Taustaa blogikirjoitukselle

Aloitetaan näillä samoilla hörinöillä tämän viikon blogi. Paarlahti piti meille jälleen kerran luennon. Aiheena oli kaksi karttaa, konfliktien, timanttien,  öljykenttien ja muiden internettiin liittyvien tekijöiden esiintyminen Afrikassa ja toisena kartta Suomesta, jossa esitetään tulvaindeksi eri jokien valuma-alueilla ja näiden valuma-alueiden järvisyys.

Nopea paljastus tähän väliin, tekemäni tulvakartta EI ole visuaalisesti mielekäs. Sitä on hankala muokata täältä Suomen Turusta, koska kartta on tehty yliopiston Z: asemalle ja toistaiseksi en ole Z: asemaan muodostanut yhteyttä omalla koneellani. Suottahapi siis olla, että maanantaina koululle päästyäni vaihtuu tuo mielenrauhaa häiritsevä hirvitys pois. (Ja kyllähän uusi tuli tehtyä).

Olen huomannut, että kun viikossa Paarlahti luennoi viisi kertaa samasta aiheesta niin me tiistain ryhmässä saadaan maanantain ryhmän kustannuksella hyödyt tästä irti. Syyhän on, että usein samat tekniset ongelmat ilmenevät eri ryhmissä ja kun maanantaina hommat on jo kertaalleen ratkaistu niin tiistaina ei tarvitse otsaa raapia sen enempää. Eli kiitos maanantailaiset, kun olette pioneereina aina päivää ennen. Sitten asiaan.

Afrikan konfliktit

Paarlahti näytti luennollaan attribuuttitaulukon avulla korrelaatiota konfliktien ja timanttien välillä. Jos nollahypoteesia käytettäisiin niin P-arvo ei välttämättä olisi alle 5% eli yleistä korrelaatiota ei olisi. Kartasta tämä myös ilmenee (kuva 1.). Toisaalta tässä onkin hyvä muistaa, että timanttikentät eivät automaattisesti tarkoita konfliktia – vaikka tässä on se oletus, että ne lisäisivät niiden mahdollisuutta – ja on lukuisia muita tekijöitä, jotka lisättynä karttaan johtaisivat positiiviseen korrelaatioon eli alle 5% P-arvoon.  Muutamia mainittuina nämä voivat olla etniset ongelmat, kuten Etiopiassa, muut kaivostyypit, kuten kobolttikaivokset tai mm. vesisodat (ei vesipyssyillä). Lisäksi itse kartalla olevat öljykentät näiden muiden tekijöiden kanssa yhteen tuupattuna voisivat jo muodostaa positiivisen korrelaation.

Pitkälti konflikteja syntyy kehittymättömiin maihin, jossa oikean tilanteen tullessa kohdalle, mahdollisuus parempaan elämänlaatuun voi sytyttää kunnon ruutitynnyrin. Blogissaan “Tietokantojen tunnelmissa – Konflikteja Afrikassa ja tulvia Suomessa” Jaakkola T. (2024) näytti teoksen tekemästään kartastaan internetin käyttäjien ja konfliktien välillä. Mielestäni kartta on hyvä, mutta olisi kiintoisaa nähdä, jos konfliktien määrää olisi suhteutettu esim. väestön kokoon. On oletettavaa, että väkiluvultaan pienessä maassa ei konflikteja ole yhtä lailla, kuin isossa maassa, varsinkin, kun on kyse Afrikasta, jossa suurin osa maista ei ole vankasti hallinnon toimesta kontrolloituja, kuten esim. Venäjä.

Kuva 1. Maaöljykentät, timanttikaivokset ja konfliktit Afrikassa.

Konfliktien ja internetin käyttäjien korrelaatiota verratessa on tärkeää huomioida aineistojen keräysvuodet (kuva 2.). Tässä työssä konfliktiaineisto on vuosilta 1947-2008 ja Internetin käyttäjien osuus vuosilta 2000 ja 2020. Ei voida siis suoraan päätellä internetin käyttäjien osuuden vaikutusta konflikteihin, koska a) internet on vasta 2000-luvulla yleistynyt b) aineistot eivät risteä päivämääriltään toistensa kanssa.

Kartassa (kuva 2.) näyttäisi silti olevan jonkinlainen korrelaatio internetin käytön ja konfliktien välillä. Taustalla on todennäköisesti, kuitenkin jokin muu syy, joka on alunperin johtanut internetin käytön lisääntymisen mahdollisuuteen esim. varallisuus ja stabiliteetti. Tästä syystä voi olla harhauttavaa verrata käyttöä konflikteihin.

Kuva 2. Internetin käyttäjien osuus väestöstä (2020) ja konfliktien määrät valtioittain 1947-2008.

Kuva 3. Internetin käyttö neliökilometriä kohden Afrikassa.

Tehtävänannossa pyydettiin myös ajattelemaan minkälaista päättelyä voisi kahdeksasta lisäaineistoista tehdä, jos ne olisi liitetty tässä työssä käytettyihin tietokantoihin. Mitään kontekstia pohdinnalle ei mainittu, mutta pysytään nyt aiheessa. Pohditaan siis hitusen:

Konfliktien tapahtumavuosi:

voidaan päätellä milloin konfliktit ovat yleisesti alkaneet (joku yhtenäinen tekijä niiden aiheuttajana?) tai esim. onko konflikti syttynyt nopeasti timanttikaivoksen perustamisen jälkeen

Konfliktin laajuus/säde kilometreinä:

alueen pinnanmuotoja voisi ehkä päätellä (vuoristoisempi -> rajoitetumpi ja pienempi konfliktialue?, tasankoa ja tyhjää tilaa -> suurempi konflikti?)

Timanttikaivosten löytämisvuosi:

löydetäänkö muitakin timanttikaivoksia lähialueilla samaan aikaan?

Timanttikaivosten kaivausten aloitusvuosi:

syntyykö konflikti?

Timanttikaivosten tuottavuusluokittelu:

kontrolloiko paikallinen hallinto vai ulkomainen kaivosfirma kaivosta?

Öljykenttien löytämisvuosi:

syntyykö sota?

Öljykenttien poraamisvuosi:

onko maa konfliktissa vai ei poraamisvuoden alkaessa?

Öljykenttien tuottavuusluokittelu:

porauksen aikamääräinen kesto eli onko tuotantoa ollut jo kauan vai onko se uutta alueelle? tekniikka oletettavasti kehittyy, kun poraamisesta on kokemusta ja tätä kautta tietysti tuottavuus

Internetkäyttäjien lukumäärä eri vuosina:

johtaako konfliktit käyttöasteen hidastumiseen?

Tulvat Suomessa

Ei ole suinkaan sattumaa, että Suomessa tapahtuu tulvia. Muistan toki vähän nuorempana järkyttyneeni, kun sain tietää, että Aurajoki on tulvinut Turun satamassa. Taitaa olla Turun Sanomien (2015) artikkeli “Turun satamassa tulvii…”, josta voi päätellä kyseisen tulvan kokoa. Voi tietysti olla, että jatkuva informaatiopommitus Yhdysvaltojen luonnonkatastrofeista ja etenkin tulvista sai minut kuvittelemaan, ettei muualla niitä olisi. Toki eivät Suomen tulvat olekaan mitään verrattuna vastakohtiin Atlantin toisella puolen.

Maallikkona piti karttaa tulkita, joten toimitaan ohjeiden mukaisesti ja leikitään hieman:

Kuvassa 4. näyttäisi olevan tulvaisuuskartta, mutta se on hyvin epäselvä. Kartasta kyllä huomaa tarpeeksi ympyrädiagrammeihin tarkentaessa, että järvisyys vaikuttaa tulvariskiin negatiivisesti. Pohjanmaa tunnetaan laakeuksistaan ja siellä näyttäisi tulvivan eniten. Toki jokiakin on eniten siellä ja myöskin Etelä-Suomessa. No voidaan ajatella, että suurempi järvien osuus vaikuttaa tulvariskiin negatiivisesti.

Kyseinen maallikkohan on asiasta kärryillä, toki paremmat karttavärit ja oikean aineiston visualisointi (taitaa olla väärä muuttuja käytössä) olisi helpottanut tulkintaa. Sadevesi on pääsyy jonka takia vettä ylipäätään on merenpinnan yläpuolella. Tämä valuu kuitenkin takaisin gravitaation seurauksena, tapahtuu se sitten perinteisesti jokien kautta tai ei. Järviä syntyy helposti sinne, jossa merenpinnan yläpuolisen maa-alueen keskikorkeuden alapuolinen korkeudenvaihtelu on suurta (aikamoinen sekalause), kuten toteaa Kuurne, J. (2024) blogissaan “How can less be more? More is more?

Pohjanmaan lakeuden voisi tottakai ajatella olevan syy järvien synnylle, mutta jos aikaisemmin mainittu asia – mpy maa-alue… – otetaan huomioon tajutaankin, että Pohjanmaalla tätä ei ole vaan sadevesi muodostaa itselleen hitaasti reitin gravitaation avulla kohti suurinta vesiallasta eli useimmiten merta. Tasaiset pinnanerot johtavat puolestaan hitaasti virtaaviin jokiin joiden uomat ovat leveämmät, mutta eivät kovin syvät. Nämä ovat juuri niitä jokia, jotka tulviessaan myös peittävät suurimman alueen veden alle.

PÄIVITYS: Kuvassa 5. päivitetty kartta tehtävänannosta.

Kuva 4. Tulvariski Suomen jokien valuma-alueilla luokitettuna ja järvisyys valuma-alueilla.

Kuva 5. Tulvaindeksi (MHQ/MNQ), Suomen valuma-alueiden järvisyys ja itse Suomen valuma-alueet. Diagrammien koko kuvaa järvisyyden osuutta valuma-alueen pinta-alasta.

 

Kaiketi kolmannen viikon kokonaisuus oli ihan ok. Lopputulokset eivät olleet aluksi miellyttäviä, mutta maanantaina 5.2 tuli päiviteltyä karttoja ja jopas näyttää paremmalta. Hyvää harjoitusta taas.

 

Lähteet:

Kuurne, J. (2024) How can less be more? More is more. Jaakon GIS-blogi. Viitattu 1.2.2024. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/jaakongisblogi/2020/02/07/how-can-less-be-more-more-is-more/

Turun Sanomat (2015) Turun satamassa tulvii – katkoksia bussilinjoihin Hirvensalossa, Turun Sanomat. Viitattu 1.2.2024. Saatavilla: https://www.ts.fi/uutiset/833957

Jaakkola, T. (2024) Tietokantojen tunnelmissa – Konflikteja Afrikassa ja tulvia Suomessa, Taikamatkalla GIS-velhoksi. Viitattu 1.2.2024. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/jztaika/2024/02/01/tietokantojen-tunnelmissa-konflikteja-afrikassa-ja-tulvia-suomessa/