Maanantaina 15.1. ensimmäisellä luentokerralla pääsin heti ensikättelyssä tapaamaan vastustajani, tarkemmin nimeltään QGIS-paikkatieto-ohjelman. Selväähän se oli, että joululoman jälkeinen alkukankeus sai minut suunnastaan musertumaan ohjelman edessä, mutta pienten mutkien kautta ja Arttu-open mallia vaihe vaiheelta tarkkaillen sain kuin sainkin neljän tunnin päätteeksi kartan tuotettua.
Luennolla kävimme läpi kurssin suoritustapaa ja tavoitteita. Tulemme kokoontumaan siis joka maanantai klo 16-20 GIS-luokassa seuraavan seitsemän viikon ajan. (Aamu-uninen Eveliina kiittää.) Kurssilla tutustumme ensinnäkin QGIS-ohjelman käyttöön ja muihin paikkatietopalveluihin, teemme karttoja ja harjoituksia sekä luemme artikkeleita. Olen alkanut pitämään GIS:iä varteenotettavana sivuainevaihtoehtona, joten tavoitteenani tällä kurssilla on oppia hallitsemaan uusia paikkatieto-ohjelmia sekä käyttämään niitä itsenäisesti, jotta niistä olisi mahdollisimman paljon apua tulevaisuuden opinnoissa. Tavoitteiden läpikäymisen lisäksi kertasimme hieman paikkatietosanastoa, jonka jälkeen siirryimme heti QGIS-ohjelman kimppuun. Ensimmäisen kurssikerran tehtävänä meille oli laadittu kartan visualisointi Itämerta ympäröivien valtioiden typpipäästöistä.
Ensivaikutelma: Easy peasy lemon squeezy.
Viisi minuuttia myöhemmin: Nope, difficult difficult lemon difficult.
Tunnilla asiat käytiin mielestäni kohtalaisen ripeään tahtiin: sen sijaan, että olisin keskittynyt tunnin sisältöön ja uuden oppimiseen, keskityin lähinnä siihen, että pysyin perässä kaikissa kartanteon työvaiheissa. Sen sijaan, että olisin hahmottanut ohjelman kokonaisuutena, hahmotin lähinnä yksittäisiä klikkauksia ja toimintoja. Ymmärrän kuitenkin, että luentojen toteuttamisessa on tiettyjä haasteita, koska tätä kyseistä kurssia ei ole ennen pidetty. Sain kuitenkin luennolla eri valtioiden typpipäästöt visualisoitua kartalle, mutta kartasta ei tullut kummoinen. (Kuva alapuolella)
Kartan (kuva 1) väritys ei mielestäni palvele kovin hyvin sen karttatarkoitusta. Nyt jälkeenpäin kun mietin, olisi väritystä voinut kuvata esimerkiksi punertavalla tai rusehtavalla väriskaalalla. Nyt kartan sinisävyt sekoittuvat Itämeren väritykseen ja korkeuskäyriin. Myöskin legendan otsakkeet olisi voinut kirjoittaa suomeksi, ja lisätä yksiköt. Pääotsikoksi olisi voinut laittaa vaikkapa ”Typpipäästöt Itämerta ympäröivissä valtioissa”. Lyhyesti tulkittuna Puola tuottaa siis Itämerta ympäröivistä valtioista eniten typpipäästöjä, ja kakkossijan jakaa Venäjä ja Ruotsi. Puolan suuria päästöjä selittävät todennäköisesti entisessä sosialistisessa yhteiskunnassa harjoitettu raskas teollisuus (kuten ruskohiilivoimalat), ja niistä aiheutuneet voimakkaat happosateet.
Tämä onneksi oli kuitenkin vasta ensimmäinen harjoitus, ja tunnin lopuksi saimmekin kotitehtäväksi hyödyntää Suomen kuntien tietokantaa ja tuottaa omavalintainen koropleettikartta aineistoista. Aluksi tehtävä kauhistutti, sillä en oikeastaan ollut oppinut mitään taitoja, jota olisin uudessa tehtävässä voinut soveltaa. Myöhemmin torstaina samalla viikolla kuitenkin päätimme ystäväni Vivin – tunnetaan myös nimellä GIS-tumpelo (lähde 1) – kanssa lyödä tyhjät päämme yhteen ja kohdata vastustajamme yhteisvoimin. Meidän onneksemme Moodleen oli ladattu erittäin perusteelliset ohjeet QGIS:in käytöstä, ja pari tuntia perusteellisen ohjeisiin perehtymisen jälkeen onnistuimme luomaan selkeän työttömyyskartan Suomen kunnista. (kuva 2) Tuskanhuutojemme kaikuessa pitkin mantsan käytäviä saatoimme saada myös hieman apua parilta fiksulta opettajalta.
Laatimamme kartta kuvaa siis työttömyysastetta Suomen kunnissa. Kartta oli loppupelissä suhteellisen helppotekoinen, sillä aineistossa työttömien määrä oli jo valmiiksi prosenttiarvoina ja suhteutettuna työikäisten kokonaismäärään. Kuten Vivikin ensimmäisessä blogitekstissään mainitsi, yleisesti työttömyysaste on selvästi suurempi Pohjois-Suomessa kuin etelässä ja saman trendin voi huomata myös Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Työttömyysaste on alhaisin Uudellamaalla, Ahvenanmaalla sekä länsirannikolla. ”Ahvenanmaalla Lumparlandin kunnassa luku on vaivaiset 1,7%”, kirjoittaa Vivi. Tilanne Itä-Suomessa, esimerkiksi Lieksan kunnassa on aivan päinvastainen: työttömyysprosentti hipoo kahtakymmentä prosenttia. Suurin työttömyysprosentti vuonna 2015 – 22,6% – oli Suomen kunnista Sallassa. Työttömyys on suuri ongelma harvaanasutuissa pienissä ja syrjäisemmissä kunnissa, joissa palvelualojen työpaikkoja on jouduttu leikkaamaan rajusti. Näille kunnille on tyypillistä, että nuoret työikäiset muuttavat niistä suurempiin palvelukeskittymiin. Tämä tarkoittaa usein huoltotaseen kasvua ja palveluiden vähenemistä, mikä heikentää kunnan toimintaa. Myös Varpu Savolainen blogissaan oli käsitellyt samaa aihetta, ja hän mainitsikin hyvin: ”Kunta joutuu noidankehään, jossa ilmiöt voimistavat toisiaan…”. Ilmiö on valitettava useiden suomalaisten kuntien osalta niin pohjoisessa, kuin itäisessäkin Suomessa, ja siihen kerran ajauduttua vaaditaan vankkoja toimia kunnan talouden elvyttämiseksi.
Viimein ymmärrettyäni QGIS:in käyttöperiaatteen tulin ehkä liian kunnianhimoiseksi, ja yritin samalla suorittaa myös vaikeampien vaikeustasojen tehtäviä. Latasin Tilastokeskuksesta aineistoja eri kuntien koulutustasoista Exceliin, mutta osaamiseni kuitenkin kaatui heti yrittäessä Join-toimintoa QGIS-ohjelmassa. Loppuviikosta lähdin suupielet mutrussa kotiin äidin luokse Lahteen. Ei vaan, pääasia, että sentään yritin! Opin perusjuttuja myös WFS-pohjaisista aineistoista, mistä on todennäköisesti jotain hyötyä seuraavalla luentokerralla. QGIS vei voiton tällä kertaa, mutta tästä suuntahan on vain eteenpäin. Siispä leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
-Eveliina
PS. Arvoisat lukijat ja Arttu, on GIS oikeesti ihan kivaa.
PPS. Päivittäistä memeä unohtamatta.
Lähteet:
Meme: Geography Memes for Edgy Teens http://facebook.com/Geografun/photos/a.955656107868703.1073741828.955607324540248/1271279319639712/?type=3&theater (Luettu 23.1.18)
Savolainen, Varpu: Olishan sen helpomminkin voinut (1. kurssikerran harjoitus) 22.1.18. : https://blogs.helsinki.fi/sadvarpu/2018/01/22/olishan-sen-helpomminkin-voinut-1-kurssikerran-kotiharjoitus/ (Luettu 23.1.18)
Tarkka, Vivi: Huono kartta ja vähän parempi kartta 22.1.18.: https://blogs.helsinki.fi/vivitark/2018/01/22/huono-kartta-ja-vahan-parempi-kartta/ (Luettu 23.1.18)