Kurssikerta 7

Karttojen tuottamista itsenäisesti alusta loppuun viimeisen kurssikerran kunniaksi

Seitsemännen ja viimeisen kurssikerran tarkoituksena oli valmistaa kaksiteemainen kartta vapaasti valituista aiheista vapaasti valitulta alueelta. Valittavien aineistojen määrän kasvoi niin suureksi, että aluksi meinasi iskeä aineistoahdistus. Selailin ensin Etelä-Aasian tilastoja ja maita niiden maakuntia silmällä pitäen. Tulin hetken päästä siihen lopputulokseen, että sopivien aineistojen löytäminen ja kartan tekeminen jostain tuntemattomasta Aasian valtiosta ylittäisi kärsivällisyyskynnykseni ja mahdollisesti myös osaamiseni. Päädyin siksi tekemään kartan Euroopan valtioista Eurostat-palvelun tilastoja käyttämällä. Tilastoaineistojen löytäminen ja sopiviksi muokkaaminen tuntui aluksi hankalalta myös Eurostatin sivuilla. Hetken aineistoja pyöritellessäni opin kuitenkin, kuinka aineistohaku ja taulukoiden muokkaaminen toimivat.

Ensimmäisen kartan tein Euroopan Unionin asukkaiden ulkomaan matkoista sekä vähintään kahta vierasta kieltä opiskelevien nuorten osuuksista vuonna 2012 (kuva 1). Vaikka kartan aineistossa luki, että kyseiset tiedot koskevat EU:n kansalaisia, kartalle on kuitenkin kuvattuna myös Sveitsi. Kartan aineistossa käytetty määritelmä ”nuoret” on myös ehkä hieman epätarkka. Aineistoon on otettu mukaan oppilaat, jotka kuuluvat kansainvälisen koulutusluokitus ISCED:n luokkaan 3, eli suurin piirtein lukioikäisiin nuoriin. Kartan legendassa on virheellisesti kirjoitettu kartan esittävän kieltä opiskelevien nuorten osuuksia koko väestöstä, vaikka pylväät kertovat mitä todennäköisimmin kieliä opiskelevien osuudet saman ikäisistä nuorista.

Kuva 1. Vähintään 4 yön ulkomaanmatkan tehneet % väestöstä vuonna 2012. (Eurostat)

Kuva 1. Vähintään 4 yön ulkomaanmatkan tehneet % väestöstä, sekä vähintään kahta vierasta kieltä opiskelevien nuorten osuudet vuonna 2012. (Eurostat).

Karttaa katsoessa voisi sanoa yleistäen, että Pohjois- ja Keski-Euroopassa sekä matkustelu että vieraiden kielien opiskelu on yleisempää kuin Etelä-Euroopassa. Poikkeuksena löytyy kuitenkin muutama eteläisen Euroopan valtio, kuten Malta ja Kypros, joissa kielten opiskelu on runsasta. Lisäksi Irlannissa ja Iso-Britanniassa useampia vieraita kieliä opiskelevia on sen sijaan prosentuaalisesti hyvin vähän. Olisi mielenkiintoista tutkia onko näillä kahdella muuttujalla yhteys toisiinsa muutenkin, kuin vain pikaisesti kartalta tulkittuna.

Eniten (36,4-67,3 prosenttia asukkaista) neljän yön vapaa-ajan ulkomaan matkoja tekevät ruotsalaiset ja tanskalaiset, sekä Alankomaiden, Luxemburgin ja Sveitsin asukkaat. Kyseisissä maissa vähintään kahta vierasta kieltä opiskelevia on melko runsaasti. Kartalla näkyy kuitenkin paljon myös valtioita, joissa nuorten kielitaito on korkea, mutta väestön vuosittainen matkustelu pienempää. Esimerkiksi Ranskassa vain 2,7-13,3 % asukkaista teki ulkomaanmatkoja vuonna 2012, vaikka yli kahta kieltä opiskelevia nuoria on prosentuaalisesti lähes yhtä paljon kuin Luxemburgissa. Vielä enemmän kartalta erottuvat Romania ja Bulgaria, joissa molemmissa kieltä opiskelevien osuudet ovat suuria matkusteluprosentin ollessa esimerkiksi Romaniassa vain vaivaiset 0,9 prosenttia. Kartta kuvaa kuitenkin vain matkustelijoiden suhteellisia osuuksia ja absoluuttiset määrät saattavatkin olla aivan päinvastaisia suurien väkirikkaiden maiden ja pienempien valtioiden välillä. Pylväiden esittämiä prosenttiosuuksia on myös hieman hankala tulkita kartalta.

