Hei vaan hei!
Niin se aika rientää, ja kohta on aika valmistautua sanomaan hyvästit QGIS:lle – ainakin toistaiseksi. Ennen jäähyväisiä on kuitenkin aika vielä kurssin viimeiselle koetukselle, nimittäin nyt olisi tarkoitus pystyä näyttämään miten omatoiminen työskentely QGIS:in parissa sujuu, vai sujuuko ollenkaan. Tehtävänanto lyhyesti: keksi aihe, hanki aineistot ja toteuta niistä kartta.
Kehitysmaatutkimus etenkin Afrikassa on kiinnostanut minua jo pitkään, joten halusin karttatehtävässä päästä kokeilemaan taitojani kehitykseen liittyvien yhteiskunnallisten ongelmien saralla. Tehtävää varten aiheeksi valitsin Länsi-Afrikassa sijaitseva Burkina Fason (kuva 1), joka kuuluu maailman köyhimpien maiden joukkoon. Myös Santeri Mikkola ja Nelli Junttila olivat tutkineet kehitysmaata – tai kehittyvää maata – viimeisessä kurssitehtävässään. Käythän kurkkaamassa Santerin ja Nellin blogista mielenkiintoiset karttaesitykset Brasiliasta!
Lähdin hakemaan inspiraatiota tehtävää varten etsimällä Googlesta Burkina Fasosta tuotettuja teemakarttoja, mutta aika nopeasti sain huomata, että ei sellaisia ole juuri ollenkaan tuotettu. Tästä sainkin idean, että voisin viimeisessä kurssitehtävässä keskittyä Burkina Fason perustietoja sisältävien teemakarttojen tuottamiseen, joita kuka tahansa voisi myöhemmin soveltaa opetuksessa tai tutkimuksessa. Noh, syy tälle ankealle teemakarttavalikoimalle paljastui aika pian aineiston etsinnän aloittamisen jälkeen, sillä kyseisestä valtiosta on todella haastavaa löytää minkäänlaista tietoa. Suurin osa Burkina Fasoa koskevista taulukoista ja tilastoista oli vähintään 5-10 vuotta vanhoja, ja kaiken lisäksi kaikki aineisto oli kirjattu ranskaksi.
Aineiston etsiminen oli ehdottomasti tässä tehtävässä se työläin osa. Dataa etsiessä vierähti rehellisesti monta kymmentä tuntia, ja vielä viikko tehtävänannon jälkeen etsin sopivia tilastoja karttojen tuottamista varten. Jos jotain tästä kurssista kuitenkin on käteen jäänyt, niin ehdottomasti vahvistunut kärsivällisyyskyky – kaiken etsinnän jälkeen sain kuin sainkin käsiini aineistot karttoja varten. Aineistoista pystyi huomaamaan, että laatu on kyllä selvästi kehitysmaan tasolla, ja se on hyvä muistaa karttoja tutkiessa. Osa aineistoista on tuotettu 2010-luvun alkupuolella, joten kaikki teemakartat eivät välttämättä ole valideja tänä päivänä. (Toisaalta Burkina Faso ei lukeudu nopeimmin kehittyvien maiden joukkoon, joten muutokset aineistoissa ei myöskään välttämättä ole kovin suuria tähän päivään verrattuna. Ehkä.)
Burkina Faso on Länsi-Afrikassa Sahelin alueella sijaitseva sisämaavaltio, jossa asuu yli 19 miljoonaa ihmistä. Kasvillisuus Burkina Fasossa vaihtelee eteläosien kosteasta savannista maan pohjoisosien aroihin ja pensaikkoihin ja yleisesti aluetta määrittää Sahelin alueelle tyypilliset pitkät kuivuuskaudet ja vesipula (Globalis.fi). Vakavia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia Burkina Fasossa ovat aliravitsemus, lapsityön yleisyys, alhainen lukutaitoprosentti, korkea hedelmällisyysluku, HIV-positiivisten suuri osuus väestöstä ja näiden ongelmien aikaansaamat konfliktit. Ranskan entisenä siirtomaavaltana Burkina Fasossa ranska on edelleen hallitseva virkakieli.
Ensimmäisenä päätin tuottaa Burkina Fasosta perustiedot sisältävän kartan (kuva 2), jossa on eritelty suurimmat kaupungit kokonsa mukaan, tiestö, joet sekä naapurimaat. Lähes kaikki aineisto löytyi suoraan valmiina, mutta tiestöstä jouduin karsimaan manuaalisesti kaikki pikkupolut, sekä erottelemaan päätiet ja muut tiet eri luokikseen. Jouduin myös piirtämään rautatien erikseen scratch layerille, sillä sitä ei löytynyt mistään aineistoista valmiina. Burkina Fason pääkaupunki ja samalla suurin kaupunki on Ouagadougou. Kaupunki kasvaa nopeasti: vuonna 2017 Ouagadougoussa asui jopa noin 1 086 000 ihmistä. (Worldpopulationreview.com) Muita suuria kaupunkeja Burkina Fasossa on yli 500 000:n ihmisen asuttama Bobo-Dioulasso, sekä Koudougou, Ouahigoya ja Banfora. Tiet ovat hyvin kytköksissä kaupunkeihin ja naapurivaltioiden rajoille, mutta maaseudulle yhteydet ovat heikommat. Kartasta tuli yllättävän miellyttävän näköinen, ja se sisältää kaiken tarvittavan informaation. Peruskartan lisäksi tuotin vielä aluejakokartan (kuva 3), jonka pohjalta aloin kokoamaan muita teemakarttoja Burkina Fasosta.
Ensimmäinen teemakarttani (kuva 4) kuvaa Burkina Fason väestöntiheyttä vuonna 2016. Lisäsin karttaa vielä prosenttiarvot maaseudulla sekä kaupungissa asuvista ihmisistä. Kartasta voi huomata, että tiheintä asutus on pääkaupungin läheisyydessä Centre-alueella, sekä Nordin, Plateau-Centralin ja Centre-Estin alueilla. Asutus on maaseutuvaltaista lähes jokaisella alueella, lukuun ottamatta Centren, Plateau-Centralin ja Hauts-Bassinsin alueita, joissa sijaitsevat valtion väkiluvultaan suurimmat kaupungit. Maaseutuasumisesta päätellen Burkina Fason elinkeinorakenne pohjautuu vielä voimakkaasti maatalouteen. Yleisimmin Burkinassa viljellään riisiä, maniokkia ja bataattia (Plan.fi). Vähiten ihmisiä asuu Norsunluurannikon, Nigerin ja Beninin raja-alueilla, joihin suurimmat jokilaaksot eivät yllä.
Burkina Faso on ollut 2000-luvulla paljon uutisotsikoissa konfliktiensa vuoksi, joten päätin lähteä tarkastelemaan konfliktien yleisyyttä aluejaon mukaan (kuva 5). Löysinkin sivuston, jonka avulla pystyi itse rajaamaan ajanjakson, jolla konfliktien esiintyvyyttä haluaa tutkia. Valitsin aineistoksi karkeasti 20 vuoden ajanjakson, ja annetusta pistedatasta laskin count points in polygon -toiminnon avulla konfliktien lukumäärän jokaisella alueella. Visualisoin koropleettikartan lisäksi myös vaihtoehtoisen version konfliktien esiintyvyydestä, jossa karttapohjalle on lisätty konfliktien sijainti pisteiden avulla (kuva 6). Pisteiden suuruus kuvaa osanottajien lukumäärää konflikteissa. Eniten konflikteja Burkina Fasossa on tapahtunut pääkaupunkialueen läheisyydessä, Nigerin rajalla koillisessa sekä Hauts-Bassinsin alueella, jossa sijaitsee valtion toisiksi suurin kaupunki. Useimmiten konfliktitilanteet keskittyvät suuriin kaupunkeihin, mutta etenkin pohjoisessa Sahelin alueella on huomattavissa selvää hajontaa. Olisin ollut kiinnostunut tarkastelemaan konfliktien ja luonnonvarojen välistä korrelaatiota, mutta en valitettavasti löytänyt minkäänlaista dataa, joka olisi ollut sovellettavissa tähän tarkoitukseen. Oletettavaa on kuitenkin, että suuri osa ennen vuotta 2014 tapahtuneista konflikteista liittyy poliittisiin levottomuuksiin ja presidentti Compaoren vastustamiseen. 2010-luvulla Burkina Fasossa on ilmennyt myös useita terroristi-iskuja, ja kultakaivauksista on kiistelty. (bbc.com)
Konfliktien lisäksi halusin tarkastella myös aliravitsemuksen jakautumista sekä lukutaitoprosenttia omina karttoinaan. Aliravitsemuksesta oli erittäin vaikeaa löytää selkeää taulukkotietoa aluejaon mukaisesti. Ensimmäisessä kartassa (kuva 7) lähde oli luotettava, mutta datan ajankohdasta ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisessä visualisoinnissa on myös laskettu mukaan vain 0-59 kuukauden ikäiset lapset, eikä ollenkaan vanhempia ihmisiä. Ensimmäisen kartan mukaan lasten aliravitsemus on alhaisinta kaupungistuneella Centre-alueella, mutta voimakkainta Centren ympäristössä, koillisessa Sahelin alueella ja lähellä Norsunluurannikon rajaa. Esiintyvyydessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että alhaisinkin prosentti kuvaa jopa 14 prosenttilukemaa. ”Pienten lasten aliravitsemus on Burkina Fasossa vakava ongelma, noin kymmenes alle viisivuotiaista kärsii aliravitsemuksesta ja yksi sadasta lapsesta on vakavasti aliravittu” kertoo Pelastakaa Lapset -sivusto. Toinen aliravitsemusta kuvaava kartta (kuva 8) onkin jo paljon selkeämpi – kartassa on havaittavissa selkeää vyöhykkeisyyttä koillis-kaakko-suunnassa. Tässä aineistossa kuvataan oletettavasti koko väestöä lasten sijaan, ja data on peräisin 2010 vuodelta. Aliravitsemusta esiintyy eniten loogisesti kuivimmilla alueilla, joissa satojen tuottavuus kärsii, ja vähiten suurten kaupunkien läheisyydessä.
