Kurssikerta 5: Itsenäistymisen aika – kääk!

Viides kurssikerta: bufferointia, pääkaupunkiseudun ominaisuuksien tutkimista ja oman ajattelutavan herättelemistä itsenäistehtävien avulla. Haastavaa, mutta opettavaista.

Kuten edellisen kurssikerran blogitekstissä taisinkin mainita, aloitimme viime maanantaina valmistelemaan Pornaisten kuntaa koskevaa aineistoa tätä kurssikertaa varten. Harjoittelimme rakennusten, teiden ja peltojen piirtämistä kartalle Pornaisia kuvaavan rasterikarttapohjan avulla, ja valmiin aineiston avulla pääsimme kokeilemaan erilaisia bufferianalyysejä. Pienimuotoinen harjoittelu tuli tarpeeseen, sillä harjoituksessa tutuksi tulleet työkalut olivat avain meille annettujen itsenäistehtävien suorittamiseen.

Bufferi- eli puskurianalyysin avulla voidaan kartalla määrittää tietyn levyinen vyöhyke valitun tietokannan kohteille. Kohde, jolle vyöhyke määritetään, voi olla piste, viiva tai alue eli polygoni. Bufferia käyttämällä voidaan tutkia muun muassa tietyn kohteen vaikutusalueen kokoa, tai määrittää kuinka monta kohdetta sijoittuu tietyn säteen sisäpuolelle. Esimerkiksi Pornaisten aineiston avulla loimme puskurivyöhykkeen alueen pääteiden ympärille, ja tarkastelimme säteen sisälle sijoittuvien talojen ja asukkaiden määrää. Analyysitavan avulla voidaan selvittää myös vaikkapa meluvyöhykkeitä, saavutettavuutta tai säteilyalueita.

Omalla ajalla suoritettavia itsenäistehtäviä meille suotiin yhteensä kolme kappaletta, jotka kaikkia käsittelivät erilaisia aihepiirejä pääkaupunkiseudun alueella. Alla olevassa taulukossa 1 on kirjattuna ylös annettujen tehtävien vastaukset.  Ensimmäisessä tehtävässä käsittelimme Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttiä, sekä lentoliikenteestä aiheutuvia meluhaittoja lähistöllä asuville ihmisille. Luomalla bufferit molempien kenttien ympärille sain selville eritasoisten melualueiden sisällä asuvien henkilöiden lukumäärät. Helsinki-Vantaan lentokentästä kahden kilometrin etäisyydellä asuu 11501 asukasta, kun taas Malmin lentokentällä vastaava luku on jopa viisinkertainen: 57577 asukasta. Yhden kilometrin säteellä Malmin lentokentästä asuu jopa 8847 asukasta. Tehtävistä saadut lukuarvot saattavat hieman vaihdella siitä riippuen, miten tekijä on esimerkiksi merkannut lentokenttien kiitoradat karttaan.

Taulukko 1. Lentokentät ja metro- ja juna-asemat.

Helsinki-Malmin lentokenttä valmistui vuonna 1936, ja se otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1938, jonka jälkeen se toimi Helsingin päälentoasemana aina Helsinki-Vantaan valmistumisvuoteen 1952 asti. Nykyisin Malmin lentokenttä on Helsingin kaupungin omistuksessa, ja aseman toiminta koostuu lähinnä lentokoulutuksesta ja yleisilmailusta. Alueelle on kaavailtu asuinrakentamista siitä huolimatta, että lentoasema on maaliskuussa 2016 valittu Euroopan 7 uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. (Malmiairport.fi) Sen sijaan Helsinki-Vantaan lentokentän liikenne jatkaa kasvamistaan: vuonna 2000 kentän matkustajamäärä nousi ensimmäisen kerran yli 10 miljoonan, ja vuonna 2013 matkustajamäärä ylitti 15 miljoonan rajapyykin. (Finavia.fi) Vilkastuvasta lentoliikenteestä aiheutuu muun muassa suurta meluhaittaa kentän läheisyydessä asuville. Kuten Tuuli Lahin kirjoittaa blogissaan, väkiluku ja liikenne lentokentillä kasvavat, kun kaupungistuminen ja matkustelu kasvattavat suosiotaan. Tuuli siteerasi Tiede-lehden artikkelia näin: ”Melu määritellään jatkuvana äänenä, joka ei vaurioita kuuloa, mutta ärsyttää ja ottaa päähän.” Artikkelin mukaan melu voi aiheuttaa kuulovaikeuksia ja -sairauksia, sekä pahimmillaan kuoleman. Tutkimus meluhaitoista ja pyrkiminen niiden minimoimiseen on nyky-yhteiskunnassa erittäin tärkeää. Melua on pyritty vähentämään erilaisilla infrastruktuuriratkaisuilla, kuten meluvalleilla.