Eri valtiossa asuvien nuorten kielten opiskeluun vaikuttaa melko varmasti valtioiden mahdollinen kaksikielisyys tai runsas käyttökielien esiintyminen, kun taas matkusteluun vaikuttaa todennäköisesti valtioiden yleinen elintason tila. Useamman virallisen kielen valtioissa, kuten Suomessa ja Belgiassa, toinen virallisista kielistä tai yleisesti käytetyistä kielistä muodostaa englannin opiskelun kanssa suuren osan opiskeltavista vieraista kielistä. Tämä ei kuitenkaan toimi kokonaan selityksenä valtioiden nuorison kieliopinnoille, sillä poikkeuksia löytyy ja eri maissa on erilaiset opetuskäytännöt kielten suhteen. Koska kartalla on kuvattu nuorten kielitaitoa, lopputuloksiin vaikuttaa myös kunkin maan väestörakenne. Esim. väestöllisen muuntumisen vähenemisen vaiheessa olevissa valtioissa, kuten Italiassa, nuorten osuus suhteessa koko väestöön on alhainen, mikä saattaa vaikuttaa osaltaan myös nuorten vähäiseen kielten opiskeluun.

Ensimmäisen kartan valmistamiseen meni yllättävän paljon aikaa kaikennäköisen alkusäädön takia. Olin ensin aikeissa tuoda karttapohjan kuvana MapInfoon ja kerkesin jopa rekisteröidä kuvaan parikymmentä sijaintikoordinaattia aiemmin käyttämämme World-tietokannan avulla ennen kuin todella tajusin, että kuvan käyttäminen vaatisi hirmuista piirustustyötä. Euroopan valtioiden piirtäminen olisi kestänyt piirustustaitoni tuntien erittäin kauan, joten päädyin edellisellä kurssikerralla käyttämäämme maailmankartan hyödyntämiseen.

Valmiin karttapohjan saamisen jälkeen netistä hakemamme aineisto tuli yhdistää pohjakartan tietokantaan, jotta oman kartan valmistaminen aineistosta onnistuisi. Tietokantojen yhdistäminen sujui huomattavasti helpommin kuin aiemmilla kurssikerroilla, jolloin kaikki tietokantoihin ja niiden yhdistämiseen liittyneet toiminnot olivat tuntuneet hyvin sekavilta. Toisaalta en muistanut yhdistää valtioiden irrallisia osia, kuten saaria valtioiden tietokantoihin, kuten teimme Afrikka-tietokannan kanssa kuudennella kurssikerralla. Ehkä tämän takia tietokantojen yhdistäminen tuntui nyt niin helpolta.

Kartan valmistuessa tajusin, että joudun tuottamaan vielä toisen kartan, sillä olin hyödyntänyt jo aikaisemmin kurssilla käytettyä valmista karttapohjaa. Toisen kartan kohdalla tilastojen etsiminen oli jo helpompaa, mutta sopivia tarpeeksi monta valtiota sisältäviä aineistoja oli hyvin hankala löytää. Olisin halunnut tehdä kartan esimerkiksi eri valtioissa asuvien kasvisten syöntitottumuksista tai alkoholin käytöstä. Kyseisiin ja moniin muihinkin aineistoihin oli kuitenkin merkitty vain pieni osa Euroopan maista ja näitä aineistoja käyttämällä kartasta olisi tullut tyhjän näköinen tai reilusti yleistävä ottaen mukaan myös valtiot, joista aineistoa ei ollut saatavilla. Päädyin lopulta tekemään toisen karttani ylipainoisten (painoindeksi BMI yli 30) osuuksista, sekä lääkärikäynneistä per asukkaat vuonna 2008 (kuva 2). Vaikka yritin löytää mahdollisimman monia valtioita koskevia aineistoja, molemmissa tekemissäni kartoissa aineiston ulkopuolelle jääviä maita oli kaikesta huolimatta melko paljon. Päädyin muokkaamaan nämä alueet valkoisiksi, jotta kartalta ei saataisi harhaanjohtavaa informaatiota. Kahden kartan valmistamiseen meni mielestäni sen verran aikaa, etten ruvennut enää taiteilemaan ”HotLinkkejä” kumpaankaan tekemistäni kartoista.

Lääkärikäynnit2

Kuva 2. Ylipainoisten (BMI yli 30) % osuus väestöstä, sekä lääkärikäynnit per asukas vuonna 2012. (Eurostat).

Kartalta 2 näkee, että eniten ylipainoisia, 18,3-22,9% väestöstä on Virossa, Tshekissä sekä Unkarissa. Kahdessa jälkimmäisessä valtiossa myös lääkärikäyntien määrät ovat suurimmat, noin 8- 12 per asukas vuosittain. Näiden lisäksi Saksassa lääkärikäynnit ovat yleisimpiä ylipainoisuusprosentin ollessa siellä 15,1-18,3 luokkaa. Vähiten asukaskohtaisia lääkärikäyntejä vuonna 2008 oli kartan mukaan mm. Espanjassa, Kreikassa sekä Bulgariassa, joista ainoastaan Bulgariassa ylipainoisten osuus (7,9-15,1 %) on kartan pienimpiä. Ihmisten tarvitsemiin lääkärikäynteihin on niin monia eri syitä, että tältä kartalta on hyvin vaikea päätellä mahdollisesta ylipainoisuuden ja lääkärikäyntien välisestä yhteydestä. Ylipainoisuusprosentit on annettu vain muutamille valtioille, eikä esimerkiksi Pohjoismaista ole saatavilla kyseistä aineistoa kartan mukaan. Tällä kertaa kartta onkin visuaalisesti hieman sekava ja rikkonainen.

Kaiken kaikkiaan olin positiivisesti yllättynyt kuinka ongelmitta viimeisen kurssikerran omien karttojen luonti sujui alusta loppuun saakka. Ennen tunnin alkua olin hieman huolestunut kuinka onnistuisin valmistamaan kartan kokonaan itsenäisesti. Apuna olivat onneksi tarkat ohjeet sekä kurssitovereilta saadut neuvot (kiitos etenkin Outille vinkeistä Euroopan kartan rajaamista koskien!), eikä tehtävä tuntunut enää sopivien aineistojen löydettyä niin mahdottomalta. Kurssin aikana käytiin läpi paljon erilaisia MapInfon ominaisuuksia, eikä onnekseni tässä tehtävässä tarvinnut soveltaa niistä läheskään kaikkia. Muuten olisin todennäköisesti ollut pulassa muutamaankin otteeseen karttaa tehdessä. Toisaalta olisi ollut mielenkiintoista kokeilla kuinka paljon olisin osannut soveltaa oppimiamme asioita viimeisen kurssitehtävän aikana. Viimeinen karttatyö oli kuitenkin vaativuustasoltaan sopiva, tekemistä ja pohdittavaa riitti ja onnistumisen elämyksiäkin tuli koettua, esimerkiksi sekä pohjoisnuoli että mittakaava saatiin vihdoinkin asettumaan juuri niille paikoille mihin haluttiinkin.

Aluksi hieman jännitystä ja epäilyksiä aiheuttanut Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia-kurssi blogisuoritusmuotoineen paljastui paljon mielenkiintoisemmaksi ja ehkä aavistuksen helpommaksi kuin aluksi ajattelin, vaikka pieniä tuskastumisen hetkiä koettiinkin välillä. Koin kurssin alussa ensimmäistä tekstiä kirjoittaessani pientä epävarmuutta omien tekstien blogissa julkaisemisen suhteen, kuten Nelli Aaltokin (2015) mainitsi viimeisessä tekstissään. Nellin mainitsema muiden julkaisuista saatu vertaistuki auttoi kuitenkin hälventämään epävarmuutta näiden viikkojen aikana ja blogin pitäminen alkoi tuntua jopa ihan kivalta puuhalta loppua kohden. Kaiken kaikkiaan kurssi meni nopeasti ja jälkikäteen ajateltuna melko mukavastikin satunnaisista vaikeuksista huolimatta. Viimeisestä kurssikerrasta ja koko kurssista jäi loppujen lopuksi varsin positiivinen fiilis omista vähä vähältä kertyneistä MapInfon käyttötaidoista, vaikka paljon olisi ollut vielä harjoiteltavaa. Kun kyseistä ohjelmaa tarvitaan seuraavan kerran, päästään toden teolla kokeilemaan aluksi pelkoa ja inhoa GIS-luokissa aiheuttaneen PAK-kurssin oppeja.

 

Lähteet:

Aalto,N. (2015). https://blogs.helsinki.fi/neaa/ Luettu 10.3.2015

Eurostat – Data Explorer. (2013). Body mass index (BMI) by sex, age and income quintile (%). http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=hlth_ehis_de2&lang=en Luettu 24.2.2015

Eurostat – Data Explorer. (2014). Consultation of a medical doctor (in private practice or as outpatient) per inhabitant. http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=hlth_hc_phys&lang=en Luettu 24.2.2015

Eurostat – Data Explorer (2015). Participation in tourism for personal purposes. http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=tour_dem_totot&lang=en Luettu 24.2.2015

Eurostat – Data Explorer. (2015). Young people learning at least two foreign languages. http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=yth_educ_040&lang=en Luettu 24.2.2015

 

Kurssikerta 6

Kuudennen kurssikerran aluksi lähdimme pienryhmissä ulos keräämään GPS-paikantimen avulla sijaintipisteitä valituista kohteista merkitsemällä ylös kohteen sijainnin x- ja y-koordinaatit. Oma ryhmämme etsi sähkökaappeja ja muut ryhmät esimerkiksi lipputankoja ja valvontakameroita. Sisällä luokkahuoneessa siirsimme saamamme koordinaatit mm. Excelin kautta MapInfoon ja valmistimme niistä pistekarttoja. Harjoittelimme vielä yhdessä geokoodausta, eli tutkittavien ilmiöiden paikantamista kartalle niille merkittyjen osoitteiden perusteella, valmistamalla pistekartan Helsingin pelikoneiden sijainneista ennen kuin siirryimme itsenäistehtävien pariin.

Tämänkertaisena tehtävänä oli tuottaa kolme erilaista eri hasardeja kuvaavaa pistekarttaa. Karttapohjana käytimme maailmankarttaa ja tarvittavat aineistot haimme netistä ja veimme ne Excelissä muokkauksen jälkeen MapInfoon työstettäviksi. Tarkoituksena oli valmistaa karttaesityksiä, joita voisi hyödyntää kouluopetuksessa. Aineistot oli annettu maanjäristyksistä, tulivuorenpurkauksista sekä meteoriittien putoamispaikoista. Olisin halunnut tehdä kartan jokaisesta hasardista, mutta en saanut jostain syystä meteoriitteja koskevaa aineistoa toimimaan. Päädyin sen takia tekemään kaksi karttaa maanjäristyksistä, joista toisessa on kuvattu yli 5,5 magnitudin maanjäristykset ja toisessa yli 8 magnitudin järistykset vuodesta 2010 (kuvat 1 ja 2).

Kuva 1. Yli 5,5 magnitudin maanjäristykset vuodesta 2010. (ANSS Catalog Search).

Kuva 1. Yli 5,5 magnitudin maanjäristykset vuodesta 2010. (ANSS Catalog Search).

Kuva 2. Yli 8 magnitudin maanjäristykset vuodesta 2010. (ANSS Catalog Search).

Kuva 2. Yli 8 magnitudin maanjäristykset vuodesta 2010. (ANSS Catalog Search).

Jälkimmäisessä kartassa näkyy vain muutama järistys ja kartta näyttää varsin tyhjältä. Se olisikin ollut visuaalisesti paremman näköinen jos olisin valinnut hieman pidemmän aikajakson tarkasteluun. Toisaalta voimakkaita maanjäristyksiä sattuu harvoin, joten kartta on siinä suhteessa oikein kuvaava. Kolmannen kartan tein tulivuorenpurkauksista (kuva 3). Harmikseni huomasin, että tulivuorenpurkauksia koskevaa ainestoa ei ollut erikseen lähivuosilta, vaan aineistoon merkityt purkaukset olivat vuodesta 1964 eteenpäin.

Kuva 3. Vuodesta 1964 tapahtuneet tulivuorenpurkaukset. (Volcano Location Data NGCD).

Kuva 3. Vuodesta 1964 tapahtuneet tulivuorenpurkaukset. (Volcano Location Data NGCD).

Valmiit kartat havainnollistavat hyvin maanjäristysten ja tulivuorien esiintymistä maailmalla varsinkin litosfäärilaattojen reunoilla. Hasardien sijainteja selkeästi kuvaavien karttojen avulla voisikin opettaa oppilaille myös litosfäärilaattojen sijainneista ja liikkeistä suhteessa toisiinsa (kuva 4) sekä niistä aiheutuvista endogeenisistä ilmiöistä, kuten juuri kyseisten hasardien synnystä. Kuten kartoista näkyy, eniten tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaaksi kutsutulla litosfäärilaattojen reunakohdilla. Muistan itsekin vielä selvästi kuinka meille kerrottiin koulussa kyseisestä tulirenkaasta (kuva 5), joten siitä ja sen alueella tapahtuvista hasardeista olisi hyvin luonnollista puhua oppilaille näiden karttojen käyttämisen yhteydessä.

Kuva 4. Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat. (Peda.net).

Kuva 4. Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat. (Peda.net).

Kuva 5. Tyynenmeren tulirengas. (Wikipedia.org).

Kuva 5. Tyynenmeren tulirengas. (Wikipedia).

Kuvan 1 kartasta näkyy, että pieniä yli 5,5 magnitudin järistyksiä sattuu paljon, kun taas suuria yli 8 magnitudin järistyksiä vain vähän. Järistysten yleisyys suhteessa niiden voimakkuuteen on myös asia, jonka opettaminen koululaisille luonnistuisi hyvin kyseisten karttojen avulla. Kartoilla voisi opettaa senkin, että maanjäristykset ovat tulivuorenpurkauksia yleisempiä ja varsinkin lieviä järistyksiä sattuu päivittäin. Näiden kahden hasardin sijainteja vertaamalla näkee, että ne sijaitsevat suurelta osin samoilla alueilla. Karttojen avulla voisi havainnollistaa esimerkiksi tulivuortenpurkauksien mahdollisen vaikutuksen maanjäristysten syntyyn. Samalla voisi kertoa näistä koituvista seurauksista, kuten tsunameista ja muista tuhovaikutuksista. Kuvasta 6 näkee, kuinka tsunamit sijoittuvat samoille alueille aiemmin esiteltyjen hasardien kanssa, sekä niiden sijainnit suhteessa ydinvoimaloihin. Myös Atte Mäen blogissa (2015) oli maininta voimaloista, jotka muodostavat huomattavan riskin sijoittuessaan hasardiherkille alueille.

Kuva 6. Maanjäristykset, tsunamit ja ydinvoimalat. (?)

Kuva 6. Maanjäristykset, tsunamit ja ydinvoimalat. (Ympäristö & Kehitys Ry).

Vaikka maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia esittävien karttojen vertaileminen opetuksessa olisi hyödyllistä, tässä tapauksessa kartat ovat kuitenkin sen verran eri ajanjaksoilta, että niiden vertaileminen on hieman hankalaa. Vertailemista helpottaisi myös jos ilmiöt olisi esitetty samalla kartalla, kuten Oskar Rönnberg (2015) on tehnyt, mikä ei tullut mieleeni tunnilla karttoja valmistaessa.

Aineistojen tuominen internetistä MapInfoon ja karttojen valmistaminen sujui tällä kertaa yllättävän kivuttomasti. MapInfo-taidot ovatkin kehittyneet huimasti parin viimeisen kurssikerran aikana. On kivaa ja omalla tavallaan motivoivaa huomata, ettei apua tarvitse kysyä enää niin usein kuin aiemmin.

 

Lähteet:

ANSS Catalog Search. (2015). Northern California Earthquake Data Center. http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html Luettu 20.2.2015

Mäki,A. (2015). Aten PAK-blogi. https://blogs.helsinki.fi/attemaki/ Luettu 26.2.2015

Peda.net. (2013). Litosfäärilaatat. https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/maantieto/amerikka/3eis2/kuvamappi/kuvia/lr Luettu 26.2.2015

Rönnberg,O. (2015). Oskarin PAK-blogi. https://blogs.helsinki.fi/oskaronn/ Luettu 26.2.2015

Volcano Location Data NGDC (2015). NOAA National Geophysical Data Center. http://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5 Luettu 20.2.2015

Wikipedia. (2004) Pasific Ring of Fire – Tyynenmeren tulirengas – Wikipedia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyynenmeren_tulirengas#mediaviewer/File:Pacific_Ring_of_Fire.png Luettu 26.2.2015

Ympäristö & Kehitys Ry. Ympäristö ja kehitys ry: energia ja ilmasto. http://www.ymparistojakehitys.fi/energia_ydinvoima.html Luettu 26.2.2015