Lukutaitoa tutkiessani halusin nostaa esille vielä kaksi karttaa, joissa näkyy lukutaitoprosentin kehittyminen noin kymmenen vuoden aikavälillä (kuvat 9 & 10). Karttoja vertaillessa voi huomata, että lukutaitoisuus on lisääntynyt huimasti, ja erot alueiden väleillä tasoittuneet. Eron näkee parhaiten legendan lukuarvoja tarkastellessa, sillä vuonna 2003 alin lukutaitoprosentti on ollut 8,6, ja vuonna 2014 alhaisin prosenttimäärä on ollut 21,9. Pääkaupungin ja Hauts-Bassinsin alue erottuvat näissäkin kartoissa vahvoina edustina, mutta harvaanasuttu Cascadesin alue Norsunluurannikon rajalla yllättää myöskin korkealla prosenttiosuudellaan. Cascadesin tilannetta selittää todennäköisesti kasvava Banforan kaupunki sekä lisääntynyt rajatoiminta Norsunluurannikon kanssa.
Koska tutkimani aiheet ovat hyvin erilaisia, on vaikea vetää mitään yhtenäistä aluejakoa niiden pohjalta. Sen voi kuitenkin yhteenvetona sanoa, että tilanne pohjoisessa ja koillisessa lähellä Sahelin kuivaa vyöhykettä on huonompi, kuin muualla. Pääkaupungin läheiset alueet ovat yleensä enemmän kehittyneitä kuin muut. Konflikteja on viime 20 vuoden ajanjakson aikana esiintynyt suhteellisen tasaisesti ympäri valtiota, mutta suurimmat konfliktit ovat kuitenkin keskittyneet Ouagadougoun läheisyyteen. Vaikka kehitystä on tapahtunut, Burkina Fason tilanne on edelleen hyvin heikko. Burkina Fasossa toimii kuitenkin monia kansainvälisiä järjestöjä, ja lisäksi valtio saa apua eri valtioiden välisen kehitysyhteistyön kautta.
Huhhuh. Siinä oli kieltämättä aikamoinen rupeama. Positiivista on kuitenkin se, että osasin ongelmitta & itsevarmasti esittää kartoilla juuri ne asiat, mitä halusin. Kartat mukailevat aika hyvin omaa taitotasoani. Tehtävänannon myötä tuli erittäin selväksi se, kuinka aineistojen hankinta on jo puolet kartantekotyöstä. Hyvillä aineistoilla pärjää jo pitkälle – ja noh, huonoilla ei niin pitkälle. Katsoessani kurssia taaksepäin olen kyllä huomannut olleeni aivan liian itsekriittinen joidenkin tehtävien osalta – kyseessä on kuitenkin vasta ensimmäinen virallinen GIS-kurssini. Hyvin tästäkin selvittiin, vaikka en ihan vielä osaa interpoloida, käyttää virtuaalilayereita, tai ymmärtää kaikkia field calculatorin erikoistoimintoja. Odotan innolla, miten pääsen taas loihtimaan uusia karttoja ja kehittämään taitojani ensi syksynä jatkuvilla GIS-kursseilla.
(Lopuksi haluan vielä lyhyesti suositella Matti Hästbackan viimeistä blogikirjoitusta, hän oli nimittäin loihtinut upeat kartat New Yorkin koirista! Go check it oouuuttt.)
Haikein terveisin,
Eveliina <3
PS. Mantsa-meme onkin unohtunut parista viime postauksesta.
Lähteet:
BBC: Burkina Faso profile – Timeline 5.3.2018 http://www.bbc.com/news/world-africa-13072857 Luettu 30.3.2018
Globalis: Burkina Faso http://globalis.fi/Maat/Burkina-Faso Luettu 30.3.2018
Hästbacka, Matti: Round VII: The processing Force Awakens Viimeinen kurssikerta 12.3.2018 https://blogs.helsinki.fi/madhastb/2018/03/12/round-vii-the-processing-force-awakens/ Luettu 30.3.2018
Junttila, Nelli: 7. Kurssikerta: Oman kartan laadinta 3.3.2018 https://blogs.helsinki.fi/junelli/2018/03/03/7-kurssikerta-oman-kartan-laadinta/ Luettu 30.3.2018
Mikkola, Santeri: 7. Kurssikerta | O Brasil é lindo maravilhoso! 25.3.2018 https://blogs.helsinki.fi/miksante/2018/03/25/7-kurssikerta-o-brasil-e-lindo-maravilhoso/ Luettu 30.3.2018
Pelastakaa Lapset: Burkina Faso https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme-maailmalla/humanitaarinen-tyo/burkina-faso/ Luettu 30.3.2018
Plan: Burkina Faso https://plan.fi/mita-teemme/burkina-faso Luettu 30.3.2018
World Population Review: Population of Cities in Burkina Faso (2018) http://worldpopulationreview.com/countries/burkina-faso-population/cities/ Luettu 30.3.2018