Lentokenttätehtävän lisäksi hyödynsin puskurianalyysiä tarkastellessa asukaslukumääriä juna- ja metroasemien läheisyydessä. Vantaalla 21,7% kaikista alueen asukkaista asuu alle 500 metrin päässä lähimmästä metro- tai juna-asemasta, ja 68,5% kyseisistä ihmisistä on työikäisiä.

Taulukko 2. Taajamat.

Erilaisten bufferisovellusten jälkeen oli aika siirtyä pienehkön taajamien asukkaita käsittelevän tehtävän (taulukko 2) kautta muihin aihepiireihin. Pääkaupunkiseudun asukkaista 96,1% asuu taajamissa, mikä tekee pääkaupunkiseudusta Suomen tiheimmin asutuimman alueen. Anyway – seuraava aihepiiri käsitteli Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiiriä ja erityisesti sen oppilaiden määriä (taulukko 3). Kuten Matti Moisalakin blogissaan toteaa, oli koulupiirejä käsittelevä tehtävä annetuista vaihtoehdoista ehdottomasti helpoin. Tehtävästä selvisi helpoilla laskutoimituksilla ja kyselyillä Field calculatorilla sekä Select by expressions – toimintojen avulla. Aivotyötä tuotti kuitenkin oikeiden ikäluokkien valitseminen analyysiin, jotta vastauksista saisi mahdollisimman todenmukaiset. Saatujen tulosten perusteella voi huomata, että Yhtenäiskoulun koulupiirissä alakoulun aloittavia opiskelijoita, sekä yläasteikäisiä on todella vähän. Pienimuotoisen googlailun perusteella kävikin nopeasti ilmi, että Yhtenäiskoulun lakkauttamisesta on käyty viime vuosina paljon keskustelua. (Helsingin Uutiset 2014)

Taulukko 3. Koulut.

Koulutehtävän helppouden vuoksi päädyin tekemään vielä uima-altaita ja saunoja käsittelevän harjoituksen (taulukko 4). Kuten tehtävänannossa jo kerrottiinkin: ”oma sauna on suomalaisuuden ikoni, ja sellainen löytyykin melkein jokaisesta uudesta asunnosta. Kaiken kaikkiaan aineiston mukaan 24,2%:ssa kaikista pääkaupunkiseudun asunnoista on sauna. Uima-allasta voidaan pitää luksuksena, mutta niitäkin löytyy yllättävän monesta pääkaupunkiseudun talosta tai taloyhtiöstä. Uima-altaalla varustettuja rakennuksia pääkaupunkiseudulla on yhteensä 855, ja asukkaita näissä taloissa on jopa 12170. Visualisoin tuloksista pylväät sisältävän koropleettikartan (kuva 1), joka kuvaa kunkin osa-alueen uima-altaiden lukumäärää.

Taulukko 4. Uima-altaat ja saunat.

Kuva 1. Uima-altaiden lukumäärä alueittain pääkaupunkiseudulla.
Kuva 2. Uima-altaiden lukumäärää kuvaava kartta ilman luettavuutta heikentäviä numeromerkintöjä.

Mielestäni kartan visualisointi onnistui ihan hyvin, mutta pylväät ja numerot vaikeuttavat ehkä hiukan kartan luettavuutta. Etenkin numerot olivat todella vaikeita saada näkyviin selkeästi värityksen rinnalla (kuva 1). Väriskaalan avulla on kuitenkin helppo erottaa alueet, joissa uima-altaita esiintyy eniten. Eniten uima-altaalla varustettuja rakennuksia on Lauttasaaressa (53), ja toiseksi sijoittuu Länsi-Pakila (52). Myös Kulosaari sijoittuu listan kärkipäähän. Kyseiset alueet tunnetaan Helsingissä yleisesti varakkaampina osa-alueina. Asuntotyyppien mukaan uima-altaita on eniten omakotitaloissa. Tehtävä oli suhteellisen helppo suorittaa aiempia metodeja – Field calculatoria, Spatial querya ja Join attributes by locations -toimintoja – hyödyntäen. Myönnettäköön kuitenkin, että vaikka kuinka yritin itsenäisesti selvitä suorituksesta, jouduin pari kertaa kiskaista kaveria (lue: Viviä, Eemiliä ja Roopea) hihasta. Haasteita tuotti muun muassa se, kun en osannut karsia analyysejä varten tarvittavia aineistoja tarpeeksi kompakteiksi. QGIS pisti vastaan ja kaatui kaatumisensa jälkeen, mutta kyllähän siitä taas selvittiin. Onneksi on opiskelukavereita, jotka ymmärtää ja haluaa auttaa. Thanks peeps. <3

Kaikenlaista sitä on tullut opittua QGIS:in parissa tämän reilun kuukauden aikana. On hauska nähdä, kuinka tämänhetkisen paikkatieto-osaamisen perusteella osaa jo erotella erilaisia kyselytoimintoja ja valintatyökaluja toisistaan, kurssin alussa kun jokainen niistä tuntui näyttävän ihan samalta. Osaan käsitellä vektori-, rasteri- ja WFS-pohjaisia aineistoja, ja liittää aineistoon tekstipohjaista dataa. Graafiset toimenpiteet ovat ehkä parhaiten hallussa. Field calculatorissa sekä Geoprosessing tooleissa on vielä lukemattomia toimintoja, joista en ole kerennyt ottaa selvää, mutta uskon hallitsevani kaikki yleishyödyllisimmät komennot. Googlen saloista onneksi löytää aina apua hätätilanteissa. Vaikeinta on ehdottomasti erilaisten analyysien ja laskutoimitusten soveltaminen. Ihan järkytyin, kuinka pimennossa esimerkiksi ihan arkipäiväiset matikan kaavat voivat olla parin välivuoden jälkeen. Onneksi epätoivon hetkinä koulukaverit ovat kuitenkin osanneet palauttaa maan päälle vakuutellen, että ”tämä on Eve vasta ensimmäinen kurssi, ei sun tarvitse osata vielä kaikkea täydellisesti”. Se on ihan totta, soveltamaan oppii vaan harjoittelemalla ja uskaltamalla kokeilla erilaisia ratkaisutapoja. Olenkin yrittänyt tehdä lisätehtäviä aina kun ajankäyttö on sallinut, ja uskon niiden auttaneen paljon ohjelman toimintaperiaatteiden sisäistämisessä.

Viides kurssikerta lyhykäisyydessään oli siis itsenäistymistä: irtaantumista ennalta määrätyistä ohjeista ja rutiineista, uuden oivaltamista ja QGIS:in itsenäisen hallinnan punnitsemista. Olen Eemilin kanssa samaa mieltä siitä, että kurssikerta oli tähän mennessä kaikista antoisin. Ensi kerralla päästään ilmeisesti maastoon seikkailemaan, can’t wait!

– Eveliina

Lähteet:

Becker, Eemil: Homma rupee sujumaan… 19.2.2018
https://blogs.helsinki.fi/beemil/2018/02/19/homma-rupee-sujumaan/ Luettu 24.2.2018

Finavia: Tästä kaikki alkoi
https://www.finavia.fi/fi/lentoasemat/helsinki-vantaa/lentoasemalla/lyhyesti/historia Luettu 24.2.2018

Heinonen, Roope:
https://blogs.helsinki.fi/hcroope/

Helsingin Uutiset: Yhtenäiskoulun säilyttämisestä jätettiin oikaisuvaatimus 29.9.2014
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/240889-yhtenaiskoulun-sailyttamisesta-jatettiin-oikaisuvaatimus Luettu 24.2.2018

Lahin, Tuuli: Kerta 5: Itsenäistehtävät ovat liikaa QGIS:lle 19.2.2018
https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/2018/02/19/kerta-5-itsenaistehtavat-ovat-liikaa-qgislle/ Luettu 24.2.2018

Moisala, Matti: 5. Viisi QGIS-tähtee 21.2.2018
https://blogs.helsinki.fi/moisalam/ Luettu 24.2.2018

Malmi Airport: Tervetuloa Helsinki-Malmin lentoasemalle
http://www.malmiairport.fi/ Luettu 24.2.2018

Tarkka, Vivi:
https://blogs.helsinki.fi/vivitark/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *