hieman eri tarkkuudella. Vastausten liittäminen tekstiin html-linkkinä ei jostain syystä toiminut eikä linkki suostunut aukeamaan blogissa, joten liitin vastaukset mukaan excel-taulukkona, joka löytyy täältä.

Aikaisemmilla kurssikerroilla tarvittujen MapInfon ominaisuuksien perusteella voisi sanoa, että taulukkotietokantojen muokkaus ja uusien tietojen laskeminen tarvittavista tietokannoista on yksi MapInfon tärkeimmistä ominaisuuksista. Näin käytettävissä olevista aineistoista voidaan saada lisää informaatiota esimerkiksi karttojen tekoa varten. Karttojen tuottamisen kannalta tärkeitä ominaisuuksia on eri teemakarttojen valmistamisen mahdollistavat työkalut, sekä uusien layout ikkunoiden luominen lopullisien karttakuvien esittämistä varten. Tällä kurssikerralla opittu bufferointi on myös erittäin hyödyllinen erilaisten aineistojen analysointiin. Tunnilla tehtyjen meluvyöhykkeiden, sekä eri kohteiden ympärille sijoittuvien asutusten analysoimisen lisäksi puskurivyöhykkeiden avulla voisi tutkia myös esimerkiksi mahdolliset tulvariskialueet ja niiden läheisyyteen sijoittuvan asutuksen määriä. Bufferoinnilla voi lisäksi kartoittaa mm. pohjavesialueita sekä veden valuma-alueita ja selvittää rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa puskurivyöhykkeinä alueita, joille rakentaminen ei ole sallittua pohjaveden suojelemisen vuoksi.

MapInfon ominaisuuksista erilaisten karttojen valmistaminen tuntuu tällä hetkellä onnistuvan parhaiten, mutta oli kiva huomata, ettei taulukkotietokantojen muokkauskaan ollut enää niin vaikeaa. Se tosin vaatii ehkä hieman lisää harjoittelua, jotta laskutoimintojen soveltaminen erilaisissa tehtävissä onnistuisi vielä sujuvammin. Bufferointi ei tunnilla tuottanut juurikaan hankaluuksia, mutta pahoin pelkään että nämä uudet opitut taidot pääsevät jo unohtumaan ennen seuraavaa kurssikertaa.

 

Lähteet

Heittola,S. (2015). PAK 2015 / Suvi Heittola. https://blogs.helsinki.fi/heittola/ luettu 19.2.2015

Seppälä,O. (2015). Outin PAK-blogi. https://blogs.helsinki.fi/outisepp/ luettu 19.2.2015

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *